KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > ONNISTUNEITA SANOITUKSIA

1624. Onnistuneita sanoituksia

kari kämäräinen18.5.2005 klo 18:55
Tuli mieleeni, kun kuuntelin tuossa Jaska Tepon levyä, että joskus laulujen sanoitukset onnistuvat todella nappiin.
Annanpa esimerkkejä:

(työtön ja köyhä Topi Ryynänen pilkillä):
"ja viereisellä reiällä ongittaa,
tehtaan pohatta laiska ja kiero
ei ihme oo jos enemmän kaloja saa,
siiman molemmissa päissä on liero"

(Topi riiuuretkellä rikkaan lesken luona):
"sill´on iso lukkaali ja kylypyamme
ja hellassa polttaa vain höölättyä tammee"

(Topi lähtee häveliäänä aamulla lesken luota):
"salaojaa pitkin jätin talon
sillä lailla vältin päivänvalon"

(Hiliman ja Onnin rakkauvesta):
"Käessä pitelin Hiliman kättä
aittaan mäntiin sitten viivyttelemättä
tekohampaat samaan lasiin
yöksi laitettiin"

Tässä vain murto-osa hyvistä (tosin murteellisista)sanoituksista...
2. Pena18.5.2005 klo 18:59
Tänä uamuna mehua hetelmistä tein, voi saakeli
niin kiireellä jotta lingosta palo laakeri

(Jäläkitaati, Jaakko Tepon parhaimpia!)
3. kari kämäräinen18.5.2005 klo 19:04
Muijakin kysel että missä se on oikeen käännä
kun päivä ei oo vielä puolessa ja potta on täännä

(Jäläkitaati, Jaakko Tepon parhaimpia!)
4. Juhani Heino18.5.2005 klo 19:53
"Työttömän laulun" intropuheesta suomennettuna - en uskalla yrittää murteellista kirjoitusta:
Minä olen Römppäsen Veikko. Olen ollut työttömänä jo valovuosia.

Simo Salmisen laulama "Alle lujaa" otettiin puheeksi jo muualla, mutta tuli mieleen vastaava sanaseppoilu, Lapinlahden Lintujen "Ota se ja juokse" -laulun lopussa:
Ei onni kävele luokse, ei onni kävele luokse, ota se, ota se ja juo!
Siis piiloriimi, miettikää sitä.
5. Eki18.5.2005 klo 19:58
Miksi Juhani käskee ajatella sitä?

Miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä?
6. kari kämäräinen18.5.2005 klo 20:05
Jaskan Työttömän laulun introsta:

..no onhan ne työttömälläkin omat hyvät päivänsä.
Niin kuin mullain tänä päivänä, kun se nuorin poika,
Jahvetti, tul miehen ikkään...ja piäs kortistoon.
7. RA18.5.2005 klo 20:55
Eppujen Herran tähde:

Loi Jumala naisen, ettei viisastuisi liikaa ihminen.
On nainen lähde, ei luotaan lähde
mies, herran tähde!
8. Antti Skyttä18.5.2005 klo 21:11
Kun nyt tuohon Jakko Tepon Hilmaan ja Onniin päästiin, niin kyllä vielä siitä kipaleesta kaksi helmeä pitää tuoda esille.

Taustatiedoksi: Onni Laukkanen on se epeli, joka laulajalta vie rakastetun Hilman.

