KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KAUNUS SUOMEMME KIELI
1733. Kaunus Suomemme kieli
Matti2.7.2005 klo 21:02
Sain tarjouksen Tele Finlandilta:"Puhelinkeskusteluumme 28.6.2005
Viitaten puhelin keskusteluumme, lähetän ohessa Tele Finlandin hinnaston ja hieman taustatietoa.
...
Kiitos mielenkiinnostanne Tele Finlandia kohtaan. Ohessa lupaamaani tietoa Tele Finlandista, ja sen toiminta periaatteista."
Teksti oli firman vakioblanketista, joka tulostetaan samanlaisena kaikille kysyjille.
Eikö yrityksissä osata suomea, vai eikö asiasta välitetä? Kun itse olin työelämässä, hyvän kieliasun tärkeys oli selviö. Mihin olemme menossa?
Nimim. Huolestunut kansa lainen
2. jupejus2.7.2005 klo 21:06
Ehkä siellä on palkattua unkarilaista työvoimaa, että menee silleen kuin vähän sukulaiskielen mukaan, että sinne päin. ;)
3. Hessu2.7.2005 klo 21:40
Matti, oletko lukenut MTV3:n tekstitelevisiota? Hyvä, älä luekaan!Toimittajien ammattitaitovaatimuksiin ei nykyään selvästikään kuulu suomen kielen taito.
4. Matti2.7.2005 klo 21:48
Vasta nyt huomasin pränttivirheen otsikossa. Lyö vähän korvalle sisältöä :-)
5. Eki2.7.2005 klo 21:50
Kaunas Suomemme kieli olisi onneksi vielä kauempaa haettu.
6. Hessu2.7.2005 klo 21:54
Näppäilyvirheet ovat toki anteeksiannettavia. Niistä saivarrellaan ainoastaan sanaristikot.netin keskusteluissa. :-)
7. Sakke2.7.2005 klo 22:07
Itse kerran lueskelin kauhistuneena auto korjaamolla käsi kirjaa kun odottelin kahvi huoneessa autoni vesi pun pun vaihtoa.
8. Pena12.11.2005 klo 11:11
Koska otsikon virhe "viittaa" K-miehen jälkeen(!) Aunukseen, laitan seuraavan jutun tänne. Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa lauantaina 12. marraskuuta 2005:> Kieli kuolee tappamalla
Joensuu
Liisa Kuivalainen
Suomessa on noin viidentuhannen hengen karjalankielinen vähemmistö, jota virallinen Suomi ei ole ottanut millään tavalla huomioon. UNESCO sen sijaan on ottanut Suomen karjalaiset kielimuodot uhanalaisten kielten listalleen, jopa erittäin uhanalaisina.
Matti Jeskanen toteaa edellisen artikkelissaan Joensuun yliopistossa julkaistussa Monenlaiset karjalaiset -teoksessa. Hän lainaa tutkijoita, jotka eivät kaunistele eivätkä kainostele:
- Kieli kuolee tappamalla, enemmistön valtapolitiikalla, tukematta jättämisellä - ei siksi, että olisi tarpeeton tai elinkelvoton.
Monenlaiset karjalaiset on Marjatta Palanderin ja Anne-Maria Nupposen toimittama artikkelikokoelma, jossa tarkastellaan erilaisten karjalaisiksi itseään kutsuvien itäsuomalaisten murre- ja kielitietoisuutta sekä kielellisiä asenteita. Seitsemän artikkelin yli 300-sivuinen kirja on Suomessa ensimmäinen kansanlingvistiikkaan keskittyvä teos.
Karjalaiset itse, siis karjalankieltä ja -murretta puhuvat ovat artikkelien aineisto. Heitä osallistui haastattelu- ja kyselytutkimuksiin lähes viisisataa. Joukko oli Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa syntyneitä nuoria aikuisia, Rääkkylästä Helsinkiin muuttaneita keski-ikäisiä, Laatokan seudulta Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon tulleita evakoita sekä äidinkielenään karjalaa puhuvia siirtokarjalaisia Raja-Karjalasta ja Vienasta.
Nuoret ja murre
Eija-Helena Kettunen tutki, miten ortodoksinen etunimiperinne on säilynyt Joensuun seurakunnassa viime vuosisadan aikana. Perinteeseen kuului antaa lapselle vain yksi nimi ja kahdeksantena päivänä syntymästä; kasteessa lapsi otettiin kirkon ja seurakunnan jäseneksi.
Haastatelluista nuorinta joukkoa ovat joensuulaiset lukiolaiset kotimurteen tuntemuksestaan. Johanna Alpia pyysi lukiolaisia kääntämään joukon yleiskielisiä ilmaisuja murteelle. Havaintoja oli muun muassa se, että nuoret luulevat puheensa olevan yleiskielisempää kuin se onkaan.
Riitta Makkosen mukaan kotimurteessa voi pitäytyä Etelä-Suomessakin - kun omanarvontunto on kunnossa: Riäkkylästä Stadiin muuttanut merkkaa pikkupyyhkeiden käytön maininnoin vierraat, käit, nuamat .
Marjatta Palanderin mukaan kansanlingvistiikka on uusi tutkimussuuntaus, tuli vasta pari vuosikymmentä sitten ja alkoi hahmottua omaksi alakseen 1990-luvun lopulla.
Tuoreen julkaisun pohjana on vuonna 2003 perustettu hanke Suomen pohjois- ja eteläkarjalaisten kielellinen identiteetti. Tutkimusala on Joensuun yliopistossa tuottanut kolme ja työstössä on kuusi pro gradu-työtä, yhden väitöksen sekä erillisiä tutkimuksia.
Artikkelien kirjoittajat ovat Joensuun yliopistossa toimivia tai toimineita suomenkielen tutkijoita tai opiskelijoita.
Kielellinen indentiteetti -hanketta ovat tukeneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Suomen Akatemia ja Joensuun yliopisto.
9. PP20.5.2008 klo 11:52
Pistäkääpä Googlettain 'kultuurinen lomapaikka'! Miten hersyvää suomenkieli ymmärrettävimmillään onkaan! :-)
10. Jukkis20.5.2008 klo 12:15
"Ajaksi katse ja kitalaki".Automaattiset kielenkääntmissysteemit on kyllä luoneet ihan uuden huumorin lajin. Ei tämmöisiä ennen ollut.
11. TJV20.5.2008 klo 15:17
Penan 12.11.2005 klo 11:11 luin sattuneesta syystä vastaäsken. Hän kertoi Riäkkylästä Stadiin muuttaneen
kirjoittaneen pikkupyyhkeisiin "vierraat, käit, nuamat".
Meillä kun harvoin käy vieraita (siis kävijät ovat tunnettuja),
kirjoitin "tuttu". Jouduin muuttamaan sen kuitenkin muotoon
"vieras". Tutut eivät omaansa käyttäneet.
12. Matti20.5.2008 klo 19:46
"trooppinen sato suoraan polveutua puu, rypäle, vihannekset ja yrtti polveutua biologinen puistikko mennä takaukseen keuhkotauti ja hyvinvointi."Sinne!
13. Jaska20.5.2008 klo 20:37
Matti siis menee sinne ja voi hyvinkin saada keuhkotaudin!
14. Ari20.5.2008 klo 23:26
Tuli tuosta otsikosta mieleen että onko oikein sanoa "Kaunis Suomemme kieli" vai pitäisikö sen olla "Kaunis suomenkielemme", vai onko molemmat oikein?Ensimmäisessä mielestäni tässä kaksikielisessä maassa voidaan tarkoittaa jompaakumpaa kieltämme suomea tai ruotsia, kun jälkimmäisessä vain suomenkieltä.
Joopajoo, turhan tarkkana olen tietenkin...
15. Turhan tarkka20.5.2008 klo 23:31
Ainakaan jälkimmäinen ei ole oikein. Pitää olla suomen kieli.
16. Hakro21.5.2008 klo 00:17
Nykänen hyväksyy myös suomenkielen, joten ei se ihan väärinkään ole.
17. PP21.5.2008 klo 00:37
Et sinä, Ari, liian turhan tarkka ole. Otsikkohan on 'Kaunus Suomemme kieli'!
18. Turhan tarkka21.5.2008 klo 01:03
Kielitoimiston sanakirja hyväksyy vain muodon suomen kieli. Muista, että Nykänen on jo aika vanha teos.
19. HT21.5.2008 klo 01:42
Kielikellossa 4/1996 käsiteltiin mm. tuota kysymystä suomenkieli/suomen kieli otsikon "Sopimuksen mukaan yhteen tai erilleen" alla:----------------------
Osassa yhteen ja erilleen kirjoittamisen rajatapauksia on voitu yksinkertaisesti ja melko helposti vain sopia kirjoitustavasta, ilman että sanarakenteen kriteerit selvästi tukisivat jompaakumpaa kirjoitustapaa. Kirjoitustapojen vakiinnuttamiseksi on kuitenkin syytä pyrkiä yhtenäiseen käytäntöön.
1) Kielten nimet kirjoitetaan erilleen:
ruotsin kieli, suomen kieli, saamen kieli.
------------------------
Eli noin on vain sovittu, muuta perustetta käytännölle ei ole. Ja kun on sovittu, samapa sitä sopimusta on noudattaakin, vaikka me emme olleetkaan sitä tekemässä.
20. Matti21.5.2008 klo 08:48
Kaunis Suomemme kieli tarkoittaa kotimaamme Suomen kaunista kieltä, ja periaatteessa se voi viitata myös ruotsiin. Olen tässä Arin lijoilla.
21. Jaska21.5.2008 klo 14:39
Täytyy todeta, että köyhä on suomen kieli. Ei ole edes itseään onnistunut nimeämään, vaan on tyytynyt maan nimeen. Sama juttu monien muiden maiden suhteen. Tästä sitten on aiheutunut monenmoista sekaannusta, ei vähiten arvuutteluketjuissamme.Asia voidaan korjata helposti yhteisellä päätöksellä. Tarkoittaa, että kaikki muut yhtyvät minun päätökseeni. Tapaukset, joissa kieli = maan nimi on korjattava. Loppuvokaali ja loppu-ia korvataan o:lla. Suomen kieli olkoon siis vast´edes suomo. Samoin ruotso, sakso, ransko, englanto, hollanto, espanjo, portugalo, tsekko, puolo, turkko, arabo, kiino, italo, romano, bulgaro jne.
Poikkeuksia. Viro taitaa olla ainoa o:hon päättyvä maa & kieli. Kieltä varten on vanhastaan hyvä sana: eesti. Sen käyttö maan nimenä on jatkossa ehdottomasti kielletty. Venäjään ei o-pääte mukaudu, joten kieli saa luvan olla jatkossa ryssä. Sekaannusten välttämiseksi venäläisten nimittely ryssäksi tullaan jatkossa kriminalisoimaan.
22. Hakro21.5.2008 klo 21:43
HT: Sovittu - ei muuta perustetta?Nykänen on todellakin aikana vanha teos. Siihen aikaan oli tapana kirjoittaa yhdyssanoiksi sellaiset sanaparit, jotka muodostavat yhden yhtenäisen käsitteen. Se oli looginen peruste. Mielestäni suomenkieli on tällainen käsite.
Myöhemmin kielitoimisto (vai kuka se nyt olikaan) huomasi, että osalla kansasta on vaikeuksia lukea pitkiä sanoja. Niinpä ruvettiin mm. katkomaan yhdyssanoja "sopimuksen mukaan", ilman mitään logiikkaa. Tästä on lukuisia esimerkkejä.
Vaikkei kieli olekaan mitään matematiikkaa, tietty logiikka sen rakenteessa helpottaisi ymmärtämistä. Kielitoimiston suositus "yhtenäiseksi käytännöksi" ilman logiikkaa on aika ontuva.
Sanapari "suomen kieli" on täysin tarpeeton, koska jo "suomi" yksinään tarkoittaa tätä kieltä. Yksiselitteisempi ilmaus tälle käsitteelle on "suomenkieli".
23. HT21.5.2008 klo 23:05
Mistä lie peräisin suositus suomen kieli -kirjoitustavasta, tuskin kuitenkaan alun perin Kielitoimistosta. Lähinnä epäilen suomen kielen lautakuntaa, jonka kannanotot tulevat usein sittemmin näkyviin Kielitoimiston suosituksina.
24. PP30.5.2008 klo 18:57
Tänään Hesarin eräässä kuvatekstissä törmäsin outoon istumistapaan. Joltisenkin ymmärrän termit auto'istuminen',kone'istuminen', mopo'istuminen', kiosk'istuminen'(ilmeisesti
suomenruotsalaisten tyyli) ja nais'istuminen'. On kai niitä muitakin. Tänään siis tuo uusi istumistapa oli
porno'istuminen. Että mitä, missä, miten ja milloin? Oppia ikä kaikki.
25. Jaska30.5.2008 klo 20:54
Kyllä se elovenatyttö siinä kuvassa istuikin aika pornahtavasti!
26. [MarcoP]30.5.2008 klo 21:00
[Jospa se kuuluu sarjaan "Missä naiset ratsastaa.." :-D ]
27. PP30.5.2008 klo 21:09
Niin, ja sen elovenatytön käsikin kasvoi aika ihmeelliselläpaikkaseudulla! Ei hän voi ratsastaa, kun käsi jää väliin! ;-(
Tai, jos voi, niin se on sitten sitä pornoistumista.
28. Matti30.5.2008 klo 21:47
Jospa hän on puutarhuri.
29. PP4.6.2008 klo 20:27
Jälleen sain todeta, kuinka kaunis onkaan tämä suomenkieli!Etelä-Amerikan sademetsissä elelee maailman pienin varpuslintu, t ö p ö k ä ä p i ö t y p ä k k ö (Myiornis ecaudatus) englantilaiselta nimeltään short-tailed pygmy tyrant. Se kuuluu tyrannien lahkoon ja painaa vain 4,2 g ja on 6,9 cm pitkä.
Sienistähän löytyy etuvokaalisia nimiä paljonkin, mm. nystyhytykkä ja hytyrypykkä. - Toisaalta taas hauskalta kuulostaa myös patinanastakka, vain yksi i-kirjain eksynyt a-kirjainten joukkoon.
Kielen rikkautta suomen-kielessä ovat ä ja ö, joilla voi elävöittää erilaisia ilmaisuja, esim. maata mötköttää, olla öllöttää, seistä töröttää, istua löhöttää, kävellä köpöttää.
Esimerkit ovat omasta murteestani (pohjoispohjalainen). Verbit ovat todella hyvin kuvaavia ja noissa mainitsemissani ilmaisuissa ei missään ole kiire.
30. RA4.6.2008 klo 20:37
Tuosta tuli kappale kauneinta suomea eli savoa:- ämöttöö
- ättäröejä
- yörnittöö
- ökkäästöö
- ötjäkehellä
Merkitykset lienevät kaikille sen verran selvät, etten niitä laita.
31. PP4.6.2008 klo 21:05
Viimeinen NYT-liiite kysyy mitä nyt -palstalla, miksi savolaiset ovat kieroja ja vastaa, että kyse on vain näköharhasta.Näköharhaako vain, etten tajua RA:n sanoista kuin kaksi, joten selitätkö minulle. Kaikille muillehan ne ovat ihan selvää
pässin lihaa!
32. RA4.6.2008 klo 21:47
Suattaahan nuo selevittöökin, jos vuan tietäs, että mitkä ne jäe epäseleväks, ettei suotta selevee asijoo jankata...Ei vaineskaan - tässä suomennokset:
- ämöttöö = olla äkämyksissään, mököttää puhumatta (Emäntä äessään ämöttää, ei puhu eikä pukaha)
- ättäröejä = kiukutella, rähinöidä
(Elä elä ruppee tyhjee tässä ättäröemään, ei se kum pilloo iliman)
- yörnittöö = äännellä
(Sikalasta kuulu emä yörnimine)
- ökkäästöö = metelöidä, komennella
(Jopas se ökkäästäjä on tullu tuas ökyämmää)
- ötjäkehellä = laiskotella, vetelehtiä
(Mittee se mies tiällä ötjäkehtelöö?)
[Unto Eskelinen: Tavvoo savvoo. Savon kielen sanakirja.]
33. PP8.6.2008 klo 16:57
Suomenkieleen syntyy uusia sanoja kuin sieniä sateella.Väyrystellä on jo vuosikymmeniä ollut käytössä ja hyvin kuvaava verbi. Ei tarvitse käyttää monia sanoja kuvaamaan,
kun asian voi ilmaista yhdellä sanalla.
Sitten tietysti verbi ahdistella. Sehän sai tietysti alkunsa
Ahteen 'käsitöistä' Veikkauksessa. ;-)
Ei ole kauaakaan siitä, kun ilettäminen oli kovastikin tapetilla.
Ilettämisestä tuli tekstiviestin lähettämisen synonyymi ja on toki lyhyempänä sanana paljon helpompi käyttää.
Sitten syntyi sukarointi ja nyt viimeksi korhostelu. SDP:n uusi
puoluesihteeri Ari Korhonen sanoi, ettei hän aio korhostella,
viitaten kollegaansa Jarmoon KePu:ssa ja Vasemmistoliiton
puheenjohtajaan Marttiin.
Kunhan nyt viisaana vanhana viisastelin vai pitäisikö sanoa
vanhana viisaana vanhastelin, jolloin vanhastella tarkoittaisi (lööperin) laskettelemista.
Kertokaa lisää uudissanoja, jahka kesähommilta kerkeätte.
34. PP8.6.2008 klo 17:22
Äskeiset liittyivät politiikkaan. Juuri sattui käteeni vanhan lehden (Uutislehti100 2.6.) otsikko: "Jopa 20 000 poppasi Kaisaniemessä." Pienelle lapselle sanotaan: Älä koske siihen, se poppaa!"
35. jepsjuu8.6.2008 klo 17:29
Ei enää niin uudissana, mutta tuohon edelliseen joukkonhan lukeutuu (myös näin vaalirahajupakoiden aikana) ilman muuta pekkarointi.
36. PP8.6.2008 klo 18:12
Tottakai pekkarointi ja muitakin, kunhan vaan putkahtavat mieleen
37. jepsjuu8.6.2008 klo 22:01
Kyllä kansa näkyy sanoja keksivän, kun Urpilaisestakin tuoreeltaan kehitettiin päivän parin sisälle sana; urpiatoveri (omassa puheessaan taisi olla hällä liki kaksikymmentä kertaa sana 'toveri' parin minuutin sisälle)
38. PP9.6.2008 klo 10:45
"YLE:n uutiset: Vesi nousee Kiinan järistysjärvessä Julkaistu 09.06.2008, klo 10.04"
Järistysjärvi! Taas lisääntyi suomenkieli yhdellä sanalla.
39. Maikki9.6.2008 klo 14:03
Tämän päivän Hesarin sivulla Räikkönen haukkuu Hamiltonia Puusilmäksi - eihän sillä silmällä mitään näe.
40. Kravattimies10.6.2008 klo 07:36
PP:n yllä mainitsema uusi sana järistysjärvi on suora käännös englannista (quake lake, ääntyy kweik leik, riimiä!)
41. Antti10.6.2008 klo 08:00
Suora käännös toi tällä kerralla englannin loppusointuilmaisusta suomen vanhaan alkusointuilmaisuun (mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan...)
42. TJV10.6.2008 klo 08:12
EM-jalkapallokisojen eilisillan ottelussa kirja hukassa. Suurijoukko katsomossa Ranskan sinisen ja jonkin keltaisen
joukkueen pelatessa huusi romaania, romaania.
43. PP10.6.2008 klo 10:34
"Demarit haluavat työnantajan kustantaman yhteisöllisyyspäivän, jolloin työntekijä auttaisi maahan-muuttajaa tai muuten yksinäisiä ihmisiä." IS 9.6.
Yhteisöllisyyspäivä. Timo Soinin mukaan se on jo keksitty:
se on nimeltään lauantai.
44. Matti10.6.2008 klo 15:12
Olikohan se Hesari vai mistä luin, että nonsaleerata. Vähän hieraisin silmiäni. Ehkä suomessa ei ole ihan täsmälleen tätä tarkoittavaa sanaa (sivuuttaa, jättää huomiotta), mutta silti. Sitäpaitsi eikös -eerata ole svetisismi. Nonsaloida sen olla pitää.