Jaakko laulaa yhdessä kohdassa:

"Laukkanen ja syksy saa, mutta minä en"

Loppuhuipennuksena tulee kosto: Jaakko menee Hilman ja Onnin häihin:

"Kuokkavieaaks meinaan männä minä päissään.
kostan Hilimalle ja pierasen häissään"

Kosto on suloista!
9. kari kämäräinen18.5.2005 klo 21:53
Hyvä Antti! Täällähän on muitakin Jaakko Tepon tuntijoita...
10. Antti Skyttä18.5.2005 klo 22:27
Tuntijaksi tunnistautuneena, sano Kari, mikä on tuossa laulussa esiintyvän Hilman sukunimi?
11. kari kämäräinen18.5.2005 klo 22:34
Antti. Ei oo kyllä minkäänlaista muistikuvvoo. Ettei se sitten ole se Holokki?
12. kari kämäräinen18.5.2005 klo 22:47
Jaska Teppohan kertoi aikoinaan 80-vuotiaasta mummustaan, joka meni lääkärille valittammaan, että kakka tullee kuuven aikaan aamulla. Lääkäri totesi siihen, että 80-vuotias mummu ja kakka tullee niin säännöllisesti. Tähän mummu totesi että minä herrään vasta seitsemältä!
13. Matias-Myyrä18.5.2005 klo 23:10
Tepon Jaska olj sammaan aekaan Kuopijon Tekussa kun minäkiin. Se olj vuan sen verran hijasoppinen, että se kerkes käävä tekussa parj vuotta ennen minuva ja jäe vielä yheks vuojeks minun jäläkeennii.

Suomennos: Jaska kävi ensin kolme vuotta teknikoksi ja sitten neljä vuotta insinööriksi. Minä kävin vain nelivuotisen opiston. Sekin meillä on Jaskan kanssa yhteistä, että vaikka ollaan molemmat koneinsinöörejä, niin päivääkään ei ole tehty niitä hommia. Jaska rupesi laulajaksi ja minä annoin pikkusormeni tietokoneen pirulle.
14. kari kämäräinen18.5.2005 klo 23:20
Jaskalla oli kaikki hyvin siihen saakka kun keskittyi yleisön naurattamiseen. Upea talo Joensuussa. Sítten perusti ilmaisjakelulehden ja vuodessa teki konkan, jonka seurauksena stressistä toinen puoli halvaantui. Esiintymiset loppuivat siihen.
15. Eki20.5.2005 klo 21:16
Kantrimusiikissa on vallalla tapa nimetä kappaleet sanaseppomaisesti, tässä pari hyvää.

If I told you have a beautiful body, would you hold it against me

I may hate myself in the morning, but I'm gonna love you tonight

Freukkareiden mainio suomennos:

Vaikken koskaan mene sänkyyn ruman naisen kanssa, monen viereltä oon herännyt
16. kari kämäräinen20.5.2005 klo 21:47
Toinen hyvä kantrimusiikin suomennos on Hullujusseilta (en tiedä sanoittajaa:

Polta, polta tupakkaa
henkeen vedä että keuhkot halkeaa
vielä luona taivaan portin
Pyhä Pietari tarjoo nortin
polta, polta tupakkaa...

Ainakin Hank Thompson esitti kyseistä biisiä suuressa Amerikassa...
17. JTak30.8.2005 klo 08:48
Tämä ei varmaankaan ole oikea ketju kysymykselle, mutta meneekö tämä Dingon Musta Leski -kappaleen riimitys "sääntöjen" mukaan (kai sanoittajilla on säänntö kun ristikonlaatijoillakin on)?

"Älä välitä kulje vaan tämä maailma on kristallipallo
joku sitä pyörittää, tuska menee läpi kallon"

Omasta mielestäni pallo ja kallon ei vaan osu yhteen. Pallo ja kallo sen sijaan olisi jees.

Entäpä tämä kohta samasta kappaleesta:

"Matkassa sulla on päiväkirja ja haavoitettu sydän
etsit vain sitä oikeaa sitten tikariin vaihdat kynän"
18. Eki30.8.2005 klo 09:11
Virallisten riimityssääntöjen mukaan eivät mene. Mutta mitä enemmän niitä esiintyy, sitä enemmän niiden uskotaan olevan. Ihan toinen juttu ovat väärin painotetut riimit (uusin esimerkki vaikkapa Antti Tuiskun uuden jättihitin Läpi jään riimipari ikuistin-muistin).