45. [mäkistartti]10.6.2008 klo 15:44
[Tuli mieleen tuosta Matin tematiikasta, että korvaani on tarttunut, kun eräät tutut useinkin "skippaavat" ja jopa "omittoivat" milloin mitäkin. Siis engl. skip ja omit siellä pohjana. Skippaaminen ei niinkään ärsytä, sillä siitähän voi johtaa myös "skipparin", ihan mukavan rimmailusanaleikin. Mutta "omittoida" on minusta tönkkö. Miksei kerralla "omittaa"? (Jaa, ehkä siksi, että käytössähän taitaa jo olla semmoinen kuin "pääomittaa" ja jos omittaa uusine merkityksineen tunkisi siihen rinnalle, niin pääomittaminen saisi kalsean, torsous-giljotiinimaisen vivahduksen...)]
46. HT10.6.2008 klo 16:10
Nonsaleerata: kyllähän sitä Hesarissa(kin) on näkynyt, mutta ei se minusta mikään kauhistuksen aihe ole. Sanakirjoissa on tituloida ja eksistoida, mutta näiden rinnalla mainitaan arkikielisiksi esitetyt tituleerata ja eksisteerata, joista ainakin ensiksi mainittua nähtäneen verrattomasti enemmän kuin "arvokkaampaa" versiota.Kukaan ei kai ole tosissaan yrittänyt korvata aplodeerata-verbia (ruotsin applådera) aplodoida-muodolla.
47. jepsjuu10.6.2008 klo 16:54
Tulipa tuosta mieleen, että miten kuuluu verbimuoto, jos ovi varustetaan abloy-lukolla? Onko se ablodoita, abloyda, abloida, abloydoita ovi?
48. HT10.6.2008 klo 17:57
Kovin tuntuisi väkinäiseltä mikä tahansa yhden sanan viritelmä, mutta jos olisi pakottava tarve jotakin käyttää vähän kuin leikkimielisesti ja tilapäisesti, sanoisin abloyttaa. Muistiinpanojeni mukaan vaihdatin erääseen oveen lukon 14.10.1993, kun entinen sanoi työsopimuksensa irti, mutta abloytinko oven sen vai oliko kyseessä Bådan tuote, siitä ei ole säilynyt tietoa.
49. Matti10.6.2008 klo 23:01
Olisikohan uusi lukko ollut kuitenkin Boda.
50. HT10.6.2008 klo 23:23
Matti: ajattelin varmistaa krjoitustavan ennen viestin matkaan lähettämistä, mutta en viitsinyt. Oliko Boda minkään valtakunnan o-kirjaimella, se siis on epäselvää, kuten kerroin. Kovasti on asiaa tallennettu muistiin, mutta ei joka risausta.
51. Matti11.6.2008 klo 08:00
HT: jäi nimi vain siitä mieleen, kun kerran taistelin mökillä Bodan kanssa, kun en saanut sitä lukkoon, kun jokin vipstaaki oli väärässä asennossa.
52. HT11.6.2008 klo 10:02
Matti: kokemuksestasi opimme, että ovi kannattaa abloyttaa, ei bodata.
53. jepsjuu11.6.2008 klo 11:36
Jaa se vain taitaa olla Bodakin (Björkboda) myös Abloy-konsernin alla samoin kuin Ruotsin Assa ja vielä siihen kuuluu muitakin tehtaita. Abloy on ablouttanut laajalti Eurooppaa.
54. jepsjuu11.6.2008 klo 11:46
Mutta miten se tarkalleen verbi muodostuu. HT:n lauseessa on merkitysero.Abloyttaa - varustaa, laitatuttaa ovi abloy-lukolla.
Bodata - eikö se samalla kaavalla kuuluisi olla bodattaa. (vaiko bodauttaa). Tuossa muodossahan on verbissa "teettäminen".
Jos ovi pitää bodata (eli varustaa lukolla niin eikö Abloy-lukolla tule myös abloyda (tai abloida tai abloydoita)?
- - tyhmänä on helppo kysyä - -
55. Jaska11.6.2008 klo 11:59
Tietenkin ABLOYITUTTAA, kun teetän homman lukkosepällä. Tämä ABLOYITTAA, siis varustaa oven abloylukolla. Jos rosmo sen kutienkin onnistuu murtamaan, niin arvattavasti Abloy -ituttaa.
56. Antti11.6.2008 klo 12:04
Kerron, mitä mielipiteineni mahdollisesti melko yksin olevana ajattelen. "Abloy-lukolla varustaminen" on pitkähkönäkin parempi ilmaisu kuin kielten sekasikiö.
57. HT11.6.2008 klo 12:53
Nakkasin sen bodaamisen tuosta vain, varsinaisesti miettimättä, koska kuulosti hupaisalta. Mutta voihan sitä tietysti pohdiskellakin.Boda - bodata saattaisi ehkä olla rinnastettavissa pareihin tulppa - tulpata (Nykäsessä rinnakkaisina mainitaan tulpita ja tulpittaa) ja hela - helata (m. heloittaa). Bodattamisesta tulisi minulla mieleen lukon asennuttaminen, siis teettäminen, mistä jespsjuukin mainitsee.
Miksi sitten bodata mutta ei abloyda, siihen voisi syyksi tarjota sanojen erilaisuutta. Kaavamainen johdannaisten nikkarointi aiheuttaisi turhan hankalia muotoja, joita kieli pyrkii karttamaan.
Antti: ei liene kukaan pyrkinytkään vakavissaan uudistamaan lukkosuomea, aikamme kuluksihan me tässä höpisemme.
58. PP11.6.2008 klo 18:04
Avainkeskustelu lienee päättynyt. Minullakin olisi oma versioni, mutta taas saivartelu jatkuisi.Törmäsin taas mukaviin sanoihin. Meillä on nyt IDEANEUVOS
Sukari, jolla on HAJA-ASUTUSALUEVETOISIA bisneksiä.
Samassa lehdessä mainittiin myös POLVISTUMISTYÖLÄINEN
puhuttaessa kerjäläisistä.
59. jepsjuu12.6.2008 klo 10:51
Uusi hieno sana on kirjattu suomalaiseen sanastoon. Plutoidi. Niitähän on Pluto ja Eris.
60. PP16.6.2008 klo 14:01
Kuin myös KÄTTELYPRESIDENTTI. Äskettäin oli perjantai 13. päivä. Pelkäätkö? Jos pelkäät olet PARASKEVIDEKATRIAFOOBIKKO. Laitetaanko ristikkoon?
:-D. Jaskan tulkinta: runonlaulajan katselun pelko!
61. PP16.6.2008 klo 14:05
[Kuin myös tarkoittaa uutta sanaa, ei taivaankappaleita. Ei tarvitse vinoilla....]
62. PP28.6.2008 klo 13:31
Olen törmäillyt useinkin sanaan NIMBY-ilmiö. Olen aina luullut, että se on samantyylinen kuin esim. Sipoo-ilmiö,Nokia-ilmiö tai Venäjä-ilmiö. Kaikissahan on kyseessä paikan nimi ja niinpä luulin, että Nimbykin on jokin paikkakunta.
25.6. oli Vantaan Sanomissa otsikko: "NIMBYILY huolestutti politikkoja". Oli kyse asuntojen rakentamisesta kodittomille, mikä oli nostattanut NIMBY-ilmiön.
Rupesin ottamaan selvää, missä on Nimby, Hämmästyin, sanahan oli tunnettu kaikkialla aina Intiaa ja Kiinaa myöten.
Selityskin löytyi. NIMBY on lyhennys sanoista 'not in my back yard', ei minun takapihalleni.
NIMBYILY? Hmh.
63. HT28.6.2008 klo 22:08
PP: nimbyillä/nimbyily nähtiin Hesarissa eka kerran kuusi vuotta sitten.
64. PP28.6.2008 klo 23:26
HT: Sanoinkin törmänneeni useini NIMBY-ilmiöön, mutta nimbyilyyn en aikaisemmin ja se juuri minua huvitti. Niin yleinen sana ja minulle täysin tuntematon! Mutta en ole pitänytkään itseäni kaikkitietäväisenä, olen vain kaukaa, valitettavasti liian kaukaa viisas ja niin hiivatin sivistymätön, kun en tuotakaan tiennyt. :-)Summa summarum, minä opin uuden vanhan sanan. Mutta silti se kuuluu minusta otsikon 'Kaunis Suomemme kieli' alle.
Voimmehan ottaa minkä tahansa suomenkielen sanan, vaikkapa 'sanaristikkokeskustelupalstakritiikki' ja pohtia sen kauneutta ja/tai rumuutta täällä tosikkomaisesti tai vaikkapa puolileikillisesti. :-D
65. JPQ29.6.2008 klo 01:34
Todellakin toimittajien ei tarvi kieltä osata enään ja sitten tietäkkään mitään kun asiavirheitäkin vilisee liikaa.
66. PP27.7.2008 klo 18:24
Suomenkieli (tosin on muitakin) tunnetaan pitkistä sanoistaan, jotka herättävät kummastusta, eikä ihme. Erään suuren firman tittelinkehittämisosaston tittelinkehittä-mispäällikkö on ollut elementissään keksiessään uusia virkanimikkeitä. Tämän aamun Hesarissa oli kolmisenkymmentä uutta nimitystä ko. firmassa mm.
Yhteisöllisyystarjoaman tarjoamapäällikkö
Harrastustarjoaman tarjoamapäällikkö
Jännitystarjoaman tarjoamapäällikkö
Haavetarjoaman tarjoamapäällikkö
Asiakasetuohjelman asiakasetupäällikkö
Harrastustarjoaman markkinointikordinaattori
Brändi -ja markkinointiviestintätoiminnon assistentti
Haavetarjoaman markkinointikoodinaattori
Haavepelien kehityspäällikkö usw.
Tässä oli monista muutama. Osa entisiä työkavereitani, suurin osa jälkeeni tulleita. Olisipa kiva tietää, mikä minusta olisi siellä isona tullut. Ilmeisesti olisin samoissa hommissa nimikkeellä 'tiedotusosaston tietopalveluja tuottavan tietopalveluosaston tietopalvelusihteeri'. No olen mieluimmin
kuitenkin sanaristikkosivujen täyspäiväinen sisällöntuottaja
(huom. täyspäiväinen, ei täyspäinen). Ja ammattikin mahtuu hyvin kaikkiin lomakkeisiin: eläkeläinen.
67. PP10.8.2008 klo 14:03
Suomenkielessä on monimerkityksisiä sanoja. Kuten esim. kaukonäköisyys. Mitä se on?Gallup kertoo:
"Presidentin pitäisi kansalaisten mielestä olla ennen kaikkea luotettava ja oikeudenmukainen. Myös kaukonäköisyys ja viisaus, päättäväisyys, paineensietokyky ja osaavuus ulkopolitiikassa ovat enemmistön mielestä tärkeitä henkilökohtaisia ominaisuuksia."
Optikko määrittelee:
"Kaukonäköisyys (hyperopia): Kaukana olevat kohteet näkyvät tarkkoina ja lähellä olevat epätarkkoina."
Havukka-ahon ajattelijan määritelmä (hän käyttää osuvasti sanaa kaukoviisaus):
"Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät". Näin tuumi Konsta, ja jatkoi: "Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää."
Okkultisti sanoo:
"Kyky käyttää taikavarpua tai heiluria, samoin kuin mesmerismi, selvä- ja kaukonäköisyys ja toteutuvat unet esiintyvät ihmisissä, joiden esi-isissä on aktiivisia spiritistejä tai peräti taikuuden harjoittajia."
Lääketieteen sanasto:
kaukotaitteisuus, pitkänäköisyys (ei kaukonäköisyys)
Perussuomen sanakirja:
1) kaukokatseisuus, 2) näkökyvystä paremmin pitkänäköisyys
Tällaista tuli mieleen, kun luin IS:sta jutun 'Näin vanhenet'.
Siinä sanottiin, että "nelikymppisillä kaukonäköisyys on tavallista".
68. PP9.9.2008 klo 15:55
Tämän ketjun nimi on (tai ainakin pitäisi olla) Kaunis Suomemme kieli. Mutta, miten sitä opetetaan. Tässä yksi esimerkki sivulta, jonne eksyin jossakin kielioppiasiassa.Sivu on Peda.net - kouluverkko. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Sivuilla on muutakin kuin äidinkielen opetusta, mutta katsoin vain niitä. Ei sivuissa muuta vikaa ole kuin aivan liian monet oikeinkirjoitusvirheet: mm. koottuu/koottu, ylästeen/yläasteen, valinainen/valinnainen, sanaluokka harjoituksia, kirjalisuus aiheisia sivuja. Sieltä löytyy myös
Perunakelari, jossa on erilaisia äidinkielen tehtäviä.
Mukavaakin löytyy: 'Kehitä sanavarastoasi ristikoita ratkomalla tai etsimällä synonyymejä'. On valittavana kaksi Pelikaanien lastenristikkoa (Erkki Vuokila) ja kaksi Lemmikki -ristikkoa (E.V.) sekä yksi höyryristikko.
Käsitin, että tekstiä on tullut myös eri kouluilta, mutta silti
kielen kanssa olisi syytä olla huolellinen ja virheet korjattava ennen kuin ne pääsevät kaikkien luettaviksi. Onhan kyseessä opetussivusto.
69. Matti9.9.2008 klo 16:01
(Mahtava tunne, kun tuo pränttivirheeni säikeen alussa iskee silmiin vuosi toisensa jälkeen.)
70. PP9.9.2008 klo 16:12
Matti: Sama vika Hartikaisella. Onneksi minun epammatit eivät enää hillu etusivun aiheena.
71. Jaska13.9.2008 klo 18:36
Iltalehden toimittaja kirjoittaa: "Stop-kappaleen esitettyään Jone Nikula passittaa Sirun odottelemaan lämpiön puolelle."Suomen kieliopin hallinta ei näy kuuluvan nuoren polven journalistien vahvuuksiin! Eipä sitä kai edellytetäkään...
72. Vajanto14.9.2008 klo 17:26
Jaska elää menneisyydessä. Ylläpidon on heti poistettava taatakuva etusivulta.
73. Matti23.9.2008 klo 00:22
Kuulin radiosta uuden sanan: koulupudokas. Tarkoitti varmaan jotakin väliinputoajaa. Tämän epäkohdan korjaussuunnitelma sitten piti konkretoida.Niin aina. Radion tarjoamat mahdollisuudet kannattaa realoida, ettei kielenkäyttö aivan banaloidu.
74. Kravattimies23.9.2008 klo 05:58
eksekoida <- engl. execute (suorittaa tietokoneella jotakin)Poikamme keksimiä sanoja. Hänen koulukielensä on aina ollut englanti, mutta kotona puhumme suomea. Joskus tulee tuollaisia omia sanoja, varsinkin nopeassa puheessa.
Minusta tuo eksekoida on ihan hyvä.
75. Hemuli23.9.2008 klo 06:05
Minun tyttäreni taas loi pienenä verbin "aspiroida". Hänen äidinkielensä on espanja, jossa pölynimuri on "aspiradora"; niinpä hän melkoisen luovasti keksi oman sanan imuroimiselle.Vaikken suosittelekaan sanaa yleiseen käyttöön, se oli meidän perheemme hupisanana kauan.
76. TJV23.9.2008 klo 08:01
Taata Sillanpää joulupakinassaan sanoi:" Tämä sinun pitäänotoida..."
77. Eleth23.9.2008 klo 10:00
Minä olin aina luullut, että säikeen otsikko oli tarkoituksella tehty, kun säikeessä kuitenkin käsitellään hassuja suomen kielen ilmaisuja tai kielivirheitä.. :)
78. HT23.9.2008 klo 10:25
Matti: pudokas tarkoitti aikaisemmin puusta pudonnutta hedelmää, varsinkin omenaa, ja tämä on ainoa merkitys, jonka Nykänen ja Pesonen tuntevat. Ainakin vuodesta 1992 lähtien sitä on käytetty julkisessa keskustelussa merkitsemään esimerkiksi koulunsa kesken jättänyttä ynnä muuta sellaista, ja Kielonen antaa tästä yhden käyttöesimerkin ilman sen kummempaa määritelmää: "Yhteiskunnasta syrjäytyvät pudokkaat". Sanan käyttöönottoon on voinut vaikuttaa sen yleinen englanninkielinen vastine, drop-out (dropout).
79. PP6.12.2008 klo 16:05
Luin kotiseutuni paikallislehteä. Kaupungissa oli vietetty urkuviikkoa ja kahvitarjoilu yleisölle oli järjestetty tapuliin. Kaupunginjohtajalta tiedusteltiin, miksi tällainen valinta. Hän sanoi paikan olevan LIKIETUINEN.
80. SF22.1.2009 klo 09:58
Taivas. Ulkosuomalaiselle kielioppituntia kerrakseen. Kiitos.
81. PP26.4.2009 klo 17:56
Plus-liitteen muotisivu on otsikoitu: Särtsikkäät kevättakit.Tuntematon sana minulle. Päätään puistivat myös sekä Nykänen että Pesonen, mutta kaikkitietävä Mr. Google (10 osumaa) sanoo:
särtsikäs = kotkalainen nuorisoilmaisu: asia tai ilmiö oli särtsikäs, ts. hieno, upea, vaikuttava
Onko särtsikäs vain kotkalainen ilmaus vai onko tuttu muuallakin Suomessa?
82. RA26.4.2009 klo 18:09
Uusi sana minulle. En ole ikuna ennen kuullut.
83. Hemuli26.4.2009 klo 18:12
Eivät tunteneet minun kakskytplus-ikäisenikään, asuvat nyt Helsingissä ja Turun seudulla.
84. Eki3.5.2009 klo 20:43
"Moore on näytellyt Bondia muun muassa elokuvissa Elä ja anna toisten kuolla (1973), Kultainen ase (1974) ja Kuuraketti (1979) sekä televisiossa 1960-luvulla sarjassa Pyhimys."Jaa, näyttelikö Moore Pyhimyksessäkin Bondia?
85. PP1.6.2009 klo 09:37
Aamulla K-kauppa mainosti Pirkka-LEHtiisalaattia. Mieshenkilö mainoksessa sanoi kuitenkin Pirkkalehti-SAlaattia. Sanapaino muutti merkityksen. No, molemmathan ovat kaiketi lehtisalaattia, vaikka enpä taitaisi syödä Pirkka-lehdestä tehtyä. Puolensa kyllä silläkin, saisihan varmasti kuituja.
86. Matti2.6.2009 klo 12:18
Miestä syytetään Suomessa joukkotuhonnasta. Mikä ihmeen tuhonta? Jos se on sama kuin tuhoaminen, miksi ei käytetä tuhoamista. Jos tuhonta taas ei tarkoita samaa kuin tuhoaminen, niin mitä se sitten tarkoittaa? Nykänen ei tuhontaa tunne.
87. JTak2.6.2009 klo 12:32
Joukkotuhonta on kansanmurhan kapulakielisempi nimitys, lähinnä monimutkaiseksi haluttuja lakitekstejä varten. Lakikielessähän on pääasia, ettei siitä ymmärrä mitään ilman monen vuoden opiskelua. Joukkotuhonta löytyy muuten Kielitoimiston sanakirjasta.
88. PP16.6.2009 klo 09:12
Eikö tätä suomen kieltä koskaan opi! Taas löytyi sana, jota en ollut ikinä kuullutkaan. Jukka Virtanen:"Kalenteriini olen merkinnyt Romeon ja Julian, Tšehovin Lokin ja Kunderan Olemisen sietämättömän keveyden SEVEHTIMISILLAT." (IS-TV/24, 'vastaa, virtanen').
Onko kyseessä mahdollisesti jokin valkeakoskelainen murresana vai nerokkaan sanasepon omatekoinen ilmaus? Tietääkö kukaan? Olisi kiva meikäläisenkin alkaa sevehtiä.