Heikki Salolta on kuulemma tulossa pian riimitysopas enkä tässä yhteydessä muutenkaan taida alkaa niitä sääntöjä luetella.

Käytännön esimerkki. Niinkin loistava kappale kuin Anssi Kelan Nummela sisältää vähemmän oikeita kuin vääriä riimejä, mutta kun kappale toimii, en minäkään riimipuristi viitsi antaa niiden juurikaan haitata.

Neumannhan ei ole saanut 20 vuoteen tehtyä juurikaan mitään musaa, siinä mielessä tuo on hyvä saavutus. Riimit - vaikkakin useimmin väärät - vievät siinä miestä eikä mies riimejä. Tuossa Mustassa leskessä ontuu minusta sekin, että siinä puhutaan peräkkäisillä riveillä "sinusta" ja "hänestä", kun puhutaan samasta asiasta.
19. Eki30.8.2005 klo 09:40
Anssin musiikista kovasti pitävänä tuon kuitenkin tämän esimerkin tänne esille, koska ihan oikeita riimipareja on vain kaksi (merkitsin plussilla)! Pari paria (näin-sisälläin ja puutarhat-parhaimmat) olisivat oikein, mutta niissä ei painotus mielestäni mene ihan kohdalleen.

Luulen, että aika moni äimistelee joiden parien ei-riimillisyyttä, mutta ne eivät olisi menneet läpi Junnulta, Vexiltä, Virtasen Jukalta, Juicelta, Repeltä... Nämä mestarit tekivät virheriimejä korkeintaan tahallaan. Juicella on hauska painotusvirhe, uransa ainoa, ja kettuilumielessä tehty (Oulunkylä-Åggelby, riimitaituri syntyy).

Riimitaidottomuutta on mielestäni kahta sorttia, tietämätöntä ja piittaamatonta.


Nummela (Anssi Kela)

Nämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat
Kävelytän koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat
Tuosta ojasta me silloin fillareita naarattiin
Jälkeen vedonlyönnin jossa jälleen hulluus punnittiin

Koulussa kavereiden kanssa me tytöt jaettiin
Ne kiljui välitunneilla kun niitä takaa ajettiin
Ja kun faijan bändi soitti vein kaikki katsomaan
Kuunnellessain tunsin poltteen, mun piti päästä soittamaan

Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin

Minä olin kahdentoista kun me maalle muutettiin
ja vain vuotta vanhempana katsoin kun faijaa haudattiin
Mutsille jäi neljä lasta, uusi talo velkoineen+
Mutta jotenkin se selvis, elämä alkoi uudelleen+

Me silloin kavereiden kanssa tämä puisto vallattiin
meidän mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla käveltiin
ja me tiedettiin miten koko kylän katuvalot saa sammumaan
Aloin kirjoitella lauluja, ne käsittelivät kuolemaa

Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin

Löysin elämäni naisen ja me yhteen muutettiin+
Olin kakskytviis kun sanoin: Please, eikö mentäis naimisiin?+
Nyt meil on omakotitalo, vaimo työkseen opettaa
Minä nukun päivät ja valvon yöt - nää biisit pitää kirjoittaa

Koiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään
Ja sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa
Ja mä kelaan että kaikki taitaa olla kohdallaan
Mä taidan kuulua tänne...

Mun täytyy kävellä näin
Mun täytyy kävellä näin
Kun jotain herää sisälläin
20. JTak30.8.2005 klo 09:50
Mikä on esim. naarattiin-punnittiin -riimiparin virhe?
21. Eki30.8.2005 klo 10:03
Viimeinen riimiin osuva tavu ei saa olla sama.