89. RA16.6.2009 klo 11:22
SEVEHTIÄ kuulostaa kuin kyseessä olisi blendi muutamasta verbistä. Selvetä/selvittää + sävähtää?Toisin sanoen: Enpä ole minäkään kuullut. Ellei kyseessä ole kirjoitusvirhe, niin hieno on uusi verbi. Kuulostaa todellakin joltakin sellaiselta, mitä itsekin haluaisi tehdä.
90. Arska19.6.2009 klo 14:07
Etelä-Suomen Sanomat 19.06.2009: "Lahden Ahtialantiellä vuonna 1988 syntynyt mies ajoi henkilöautolla liikennekorokkeen yli ja silminnäkijöiden mukaan..."
91. Arska13.7.2009 klo 22:33
Etelä-Suomen Sanomat 13.07:"Webberin voittoa maustoi varikon läpiajorangaistus".
92. Jaska13.7.2009 klo 23:17
Tuon ESS:n ekan uutisen täytyy olla jonkun utamin kesälomatuuraajan tuotos. Ei liene myöskään jälkimmäisen muotoilija kokenut shurnalisti.
93. Hakro13.7.2009 klo 23:37
"Webberin voittoa maustoi varikon läpiajorangaistus".Se olisi voinut olla:
"Webberin voitolle antoi lisämakua varikon läpiajorangaistus".
tai
"Webberin voitto vieläkin maukkaampi varikon läpiajorangaistuksen takia".
tms.
Tietenkin toimitussihteeri on vaatinut lyhyempää otsikkoa, jolloin toimittaja päätyi verbiin "maustaa". Mielestäni tämä ei ole likimainkaan kömpelöimpiä otsikoita ja sananvalintoja (minkä tahansa lehden) urheilusivuilla minä tahansa päivänä. Ne ovat kaiken kaikkiaan yököttävää luettavaa.
ESS:n hienoimpia uutisia lienee ollut tämä:
"Mies hukkui eilen Vesijärveen. Aiemmin hän ei ollut hukkut."
Tämän on kertonut ESS:n entinen toimittaja, joten se on varmaankin totta.
94. matts14.7.2009 klo 08:14
Enpä yhtään ihmettele, että on entinen toimittaja...
95. RA14.7.2009 klo 19:23
Uutinen IS:ssa 10.7.: ... Noin 4-vuotias kaupunkilaiskissa oli viettämässä mökkilomaa, kun se karkasi omistajaltaan. Omistaja epäilee kissan tulevan toimeen omillaan, sillä se on ollut sisäkissana koko ikänsä.
96. Jaska14.7.2009 klo 19:57
Epäilen, että omistaja epäili kissansa selviytymistä...
97. RA16.7.2009 klo 19:42
Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa (15.7.) oli juttu vaikeavammaisten palvelukeskuksesta. Jutussa paikasta käytettiin sanaa "resurssikeskus" ja vaikeavammaisista termiä "haastavasti käyttäytyvät".
98. Hakro16.7.2009 klo 22:03
Matts: Kyseinen toimittaja, joka ei tietenkään ollut em. uutista itse kirjoittanut, ei ole enää vuosikymmeniin ollut ESS:ssa vaan toimii sen sijaan laajalevikkisen iltapäivälehden arvostettuna pakinoitsijana.
Kirjoitusvirhe taas oli minun: "... ei ollut hukkunut."
99. PS22.7.2009 klo 23:03
Philips -pölynimurini ohjekirjassa ehdotetaan mikrosuodatin vaihdettavaksi kaksi kertaa vuodessa Englanniksi, Saksaksi, Ranskaksi, Hollanniksi, Italiaksi, Espanjaksi, Portukaliksi, Norjaksi ja Ruotsiksi. Tanskaksi sama homma pitäisi tehdä kuuden kuukauden välein. Suomeksi ohje on seuraavanlainen: " Suomi. Kiinnitä AFS 2000 -suodatin ja vaihda se 2 x kertaa. "
100. RA22.7.2009 klo 23:46
:-D Siinäpä on kääntäjällä ollut kansanluonteen tuntemusta.
101. marjuko7.8.2009 klo 22:58
Helsingin Sanomien kulttuurisivu käsittelee tänään suomen kielen rapautumista ja loistoa, internetin vaikutusta tekstilajeihin ja sanastoon. Eräät kirjailijamme esittävät kuvitelmiaan kielestä 50 vuoden kuluttua, hauskin taitaa olla Jyrki Vainosen suomenkielisen satukirjan aloitussivu. On totta, että näilläkin säikeillä tulee huolimattomasti käytettyä ns. mese- ja meilauskieltä; sillä tyylillä olisin tietysti aloittanut "Hesarin kulttis jne." Nyt yritin edes.
102. PP8.8.2009 klo 10:00
- Kui se canceloidaa? umeloi noobi.- Ei hajua. Sä grappaat sen virran normisti mokkulasta, mut se on nau mykkä.
IT-helppi nöpäyttää häivenäyttöä, toistekin, kunnes majut sälähtää heihin.
- Helou ja virta tuli.
- Siis ootsä jo ines?
Ympärille leivaa holiseva l-laiffi.
(Kirjailija Essi Henriksson kuvittelee tilannetta, jossa mikrotukihenkilö v. 2059 auttaa työntekijää pääsemään internetin sijaan toimivaan l-laiffiin. Sama sivu kuin edellä.)
103. RA14.8.2009 klo 19:35
Suomessa on kunnat Haukipudas ja Pihtipudas. Silloin tällöin lehdissä on ikään kuin perusmuotoisena myös Haukiputaa tai Pihtiputaa.En nyt enää muista, mitä Haukiputaalla tapahtui tässä männä viikolla, mutta otsikon jälkeen jutun alussa oli:
toimittajan nimi
Haukiputaa
104. Matti14.8.2009 klo 22:47
Leppävirralla on kylä nimeltä Näätänmaa. Kun olin pikkupoika, se oli Näädänmaa. Muistan aivan selvästi, kun tavasin bussin keulalta että Varkaus-Näädänmaa. Mitenhän tässä näin on käynyt.
105. Marco Poloinen27.8.2009 klo 23:56
Wikipediasta tömähti eteen tämmöinen: "Muotoamiskanne eli konstitutiivinen kanne pyrkii jonkin olemassa olevan oikeussuhteen tai oikeudellisen tilan perustamiseen, täydentämiseen, rajoittamiseen tai kumoamiseen. Tällaisesta muotoamisesta on kyse esimerkiksi avioerossa."Tietäneekö Nykänen ja Pesonen tuommoisesta 'muotoamisesta'. Meikäläisen opukset eivät ainakaan ole kuulleetkaan.
106. Marco Poloinen27.8.2009 klo 23:57
Tietänevätkö...
107. HT28.8.2009 klo 00:12
Nykänen, muodota: "antaa jllek muoto, muotoilla, muodottaa". Lakikielen sanakirja mainitsee muotoamis-alkuiset sanat -kanne, -oikeus, -tuomio ja -vaikutus.
108. Marco Poloinen28.8.2009 klo 00:20
Mikäs, loogistahan tuo(kin). Tähän asti on tullut vain muotoiltua.
109. RA28.8.2009 klo 00:28
Näkyypä olevan vielä Pesosessakin kuta kuinkin samoin sanoin kuin Nykäsessä:muodota (harv.) antaa jllek (vars. taiteelliselle tuotteelle) muoto, muotoilla. 'Varmasti muodottu pianosonaatti'.
110. Marco Poloinen28.8.2009 klo 01:10
Taitaa tosiaan esiintyä lähinnä lakitekstissä. En ainakaan muista ennen nähneeni, vaikka olen musiikkiarvostelujakin sentäs joskus lueskellut.
111. Marco Poloinen28.8.2009 klo 17:51
Tänään tuli postissa Prisman mainoslehti, jossa mainostetaan mm. erimerkkisiä ja -kokoisia TROLLEJA (yks. TROLLI). Niinkun arvata saattaa, kyseessä ei ole tarjous mistään ilkeistä nettikirjoittelijoista vaan vetokahvallisista matkalaukuista.En muista, olenko nähnyt tuon nimityksen aiemmin, mutta googlelle ei näytä olevan ainakaan suomenkielisenä tuttu. Myöskään Wikipediaan ei näytä kukaan päivittäneen kyseistä merkitystä. Jostain kai se lienee "kotoisin" vai olisiko onomatopoeettista uustuotantoa; omanlaistaan trol-/trallatustahan nuo kapistukset vedettäessä aikaansaavat.
112. HT28.8.2009 klo 18:04
Ei ole trolli tuossa merkityksessä ennen silmään osunut, mutta lähtökohta on tietystikin englannin trolley.
113. Jaska28.8.2009 klo 18:24
Englannistahan - trolley - se on kotoisin. Tässä tapauksessa ei kai ole syytä jeesustella englannin rappeuttavasta vaikutuksesta kieleemme, kun Kotus ei ole pystynyt tarjoamaan napakkaa kotimaista vaihtoehtoa. Pyörälaukku, kärrylaukku, vetolaukku? Liian pitkiä. Vetolaukusta lyhennetty vetku olisi hyvä, mutta siitä saattaa tulla mieleen vetkutella, seurauksena matkalta myöhästyminen. Otetaankin toinen tavu matKAlaukusta. Vetokahvalla varustettu, kahdella pyörällä varustettu laukku olkoon siis jatkossa VETKA.
114. Marco Poloinen28.8.2009 klo 18:26
No joo, niinpä tietysti. Tarkemmin kun muistelen, niin trolley-nimitystä olen nähnyt käytettävänkin. Joku mainosmies on sitten näköjään vaan päättänyt suomentaa. Vähän huono "kaiku" on kyllä sanalla.
115. trolli28.8.2009 klo 18:48
Trolleybussi no 14 kulki Eirasta Meilahteen 50- ja 60luvuilla. Oli kova kiihtymään. Sähkömoottorit olivat vähän ylimitoitetut. Aisa aina joskus irtosi katolta. Kuski sitten vain pitkällä kepillä tuikkasi aisan takaisin, ja matka jatkui.Lentokoneessa olen trolleytarjottimen anteja nauttinut
116. Matti28.8.2009 klo 19:54
Joo, trollikat olivat aika kovia kulkemaan. Mutkissa oli syytä ottaa tukea. Olin kerran todistamassa, kun ajojohdot olivat romahtaneet alas kadulle.
117. Jondalar29.8.2009 klo 10:59
Päiväkävelyllä ajattelin häntäpäätä. Urheiluselostaja sanoo: suomalainen roikkuu letkan häntäpäässä. Millainen on häntäpää; härän pää, jonka päälaella on häntä. Oikeasti sarvipää on pääpää ja takapää häntäpää. Ihmisellä on yläpää mutta ei häntäpäätä. Mutta kun ihminen nukkuu. takimmainen pää onkin kantapää. Silloin ihmisen kantapää on häntäpää. Pääasia on ymmärtää, mistä päästä puhutaan
118. Ari29.8.2009 klo 12:04
Jondalar, onhan ihmisellä kuitenkin häntäluu. Puhutaan sitten vaikka häntäluupäästä! ;)
119. Marco Poloinen2.9.2009 klo 21:36
YLE.fi/Nettiuutiset tänään: "- Monella nuorella on ammatti, "mikä musta isona tulee", täysin hakusessa. Osalle tämä koulutus on urheilutermiä käyttäen hallittu aikalisä eli kasvun paikka, sanoo Omniassa ammattistarttia, eli omnialaisittain ammattikymppiä vetävä samanaikaisopettaja Timo Hyvönen."'Omnia' lienee 'kaikille kuuluva', mutta mihinkähän kaikkeen pystyy 'samanaikaisopettaja'?
120. Matti2.9.2009 klo 22:25
Simultaanisakki on kai sellaista, että oppilaat istuvat kehän muotoon asetetuilla pulpeteilla, naama ulkokehälle päin, ja sakkilauta pöydällä. Mestari kiertää ulkokehää ja siirtää kutakin oppilasta vastaan vuorotellen, ja tietysti voittaa koko porukan. Jospa samanaikaisopettaja opettaa vähän samanlaisella metodilla.
121. Hakro2.9.2009 klo 22:52
Kysymys: Mikä musta isona tulee?Vastaus: Raskaansarjan neekerinyrkkeilijä.
Samanaikaisopettaja? Minulla oli useampiakin opettajia, jotka eivät olleet läheskään samassa ajassa oppilaittensa kanssa. Olisimme tarvinneet samanaikaisopettajia.
122. Marco Poloinen2.9.2009 klo 23:18
Tutustuin hieman tilanteeseen ja a vot, johan selvisi: "Ammattialojen tunneilla on ammattialan opettajan lisäksi samanaikaisopettaja, jonka tehtävä on tukea ja ohjata oppimista. - ... toimin ryhmän kakkosopettajana ja katson, että kaikki pysyvät mukana ja tunnin aiheessa, Hyvönen kertoo."Tuommoiselle systeemille olisi ollut käyttöä aikoinaan meikäläisenkin koulussa, sen verran usein lipsuttiin "tunnin aiheesta"...
123. Matti3.9.2009 klo 22:14
Japanilaisessa urheiluradiossa on samanaikaisselostaja. Kun varsinainen selostaja paasaa, samanaikaisselostaja lisää strategisiin kohtiin huudon Hai, hai.
124. Pena21.9.2009 klo 21:49
Lopultakin löysin suuren rakkauden! Tällainen viesti oli suomi24-galleriassa:"Hei,
Nimeni on mary i näki profiiliisi tästä tänään, ja se tuli intrested sinuun, aion myös tietää sinulle enemmän ja estabilish suhdetta, joka on bassed totuutta, ja luottaa sinuun Haluan voit lähettää sähköpostia minun sähköpostiosoite, jotta voin antaa teille kuvan teidän tietävän, kenelle i am.Here on minun sähköpostiosoite.
Olen odottanut your mail to my sähköpostiosoite kiitos minulla on jotain erittäin tärkeää i haluan kertoa teille .. Uskon, että voimme aloittaa täältä!
Muista etäisyys tai väri ei ole väliä, mutta rakkaus asioissa paljon elämää.
mary"
Ihanoo! Lopultakin löysin elämäni rakkauden. Laitan heti rahaa hänelle jotta voimme tavata. Ja haluan auttaa hänen sairaita sukulaisiaan, joilla ei ole varaa lääkkeisiin.
d=)
125. PP25.9.2009 klo 21:20
SIEPPAUSILMAHUUVA. Tuli vastaani enkä tunnistanut. Etsin lisätietoa kummajaisesta.Huuva on ilmanvaihtoratkaisu. Se sijoitetaan suoraan keittiölaitteen alle ja siinä on keittiön korvausilman pieninopeuksinen tuloilmalaite ja henkilökohtaiset tuloilmasuuttimet. Lisäksi tuotteessa on valaisin, tulo- ja poistoilmavirran säätöpellit...
Olen kutsunut huuvaa liesituulettimeksi. Tästä lähtien puhun sieppausilmahuuvasta.
126. PP25.9.2009 klo 21:21
...keittiölaitteen päälle... tietysti.
127. Jaska28.10.2009 klo 10:22
Nuoren toimittajapolvemme murheellisen puutteellinen äidinkielemme taito poikii joskus huvittavaakin tekstiä. Ilta-Sanomien Petri Seppä eilen:"Nainen ei ollut ensin tunnistanut lähentelijöitä, mutta nostaessaan ahdistelusta äläkän miehet olivat painottaneet olevansa Sportin pelaajia."
Satuitteko muuten katsomaan viime lauantaina Uutisvuotoa? Särähtikö jokin pahasti korvaan? Itse Jari Tervo, entinen Ilta-Sanomien toimittaja, nykyinen kirjailija ja verbaalivirtuoosi (?) vuodatti pääministeristä, että "Vanhanen katsoo olevansa vahvimmillaan kuin koskaan, vaikka kansan mielestä hänen suosionsa on alimmillaan kuin koskaan."
Näin rumasti kielen ammattilaiset voivat kohdella kaunista suomen kieltä. Heh, se oli vitsi. Ei suomi oikeasti kovin kaunista ole. Siis vaikka sitä ei rääkkääkkään.
128. HT28.10.2009 klo 11:03
Tuon(kin) tyyppinen virhe on aika yleinen Ilta-Sanomissa, mutta ei ole jäänyt mieleen, minkä nimisiä toimittajia kulloinkin on ollut asialla. Nuorempana lähettelin aktiivisesti kommentteja käännös- ja oikeakielisyysvirheistä, mutta en enää viitsi. Ilta-Sanomiin viimeinen vinoiluni lähti 8.11.2001 sähköpostina:---------------------
Näkyy Arja Paanasella olleen vähän vaikeuksia veitsi-sanan partitiivin kanssa eilisessä lehdessä: väliin "veistä", sitten "veitseä", ja tämä jälkimmäinen pääsi oikein väliotsikkoon: "Vielä kaksi veitseä laukussa". Eihän siinä mitään, Ilta-Sanomien suomen kieli on kauan tarjonnut esimerkkejä kieliasioista käytävään keskusteluun ja hyvä juttu, että meille annetaan lisää aineistoa.
----------------------
Arvo Salo oli jo vuosia aikaisemmin keljuillut samasta asiasta Kielikellon numerossa 2/1997 otsikolla "Taittaisinko peitseä?" näin:
-----------------------
Samalla viikolla huomasin Helsingin Sanomain kirjallisuusosastosta, että yksikin nainen luki "Mereä" (Veijo) ja toinen tutki "Kivivuorea" (Jannea, Linna). Varmaankin monet opettivat, että Platon oli "Sokrateksen" oppilas ja "Aristoteleksen" opettaja. Ja nyt, 15. huhtikuuta 1997, Ilta-Sanomat kertoo henkeään pidellen, kuinka poliisi taltuttaa"veitseä heiluttaneen naisen".
Pian kai astuu esiin niin tohelo mies, että iskee kirveksellä kivekseä.
-----------------------
Ilta-Sanomista tuli minulle vastaus, jossa sanottiin mm:
-----------------------
Muuten tiedoksi, jos kiinnostaa nämä kieliasiat, että meillä on kielenhuoltaja, joka ottaa aina suurennuslasin alle jonkun lehdistä ja antaa palautetta vain ja ainoastaan kieliasusta. Myös päätoimittajat antavat "ukaaseja" eri sanojen käytöstä ja taivuttamisesta, joten kyllä meillä kiinnitetään näihin asioihin huomiota.
-----------------------
Jari Tervo Uutisvuodossa: panin minäkin merkille hänen lausahduksensa. Ensimmäistä luulin lipsahdukseksi, toisen tultua en oikein tiennyt, mitä ajatella.
129. RA28.10.2009 klo 11:17
Mikä tuossa Tervon lausahduksessa on niin absoluuttisen väärin? Ei tuo minun korvaani miltään kielen raiskaukselta kuulosta. Eikä paljon edes särähdä.
130. PP28.10.2009 klo 11:45
Mitä? Minulle särähti.
131. RA28.10.2009 klo 11:48
Sinulle vai sinulla? :-D
132. jupejus28.10.2009 klo 12:00
Jos se tuossa särähtää, että jos on alimmillaan, ei voisi olla enää aiemmin koskaan, eli toistoa. Mutta jos alimmillaan verrataan periodein, vaikka vuosittain tai viikottain, niin eikös silloin vertailukohtana voisi olla myös ei koskaan.
133. HT28.10.2009 klo 12:01
Särähti myös Kielitoimiston puhelimeen vastanneen korvaan, kun kerroin (Ylen Areenasta asian vielä varmistettuani), miten Tervon lausahdukset menivät. Ei hän hetken mietittyään tahtonut kuitenkaan niitä varsinaisesti vääriksi sanoa, totesipahan vain, että menee vähän överiksi moinen, sama asia sanotaan kahdesti. Eli joko "on vahvimmillaan" tai "on vahvempi kuin koskaan aikaisemmin" jne. Tuumi, että olisi kiinnostavaa tietää, onko kyseessä Tervolle ominainen ilmaisutapa, joka näkyisi esimerkiksi hänen kirjoissaan, ja minä siihen, että enpä osaa sanoa, kun en ole yhtään Tervon kirjaa lukenut.