Nukuttiin-hukuttiin on kolmen tavun riimi, naimisiin-jouduttiin yhden.
22. Pena30.8.2005 klo 12:01
Onkos nuita mielenkiintoisia riimittelysääntöjä luettavissa jossain enemmänkin?
23. Eki30.8.2005 klo 12:05
Siellä Salon kirjassa sitten joskus.
24. Juhani Heino30.8.2005 klo 12:35
Joskus Juha Vainio sattui samaan TV-ohjelmaan Neumannin kanssa ja kysyi miksi Autiotalo-laulussa on "riimitetty":

On silmissäs Andalusian yöt
ja pimeessä pääni sun rinnoilles lyön

Senhän saisi helposti oikeaksi:

Nään silmissäs Andalusian yön
25. Eki30.8.2005 klo 12:54
Vedin saman asian joskus esille ja joku selitti, ettei se ole ihan sama asia.

Tuo ohjelmahan jouduttiin katkaisemaan tuossa tilanteessa.
26. iso S30.8.2005 klo 13:13
"Viimeinen riimiin osuva tavu ei saa olla sama."

Näin vanhaksi piti elää että tuonkin kuuli ja oppi. Kiitos!

Koulussa aikoinaan puhuttiin monipolvisesta trokeesta ja runsaspiikkisestä äkeestä mutta ei mainittu tuollaista yksinkertaista perusjuttua. Muiden kokemukset lienevät samat, joten seurauksena syntyy tilapäisrunouden helmiä tyyliin

X:n häitä juhlitaan,
suvut yhteen kutsutaan.

Joku niissä on tökkinyt korvaan mutta en ole tiennyt mikä. Nyt tiedän.

"On silmissäs Andalusian yöt"
"Nään silmissäs Andalusian yön"
"ei se ole ihan sama asia"

Ei olekaan. Jos ne yöt ovat oikeasti silmissä niin ei niitä toinen näe, onhan pimeetä! Tai sitten niitä öitä ei olekaan kuin kuvaannollisesti. Neumann lyö päätään rinnoille, mutta toinen on ihan muissa ajatuksissa ja näkee sielunsa silmillä Andalusian yöt.

Valitettavasti iskelmäteksteissä on usein tarinasta vain vaillinaisia sirpaleita ja kuulija jää ihmettelemään, mistä oli oikeasti kysymys.
27. Eki30.8.2005 klo 13:33
Minä kuulin tuon säännön Skytän Antilta. Rupesin tarkkailemaan sanoituksia ja huomasin, että parhailla ne yleensä olivat oikein. Olen yrittänyt tätä oppia joillekin oikeasti sanoittaville jakaa, mutta ei se tunnu kauheasti tehonneen. Silloin kuitenkin tietämättömyys muuttuu piittaamattomuudeksi. Tai ehkä se on uskomattomuutta, minua kohtaan.

On suurilla runoilijoillakin muuten epäriimejä. Esim. Leinolla, muistelen. Virret ovat täynnä epäriimejä.

Sanoittamisessa on paljon yhteistä ristikonlaadinnan kanssa. Vaikka tietää säännöt, saattaa joskus haluta rikkoa niitä. Ja jotkut eivät sääntöjä edes tunnusta.

Kukahan nuo riimityssäännöt on keksinyt?
28. JTak30.8.2005 klo 13:58
Juicen riimejä Syksyn sävelestä: uniin-juniin, hiljaa-viljaa. Noissahan on viimeinen tavu sama?
29. JTak30.8.2005 klo 13:59
Tai sitten ymmärsin yllättäen väärin tuon säännön.
30. Pena30.8.2005 klo 14:29
Kuuntelin tuossa sorvin ääressä trukkia ajaessani suomenkielisiä lauluja "sillä kielikorvalla", ja kylläpä tuota sääntöä "rikotaan" paljon. Enemmän tuntui olevan rikkomuksia kuin oikeaoppista riimittelyä.