134. Jaska28.10.2009 klo 14:03
Tervo oli viime lauantaina huonoin kuin koskaan. Joko alkaa särähtää?
135. RA28.10.2009 klo 17:32
Jo särähtää. Nuo ilmaukset "olla vahvimmillaan", "olla huonoimmillaan", "olla alimmillaan" vain jotenkin tuntuisivat levittävän ja lieventävän ehdotonta superlatiivia "vahvin", "huonoin", "alin". Niin että siksi niiden perässä "kuin koskaan"-jatko ei kuulosta aivan tökeröltä.
- huonoimmillani olen monesti silloin, kun...
- huonoin olen silloin, kun...
- olin huonoimmillani kuin koskaan ~ suht huono olen ollut monesti ja nyt olin näistä huonoista kerroista huonoimmillani, mutta ihan täydellisen huono tai huonoin en ollut...
Mutta joo. Kieliopissa olen heikoimmilla kuin missään.
136. Marco Poloinen12.11.2009 klo 00:31
Kivasti Turussa viikonloppuna järjestettävien festareiden ohjesivulle johdattelevassa YLE.fi -linkissä: "Maata Näkyvissä -festarien ohjeet sairastuville"
137. Aurooran pappa12.11.2009 klo 14:38
Otsikko tuolla ylhäällä on "Kaunus Suomemme kieli"Tämä ei ole suomenkieltä mutta aika "kaunusta " vai mitä. Tämä on Viroa.
Virossa Saarenmaalle liikennöivän autolautan vessan pytyn yllä oli lause.
POTI LOPUTAMISEKS VAJUTA NUPULE.
138. Matti12.11.2009 klo 16:13
Teksti huoltoaseman vessassa: Ei tumppeja pisulaariin.Toisessa vessasa: Jos pissaat tumppeja, ota yhteys lääkäriin.
139. Arska18.11.2009 klo 17:42
Ylen Lahden radio uutisoi Lahden NMKY:n korisjoukkueen taloudellista tilaa. Jos oikein käsitin, ei seuralla mene erityisen hyvin koska oli joutunut LIKVIDITEETTIKAPEIKKOON.
140. Marco Poloinen22.11.2009 klo 21:59
Pieni näyte YLE.fi nettiuutisten toimitustasosta:"Pantomiimitaiteilija Miikka Mäkelä eli Motoriikka-Miiika voi Suomen Talent-ohjelman yleisön äänestyksellä sunnuntai-iltana. Hän saa palkinnoksi 30000 eurolla."
Em. lihavoitu teksti on ollut näytillä jo lähes tunnin - ja pysyneekin, koska en viitsi myötäänsä lähettää palautetta toimitukselle. Samantasoista - ja huonompaakin - kielenkäyttöä on näkösällä raivostuttavan tiheään.
141. Petri Vihervuori10.12.2009 klo 17:03
Uusi sana Suomenkieleen tulee usein kun markkinoille tulee uusi tuote. Tässä tapauksessa piti keksiä nimi vedettävälle ostoskassille tai -laukulle. Anglismia ei hyväksytty l. trolleyt unohdettiin. Ulkonäkö ja käyttötarkoitus huomioon ottaen ne ristittiin kärrykasseiksi ja kärrylaukuiksi.
142. Jaskan10.12.2009 klo 21:20
Kärrykassi ja kärrylaukku. Tylsien virkahenkilöiden tylsiä ehdotuksia. Vrt. Jaska 28.8. 18:24.
143. PS5.1.2010 klo 19:48
Käväisin eilen ison kaupan elintarvikeosastolla, tarkoituksena ostaa miedompaa sipulia. Löytyi ja hyllynreunassa luki isosti: "SALAATTISIPULI". Vähän alempana hintalapussa: "SALOTTISIPULI". Otin verkkoon pakatut sipulit, joissa oli valmis viivakoodilappu, jossa kerrottiin tuotteesta näin: " 2 Kpl Salaahipuli 2 St Silverlok Alkupera Italien".
144. matts5.1.2010 klo 19:51
Voi miten kaunista onkaan Suomemme iltti.
145. RA11.1.2010 klo 20:30
Apu 1/2010 Lasten suusta:Juttelin lapsenlapseni Pilvin, 5, kanssa. En saanut yhdestä lauseesta selvää ja kysyin: "Mitä?" Pilvi tuumasi: "Mummo, sinä et taida hallita suomea."
146. Matti13.1.2010 klo 09:20
Ohje suksivoidepurkin kyljessä:Swix pitovoiteen. Sousitellaan lasikuitusuksin. Tällä tavalla pitovoide pysyy paremmin ja kauemmun.
147. matts13.1.2010 klo 10:08
Luulisin, että se pitovoide pysyy paremmin ja kauemmin siinä Swix -purkissa?
148. Marco Poloinen13.1.2010 klo 18:07
Seuraava ei liene ihan ominta tämän säikeen aineistoa, mutta en löytänyt mieleistäni olemassa olevista taivutussäikeistäkään.Tutkija Johanna Mykkänen on tehnyt väitöskirjan " Isäksi tulon tarinat, tunteet ja toimijuus". Julkaisuun liittyvässä YLE.fi uutishaastattelussa Mykkänen kertoo mm:
"-Isien kokemuspuhetta kaipaan mutta myös sitä, miten iseistä puhutaan muuten, esimerkiksi mediassa. Miten iseistä yleensä puhutaan, se luo meidän ymmärrystä isyydestä."
Ja: "-Kyllähän lapset varmaan ovat jo kasvaneet siihen, että äiti tutkii isejä ja juttelee miesten kanssa. On tosiaan ollut toiveita, että eikö sammakot olisi paljon mielenkiintoisempia."
Sahalaitaisia aurakuvioita aiheuttavat meikäläisen silmiin nuo isä-taivutukset, mutta miten lienee, onko joku auktoriteetti antanut hyväksyntänsä tuommoiselle kielen "kehitykselle"?
149. RA13.1.2010 klo 18:42
Pesosen mukaan ISÄ taipuu samalla tavalla kuin KOIRA;isä, isän, isää, isään, isien/isäin, isiä, isiin, isästä, isistä, isällä, isillä...
150. Matias-Myyrä13.1.2010 klo 18:47
"Isejä" on oikea monikon partitiivimuoto, jos perusmuoto on "isi".
151. Juhani Heino13.1.2010 klo 18:47
Niin, tuosta tulee mielikuva että perusmuoto on koko ajan ISI.
152. Juhani Heino13.1.2010 klo 18:48
Jaaha, samanmielisyyttä ja -aikaisuutta ;)
153. RA13.1.2010 klo 18:49
Juu. ISI taipuu kuten RISTI (siis Pesosen mukaan).
154. Marco Poloinen13.1.2010 klo 18:55
Tuossa - pitkässä ja monipolvisessa - jutussa ei esiinny isi-sana perusmuotoisena kertaakaan, koko ajan puhutaan isästä.
155. Marco Poloinen13.1.2010 klo 19:11
Tuon lasten mielipiteen kantasana varmaan voisikin olla 'isi' ja siten -> 'isejä', mutta "iseiden" ei.Eipä noista jutuista muutenkaan tiedä, mikä on haastateltavan ja mikä haastattelijan (kirjoittajan) taivutusta.
156. Matti13.1.2010 klo 22:03
Olin lähikapakassa tietokilpailussa, jossa kysyttiin mm. suomenkielistä sanaa, jossa on viisikirjaiminen tavu. Joukkueemme keksi struuman. Muitakin oli löydetty. Mitä keksitte?
157. Matias-Myyrä13.1.2010 klo 22:05
HAMSTrata, HALSTrata
158. Marco Poloinen13.1.2010 klo 22:08
"Merimiessuomea" voisi olla 'sluuppi' ja kirjakieltä kramppi.
159. jokunen, jaska13.1.2010 klo 22:10
spiikkisviitti
smurffi
skruuvi
triumfi
skalppi
startti
skuuppi
klimppi
kramppi
kranttu
160. Marco Poloinen13.1.2010 klo 22:11
KRANSsi, TRENSsi
161. Marco Poloinen13.1.2010 klo 22:15
PRINTTI ja PRÄNTTI
162. Matti13.1.2010 klo 23:49
Spriikin esitettiin. Kai myös tarkk´ampuja pitää hyväksyä, vai?
163. Maikki13.1.2010 klo 23:52
Oulussa löytyy katu, joka on juuri Matin kirjoittamalla tavalla kirjoitettu.
164. Juhani Heino13.1.2010 klo 23:54
SPRINTterissä olisi kuusikirjaiminen. Ohjauskisko taas on SPLINTti.
165. Matti14.1.2010 klo 00:19
Voitaisiin kinata siitä, milloin sana on suomenkielinen, mutta voitaisiin myös olla kinaamatta.
166. Juhani Heino14.1.2010 klo 01:21
Jep, aiemmista lähinnä kranttu kuulostaa suomelta, mutta kaipa sekin on lainasana jostain. Tarkk'ampuja oli kyllä näppärästi keksitty.Tuli vielä mieleen SPRINKleri ja smurffin alkumuoto STRUMFfi.
Viisikirjaimisista taas:
flunssa
kriittinen
skanssi
skonssi
skunkki
speltti
spray
struktuuri
strykniini
kaikki trans-alkuiset yhdistelmät + transsi
167. stuntti14.1.2010 klo 01:30
stuntti
168. spurtti14.1.2010 klo 01:37
spurtti
169. jokunen, jaska, taas14.1.2010 klo 01:40
truuttadrinkki
prinssi
pronssi
traakki (näin eilen ristikossa)
friikki
kvantti
170. Jaska28.1.2010 klo 16:43
TV:stä tajunnan räjäyttänyttä, arvannette mistä ohjelmasta:"Sinä voit tehdä tänään voitto-osallistumisen."
171. Jukkis28.1.2010 klo 17:18
En minä ainakaan arvaa.