Tiiäppä häntä,
lyhyenläntä!
31. Juhani Heino30.8.2005 klo 14:35
Mäkin jäin vähän ihmettelemään. Luulen kyllä ymmärtäneeni asian, vaikken varsinaisesti sanoittaja olekaan. Mutta en osaa määritellä lyhyesti. Tuli mieleen että kysymys olisikin EKASTA riimiin osuvasta tavusta, siis:
Uniin - JUniin
HILjaa - VILjaa
naaratTIIN - punnitTIIN (mikä on siis virhe)
NUkuttiin - HUkuttiin
naimiSIIN - joudutTIIN
Mutta jokin tässäkin tuntuu vielä mättävän.
32. Juhani Heino30.8.2005 klo 14:37
Eli Penan "Tiiäppä HÄNtä, lyhyenLÄNtä!" on ihan oikein. Peräti tavujakin on yhtä paljon.
33. Eki30.8.2005 klo 14:46
Riimissä voi olla useita tavuja, mutta sanojen paino pitää olla lisäksi oikein. En osaa tätä lyhyesti ja kattavasti selittää, mutta Penan riimit ovat oikein. Mikä Juhani enää mättää, koko viestisi on ihan oikein ajateltu?
34. Juhani Heino30.8.2005 klo 14:55
Alitajunnassa jotenkin kolkuttaa että kaikkiin tapauksiin tuokaan sääntö ei pätisi. Mutta hyvä että ajatukseni oli oikein. Olikohan Ekin tarkoituksena sanoa "viimeinen tavu LOPUSTA lukien", siis kun aletaan pudotella pois niitä yhteisiä.
35. Artsi30.8.2005 klo 15:05
Heikki Salon laululyriikkakurssilla tänä kesänä sanottiin näin:

Täysriimin perussäännöt (1.-3. löytyy runousopeista, 4. Heikki Salon)

1. Riimi alkaa aina painolliselta tavulta. HUUTOAIN/VAIN

2. Riimiparissa vallitse täydellinen yhtäläisyys soinnun ensimmäisestä vokaalista lähtien sanojen loppuun saakka.
HILJAISEN/KILJAISEN/ILJAISEN

3. Sointua edeltävä konsonantti ei riimiparissa saa olla sama. Konsonantti voi puuttua tai niitä voi olla useampi. UUMA-KUUMA-STRUUMA

4. Laululyriikassa ei kuitenkaan riimiparin tai sarjan oikeellisuus määräydy kirjoitetun asun mukaan, vaan sen mukaan miltä sanat kuulostavat. SOPUKKAAN/LOPUKAAN. VAARI SANOO JOO/DEUX PERNOD
36. iso S30.8.2005 klo 15:26
Eli sääntö 2 selittää tuon virheellisen
naaratTIIN - punnitTIIN
kummastuttavan virheellisyyden. Kun TIIN poistetaan molemmista, jää molempiin T loppuun eivätkä tavut ole samat, mutta pelkkä konsonantti ei "rimmaa", pitää olla vokaalia myös.

naaRATTIIN - pinNATTIIN olisi muuten oikein, mutta ei kuulosta hyvältä jos paino osuu toiselle tavulle?
37. Eki30.8.2005 klo 15:38
Niin, se on painon takia virheellinen.
38. Eki30.8.2005 klo 16:13
Kyllä sanoittajista myös mm. Turkka Mali ja Jorma Toiviainen ovat riimitietoisia. Hectoria kuunnellessa mietin usein, ovatkohan ne muutamat kohdat, joissa sääntöjä rikotaan, tahallisia. Luulen että ovat. Jotkut ovat sitä mieltä, että liika hionta vie hengen. Siitä sanoituksesta.

Yhä useammat säveltäjät ja tuottajat laskevat läpi väärin painotettuja kohtia. Taisi olla Kaija Koon läpimurto suurin syy siihen, että ei enää välitetty. "Mutta kun Kaijan hitissäkin..." "No olkoon sitten..."

Viimeinen lento kuin sudenko-rento...
39. Juhani Heino30.8.2005 klo 16:29
Tämä nyt ei enää liity riimitykseen, mutta esim. Juha Tapion laulussa "Mitä silmät ei nää" kirjoittaisin kertosäkeessä laulamisen mukaan:
ehkätä nään
Näitä väärinpainotuksia löytyy vaikka kuinka paljon 51koodia- ja Apulanta-yhtyeiltä - monet ovatkin jo huomanneet että asiasta on tullut mulle yksi "pet peeve" (lemppari-inhokki?)
40. RA30.8.2005 klo 19:43
Yksi esimerkki Juicen riimittelystä - "Epäile vain":

Äiti lapsen vieroittaa huomastaan
kyynelsilmin luopuu luomastaan
voimaa rakkaudesta suomastaan
toivottain
Eikö ihminen pääse uomastaan
isoveljestä, tylystä kuomastaan
kyllä Jeesuskin diggaa Tuomastaan
Epäile vain...
41. Eki13.1.2011 klo 09:32
Otetaanpa torstaiaamupäivän ratoksi vähän musiikillisia säikeitä esiin.
42. Wexi13.1.2011 klo 10:36
Ei se riimi musiikissa sanoituksessa aina ole ainoa autuaaksi tekevä pointti. Kyse on myös siitä, miten sanat "soundaa".

Aivan hatusta vetäen esim. Tuomari Nurmio ei aina anna riimin kahlita itseään, mutta silti teksti puree munaskuihin asti:

Vilu työntää viltin alle
Laihaa polveaan
Työmiehet makaa hiljaa
Kuuden hengen kopeissaan
Taivaasta laaksoon lapsiansa
Katsoo kylmä pölykuu
Jossain kaukana takertuu
Toisiinsa kuumat suut
Täällä savuun nukahtaa
Nukkuu ja herää taas
Vain öisin intiaanit ratsastaa
Aavaa preeriaa.

Tai:

Anna anteeksi eno että katosin
sanomatta sanaakaan
en tahtonut navetan piikaa
syliini kikattamaan
en sietänyt silakan hajua
ja koirien haukuntaa
en jaksanut lypsää lehmää
viideltä aamulla.

Tietysti on niin, että KUN käytetään riimiä, olisi hyvä että se ns. istuu. Nykyään ne eivät aina istu. En välitä luetella esimerkkejä.
Kyllähän Juisekin myönsi, että riimit "kahlitsevat".
Mutta minkäs teet, Juisehan oli "Helismaan koulukuntaa" ja se asetti hänelle luontaiset toimintatavat.

VIELÄ KERRAN: MITEN SE SOUNDAA!
43. Eki13.1.2011 klo 13:10
Kyllähän Wexillä on sanoissaan perää.

Nurmio on muuten sanonut, että sanoitus on vähän kuin sanaristikon ratkontaa. On tyhjiä aukkoja, joita pitää täyttää.

Vielä tarkemmin sanottuna se on kuin ristikon laadintaa. Mutta siitähän dumarilla tuskin on kokemusta.
44. Hakro14.1.2011 klo 02:16
Melko äskettäin muuan kotimainen laulaja-lauluntekijä (en muista nimeä) palkittiin (erityismaininnalla) viisuistaan, joissa ei ollut riimitystä. No, voihan lauluja noinkin tehdä, jos ei osaa riimittää. Mikäpä siinä. Jotkut osaa, jotkut ei.

Wexin "soundaamista" (varsinkaan versaalilla huutamalla) en oikein osaa ymmärtää. Ensiksi ajattelin, että "soundaaminen" voisi tarkoittaa sanojen äänneasua, mutta edellä esitetyissä esimerkeissä sellaista ei mainittavasti ilmene. Mitä Wexi mahtaa tarkoittaa?