172. Jaska28.1.2010 klo 23:00
Ei ole siis Jukkiskaan koskaan seurannut Eurojahtia, jossa somat neitokaiset maanittelevat kansaa soittamaan ja voittamaan paljon paalua. Tulee ainakin kolmoselta arkisin aamupäivällä ja ip. 16.35-17.00.En muuten tiennyt ohjelman nimeä, joten katsoin Ilta-Sanomista. Ensin Helsingin Sanomista, jossa em. aika oli tyhjää täynnä. Ei myöskään alkuviikon lehdistä löytynyt. Ohjelma lienee siis HS:n boikotissa. Perustuukohan se joihinkin journalismin eettiisin ohjeisiin. Hiljenen kunnioituksesta.
Eiku en ihan vielä. Journalismista puheen ollen vähän on huolestuttanut nuoren polven toimittajienkin joskus vajavainen äidinkielen hallinta. Tämänpäiväisessä esimerkkitapauksessa kyse tosin uutistoimiston tekstin käännöksestä, tai oikeammin kääntämättömyydestä.
Sekä Iltalehti että TV1:n uutiset puhuivat Puolan joesta nimeltä Vistula. Suomeksi siis Veiksel. En ole ainakaan missään huomannut kielitoimiston suositusta, että ulkomaisten maantieteellisten nimien vakiintuneista suomalaisista nimistä olisi pitänyt luopua. Toimittajatkin puhuvat ja kirjoittavat edelleen esim. Tonavasta, eivät Danubesta. Mutta Vistulaa Veikseliksi kaikki eivät siis tiedä.
Myös Mailand ja Florence ovat osuneet silmään, ja taisi olla jälkimmäinen jopa Helsingin Sanomissa. Hep, komento takaisin. Eihän niillä suomenkielistä nimeä olekaan!
173. Marco Poloinen4.2.2010 klo 11:36
Tiedoksi, että viikon päästä torstaina (11.2.) Tuomas Enbusken keskusteluohjelmassa kysytään "Millaista suomen kieltä puhumme sadan vuoden päästä?" Ohjelma alkaa radion ykköskanavalla klo 9 uutisten jälkeen (n. 9.03) ja keskustelijoina ovat suomen kielen erikoistutkija Pirjo Hiidenmaa ja kirjailija-toimittaja Roman Schatz.
Itellasta, Destiasta ja Finaviastakin varmaan puhutaan...
174. PP3.4.2010 klo 14:33
Jaskan tajunnan räjäytti 28.1. tämä sama asia. Nyt on maikkarilla menossa uusi visa, nimeltään Televisa. Panen aina äänen pois, kun se tulee. Viime torstaina en päässyt heti neitosen suuta tukkimaan ja niinpä kuulin pätkän sujuvaa suomea: "Toimi siltä istumalta, mitä juuri tällä hetkellä suoritat. Tee se puhelimen ottaminen ja näppäile...".
175. Moottoriturvat kunniaan3.4.2010 klo 18:53
Asiasta poiketen. PP: onko residessissänne jo lämpötola laskenut siedettävälle tasolle? On sellainen mahdollisuus että soittaisitte huoltoyhtiöönne ja kertoisitte asianne. Onko käynyt mielessä?
176. Jaska4.4.2010 klo 12:10
Oletteko koskaan panneet merkille, että puhekielessä kuulee indefiniittipronominin JOKU sijamuodoista yleensä vain nominatiivia, genetiiviä ja niiden muotoista akkusatiivia. Juolahti mieleen, että tuskin kaikki sanasepotkaan hallitsevat tai muistavat sen täydellisen taivutuksen. Siispä ystävällisesti suositan heille seuraavaa kertauskurssiani.Nominatiivi: Joku on sairas.
Genetiivi: Jonkun lapsuus oli vaikea.
Akkusatiivi: Pitäisi lääkitä joku. Se voisi parantaa jonkun.
Essiivi: Jonakuna menisin hoitoon.
Partitiivi: Jotakuta pitäisi voida ymmärtää, koska hän...
Translatiivi: ...tuntenee itsensä joksikuksi marttyyriksi.
Inessiivi: Jossakussa asustaa pikkupiru.
Elatiivi: Se voi olla mahdoton häätää jostakusta.
Illatiivi: Kun se kerran on johonkuhun pesiytynyt.
Adessiivi: Jollakulla voisi olla parempaakin tekemistä kuin sekaantua muiden ongelmiin.
Ablatiivi: Joltakulta voisi kulta vaatia enemmän itsekritiikkiä.
Allatiivi: Jollekulle itselleen kun se ei ehkä juolahda mieleen.
Abessiivi: Jottakutta tämäkään säie ei menettäisi paljon.
Instruktiivi: Joinkuin.... sieni?
Prolatiivi: Joitsekuitse voi kukin peilata omia vajavuuksiaan.
Aivan oikein päätelty! Kurssissani joku olin siis minä itse.
177. Kravattimies4.4.2010 klo 15:29
Monikossa.nominatiivi jotkut
akkusatiivi I jotkut
akkusatiivi II jotkut
genetiivi joidenkuiden
partitiivi joitakuita
illatiivi joihinkuihin
inessiivi joissakuissa
elatiivi joistakuista
allatiivi joillekuille
adessiivi joillakuilla
ablatiivi joiltakuilta
translatiivi joiksikuiksi
essiivi joinakuina
abessiivi joittakuitta
komitatiivi joinekuine
instruktiivi joinkuin
Lähde: FINNMORF, copyright Eugene Holman, 1986
Hän lähetti minulle disketillä tämän kirjoittamansa tietokoneohjelman kauan sitten. On ollut mieluinen lahja. Kun googlasin, yllätyin, että hän on yhdysvaltalaissyntyinen.
Jaskan mainitsema prolatiivi taitaa olla uudempaa vuosimallia kuin tämä minulla oleva FINNMORF, koska sitä ei mainita tässä versiossa.
178. Jaska4.4.2010 klo 17:26
Prolatiivi yritti olla vitsi. Mutta juttu kääntyikin vakavaksi, kun unohdin komitatiivin. Pätkii siis, ja pahenee koko ajan. Jokohan jonkun pitäisi hakea apua.
179. Kravattimies5.4.2010 klo 05:46
Monikon instruktiivi: joimme kuin sienet!Sitten ruvettiin rähinöimään: FINNMORFissa mitään yksikön komitatiivia ole! (aggressiivi)
_http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2007/12/aggressii vi_leviaa_suomen_kielessa_260698.html
180. Matti9.4.2010 klo 00:00
Onko ongelmatiikka suomea? Minun mielestä ei. Nykänen ei tunne, mutta tuoreempia hakuteoksia minulla ei ole.
181. Matias-Myyrä9.4.2010 klo 00:03
Kielitoimiston sanakirja ei sanaa hyväksy, vaan sanoo näin:"ongelmatiikka pitää olla: ongelmat, ongelmisto, problematiikka."
182. Rht9.4.2010 klo 00:05
Kielonen: ongelmatiikka pitää olla: ongelmat, ongelmisto, problematiikka
183. Antti9.4.2010 klo 05:36
Matti, eikö ketjun otsikon pahoittelemaasi kirjoitusvirheen ketjun perustaja voi korjata?
184. T.Avis9.4.2010 klo 08:29
Radio Suomen urheilutoimittaja: on hankala yhtälö toteuttaa...Tämä on ilmeisesti taas uusi rönsy villinä rehottavaan mahdoton yhtälö -kielikukkaseen. Yhtälöitähän voi ratkaista tai sitten ei mutta miten niitä toteutetaan?
185. Jukkis9.4.2010 klo 09:44
Yhtälön juuri eli ratkaisu toteuttaa yhtälön.
186. HT9.4.2010 klo 09:51
Yhtälön toteuttaminen ei ole vallan uusi rönsy, Hesarissa 8.1.1999: " 'Tietysti on yritettävä olla säästäväinen, mutta vauhdista ei saa tinkiä. Se onkin vaikea yhtälö toteuttaa', Kuismanen huokaa." Matematiikassahan kyllä yhtälö toteutuu, mutta voiko sen toteuttaa, sitä sopii pohtia.Ongelmatiikka runtattiin jo Kielikellon numerossa 1/1981.
187. Jukkis9.4.2010 klo 10:42
No jos tuolle säästäväisyys/vauhti -yhtälölle löytyy juuri ja se juuri sitten suostuu yhtälöntoteuttamistoimenpiteen suorittajaksi, niin kyllä se juuri sen yhtälön toteuttaa.
188. Marco Poloinen9.4.2010 klo 11:54
Jatketaan juttu(j)a Kaunis Suomemme kieli 2 -säikeessä.
189. ?9.4.2010 klo 12:02
Missä on Kaunis Suomemme kieli (1)?
190. RA9.4.2010 klo 12:33
Eipäs saivarrella, kyssäri!
191. PP29.4.2010 klo 16:56
Eduskunnan kyselytunnilla puhutaan juuri tällä hetkellä etuusperäisestä maahanmuutosta. Google löytää neljä osumaa, jotka koskevat lähinnä eläkettä: ansiosidonnainen, mutta etuusperäinen ~ etuusperusteinen. Kämppikseni ehdotti maahanmuuttajiin paremmin sopivaksi sanaa etuushakuinen.
192. PP29.4.2010 klo 16:58
Taisi tulla vanhaan säikeeseen. Siirrän uudempaan.
193. Jaska11.10.2010 klo 11:57
Helsingin Sanomien juttu 11.10. B4, Johanna Pohjola:Otsikko: Kuka muuttaisi Kaskisiin? Tekstissä kerran Kaskisissa, kaksi kertaa Kaskisen.
Onko kyseessä 1. sääntö, että Kaskinen monikoituu paikallissijoissa (missä muissa?), mutta genetiivissä säilyy yksikkö? Vai 2. toimittajan lipsahdus?
Jos olisin kielihirmuvaltias, määräisin Kaskisen uudeksi nimeksi Kaskisaari vuodesta 2012 alusta lähtien. Siihen saakka olisi sallittua Kaskista, mutta vain yksikössä taivuttaen.
Myös Kaustisen monikoitsijat saatettaisiin lailliseen edesvastuuseen. Huittisen osalta hyväksyttäisiin perinnesyistä poikkeus hullun miehen kohdalla.
194. +11.10.2010 klo 12:29
EVG: Kaskisten omat sivut
KOMMENTOI