En nyt mitenkään tahdo ruveta riitelemään makuasioista, mutta olen edelleen sitä mieltä, että jotkut osaa, jotkut ei. Nimiä mainitsematta.
45. Hakro14.1.2011 klo 02:24
Perun puheeni 14.1.2011 klo 02:16. Unohtakaa koko juttu.
46. junkohanehro25.3.2011 klo 20:03
"Anna anteeksi eno että katosin
sanomatta sanaakaan"
Tuossa Nurmion Punainen planeetta-laulussa, tuo eno on itseasiassa Eno, jokä on fyysikko Kari Enqvistin lempinimi.
Mistä aasinsiltana yhteen suosikkiini Junnu Vainion lauluista, eli laulelmaan nimeltä Poliisi. Jossa poliisiradioon puhuttuna sanotaan että eno on pudonnut veneestä.. tällä kertaa pienellä kirjoittaen.
47. junkohanehro25.3.2011 klo 20:03
"Anna anteeksi eno että katosin
sanomatta sanaakaan"
Tuossa Nurmion Punainen planeetta-laulussa, tuo eno on itseasiassa Eno, jokä on fyysikko Kari Enqvistin lempinimi.
Mistä aasinsiltana yhteen suosikkiini Junnu Vainion lauluista, eli laulelmaan nimeltä Poliisi. Jossa poliisiradioon puhuttuna sanotaan että eno on pudonnut veneestä.. tällä kertaa pienellä kirjoittaen.
48. Wexi26.3.2011 klo 00:47
Hakro 14.1.2011 klo 02:16

"Wexin "soundaamista" (varsinkaan versaalilla huutamalla) en oikein osaa ymmärtää. Ensiksi ajattelin, että "soundaaminen" voisi tarkoittaa sanojen äänneasua, mutta edellä esitetyissä esimerkeissä sellaista ei mainittavasti ilmene. Mitä Wexi mahtaa tarkoittaa?"

Tarkoitan "soundaamisella" ihan vaan miltä sanat "kuulostavat". Tuolla tavoin joskus nuoruudessani teroitettiin korvatuntumaa, niin itse musaan, kuin sanoihinkin.

Ison kirjaimien käyttö lopussa (tai jos hienommin versaali) ainoastaan ns. alleviivasi tarkoitustani. Ei ollut tarkoitukseni "ääntä korottaa".
49. Arskis26.3.2011 klo 10:27
Muistaako joku venheestä pudonnen enon etunimen?
(25.3.2011 klo 20:03)
50. Jukkis26.3.2011 klo 10:51
Aika paha sitä on muistaa, kun ei sitä siinä laulussa sanota.
51. Arskis26.3.2011 klo 11:01
Veikko-eno ["... Sai soutaa sekä noutaa Veikon veteen suistuneen, ..." ;¤)]
52. iso S26.3.2011 klo 16:21
Tämä ei nyt välttämättä aivan vastaa säikeen ajatusta, mutta onnistumisesta tässäkin sanoituksessa on kysymys.

Jenni Vartiainen toteaa kappaleessa "Missä muruseni on" että toivoa voi mitä vain jos näkee tähden lentävän. Yleisen uskomuksen mukaan silloin saa esittää yhden toivomuksen, minkä vain (vertaa hyvien haltijattarien myöntämä kolmen kiintiö) eikä mitä vain siten että voi toivoa niin monta asiaa kuin mieleen juolahtaa.

No, Jenni näkee tähdenlennon ja venyttää optimistisesti tarjouksen hyväksikäyttämistä kuuteen yritykseen:
1. Kävisipä pian tuulemaan
2. Tuuli, tuule sinne missä rakkaimpani on
3. Leiki hetki hänen hiuksillaan
4. Kerro hälle rakkauteni
5. Kerro kuinka ikävöin
6. Kerro kuinka ootan yhä vaan

(muistinvaraisesti siteerattu, voi olla pieniä virheitä mutta sisältö on oleellisesti noin)

Tarkasti ottaen, eihän tuossa olekaan kuin yksi toivomus, muut ovat käskyjä! Niin tai näin, sanoituksesta saa sen vaikutelman (vaikka asiaa ei kirjaimellisesti vahvistetakaan) että kaikki kuusi kohtaa myös toteutuivat. Täydellinen onnistuminen!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *