KESKUSTELUT > RISTIKOT > RISTIKON LAADUN ARVIOINTIPERUSTEET
1559. Ristikon laadun arviointiperusteet
ö27.4.2005 klo 23:03
Kuvitellaanpa sellainen tilanne, että kustantaja maksaisi ristikoista laadun mukaan. Ajatellaan vielä, että rakenteellisista säännöistä olisi yksimielisyys, mutta niitä saisi harkinnan jälkeen rikkoa.Pystyykö kustantaja määrittelemään laatukriteerinsä niin että hinnoittelulle löytyy pohja?
2. Juhani Heino27.4.2005 klo 23:22
Sanoisin että pystyy, mutta ei kannata.Laatujärjestelmiähän on kehitetty runsaasti. Niissä on käsittääkseni ideana että kehitetään vakiomenetelmät tuotteen tai palvelun tuottamiseen.
Koska ristikko on yksittäisteos - olisi kiva että seuraava ristikko olisi erilainen - suuri osa laatutyöstä pitäisi tehdä joka kerta uudestaan...
3. iso S27.4.2005 klo 23:48
Olisihan se kenties hyvä jos pystyisi kehittämään toimivan systeemin, niin että paha saisi palkkansa ja hyvä vähän enemmän. Valitettavasti arviointijärjestelmät tuppaavat kääntymään itseään vastaan. Ne ovat pakostakin jonkinlaisia karkeita malleja ja yksinkertaistettuja totuuksia. Ahneet laatijat haluavat voita näkkileivälle ja alkaisivat palvoa rahaa tuovia kaavoja. Uhrina olisi "se jokin" mikä tekee ristikosta hyvän ja mikä ei taivu mallinnettavaksi.Ehkä toimivin malli olisi valistunut itsevaltius. Käsittämättömän viisas julkaisija arvostelisi ristikot aistinvaraisesti ja jyvittäisi pisteet oman harkintansa mukaan. Laatijoille kerrottaisiin, miksi joku ristikko on parempi kuin toinen ja näin ohjattaisiin kehitystä toivottuun suuntaan. Valitettavasti tämäkin johtaisi ongelmiin. Laatijat, nuo herkät taiteilijasielut, katsoisivat että paremmaksi arvostetut ovat oikeasti huonompia, mutta ovat jollakin vääryydellä ja viekkaudella päässeet lellikin asemaan. Lisäksi jostakin pitäisi löytää niitä käsittämättömän viisaita.
4. Eki28.4.2005 klo 21:41
Tiedän tarkkailevani asioita, joista ratkojat eivät lisää maksaisi. Tiedän valitsevani laatijoita, jotka ovat ainakin jollain tavalla samalla aallonpituudella. Tiedän toisten näkevän kauheasti vaivaa huononkin lopputuloksen eteen ja toisten pääsevän hyvään tulokseen helpolla - ainakin keskimäärin. Tiedän, että hyvästä pitäisi aina maksaa vähän ekstraa, jos vaivannäkö on ilmeistä. Tiedän, että alalla kuin alalla on minimiansionsa ja ristikkoalalla moni jää reilusti sen alle, mutta kyllä hyväosaisiakin on. Tiedän, että visaisten ristikoiden tekoon menee helposti tupla-aika ja yritänkin maksaa niistä vähän enemmän. Tiedän, että tällaiseen hinnoitteluun pitäisi keskittyä enemmän, mutta kun tämä on etätyötä, on vaivannäön arvostaminen vaikeaa ja on "helpompi" vain painaa töitä.Kuten huomaatte, tiedän aika hemmetin paljon mutta ah niin vähän.
5. V-R29.4.2005 klo 19:02
Kyllä. Kyllä tuo iso S:n lempeä ironia tekee hyväntuuliseksi.Lainaan tuosta ylempää.
27.4.2005 klo 23:48
"...Laatijat, nuo herkät taiteilijasielut, katsoisivat että paremmaksi arvostetut ovat oikeasti huonompia, mutta ovat jollakin vääryydellä ja viekkaudella päässeet lellikin asemaan. Lisäksi jostakin pitäisi löytää niitä käsittämättömän viisaita".
6. Antti Viitamäki19.5.2005 klo 10:28
Tästähän olisi mukava jatkaa, eikö? :-)
7. ö19.5.2005 klo 10:41
Olenko oikeassa, kun ajattelen, että laatukriteerit voitaisiin jakaa kolmeen eri ryhmään:1. Sanasto
2. Vihjeytys
3. Ulkoasu?
8. Eki19.5.2005 klo 10:43
Haluaisin osallistua tähän keskusteluun, mutta olen nyt vuorokauden poissa. Isäntä vaikenee kohta...Hoitakaa homma kotiin niin, ettei minun tarvitse palatessani kuin todeta: hyvään johtopäätökseen olette tulleet.
No,ei tässä tietenkään yhteen julkilausumaan päästä.
9. Urputtaja19.5.2005 klo 10:51
Vaan kun yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä ja kolmannelle ei ole niin väliä, niin kenen mielipiteen mukaan ne laatukriteerit tehtäisiin?
10. Hui_hai19.5.2005 klo 10:57
Yhdet laatukriteerit äideille, toiset tyttärille ja kolmannet kosiomiehille. Parhaat ristikot kussakin kategoriassa saisivat samaa ansiota. No, ehkä erityisin kriteerein voisi saada lisää liksaa. Esimerkiksi teemoituksesta, visaisista (laadintaan kuluu huomattavasti enemmän aikaa), sanojen keskipituudesta?(vrt. ed.)
Varmaan ymmärrättekin jo miksi uudesta palkkausjärjestelmästä, jossa ikälisät korvataan työn vaativuuden mukaan maksettavalla palkanlisällä, on noussut niin paha poru. Kuka vertaa erilaisia töitä keskenään ja pistää ne paremmuusjärjestykseen ilman suukopua :-D Ei taida onnistua ristikkoalallakaan, mutta onnea ja menestystä yritykselle kuitenkin.
11. ö20.5.2005 klo 11:53
Aina kun ristikoiden laadusta yritetään keskustella, ilmestyy joku joka ylhäältäpäin leimaa keskustelun mahdottomaksi. Perustelut ovat sen tyyppisiä kuin Hui_hailla.Palkkausjärjestelmissä on työn vaatimukset otettu huomioon jo kymmeniä vuosia eikä siitä ole suurta erimielisyyttä. Jos nyt jostain asiasta on noussut "paha poru", lienee syynä pelkästään ikälisien poisto, mikä on ymmärrettävää.
Voidaanko olla samaa mieltä edes siitä, että ristikoissa on laatueroja?
12. Hui_hai20.5.2005 klo 12:43
Toivottavasti ö ei vedä kirjoituksestani johtopäätöstä, jonka mukaan minä 1) vastustaisin ristikoiden laadusta keskustelua
2)Leimaisin keskustelun ylhäältäpäin mahdottomaksi
3)vastustaisin ristikoiden luokittelemista laadun perusteella.
Jotta asia ei jäisi vaivaamaan niin kerrattakoon nyt mielipiteeni tähän
1) RISTIKOIDEN LAADUSTA KESKUSTELEMINEN ON PAITSI SUOTAVAA, NIN MYÖS TOIVOTTAVAA.
2) KESKUSTELU EI OLE MAHDONTA, MUTTA ÄLKÖÖN KUKAAN VAIPUKO EPÄTOIVOON, JOS (NOPEITA) TULOKSIA EI SYNNY
3) jOS VOIMME TÄMÄN KESKUSTELUN TULOKSENA SYNNYTTÄÄ EDES MITENKUTEN KELVOLLISET LAATUKRITEERIT RISTIKOILLE, ON KESKUSTELUA PIDETTÄVÄ ERINOMAISEN ONNISTUNEENA
4) jOS KESKUSTELU EPÄONNISTUU, JA JOHTAA RIITELYYN JA JANKKAAMISEEN, NIIN SITÄKÄÄN EI TULE PITÄÄ EPÄONNISTUMISENA. AINAKIN OLEMME YRITTÄNEET TEHDÄ EPÄKOHDALLE JOTAIN.
Anteeksi huutamiseni.
Omasta puolestani sanoisin, että kyllä voin olla ö:n kanssa samaa mieltä. Ristikoissa on laatueroja. Niissä on jopa usean laatuisia laatueroja. Käytetty sanasto, vihjeytys, ulkoasu yms. eivät ole kaikissa julkaistuissa ristikoissa laadultaan samanarvoisia, vaan niissä on (laatu)eroja.
Ja ristikoiden laadusta puhuttaessa se perinteinen työelämä ei taida olla paras vertailukohta. Ehkä pikemminkin pitäisi verrata ristikoiden laadun arviointia taideteosten laadun arviointiin. Kriitikoiden ja kansan maku ei aina käy yksiin, mutta mikä ratkaisee viime kädessä taiteen arvon? Miettikääpä sitä.
13. Ville20.5.2005 klo 12:45
Ratkojana olen keskenäni liikuttavan yksimielinen siitä, että laatueroja paitsi voi olla, myös tosiasiallisesti ja varsin selviä. Laadinnassa ja kustannustoiminnassa näyttää toisaalta olevan niin monenlaista toimijaa, että yhteisten kriteerien laatiminen koko ristikkoalalle - tai edes niiden tarpeen tunnustaminen - ei varmasti ole helppoa. Siitä huolimatta asiasta kannattaa keskustella. Taaskin ratkojan näkökulmasta katsoen ö:n nimeämät asiaryhmät - sanasto, vihjeytys, ulkoasu (ihan ?:ttä) - ovat keskeisiä. Kustakin tulee helposti mieleen määreitä, joita voi ajatella "hyvän"/laadukkaan ristikon tunnusmerkeiksi.
Ja aivan oikein, kyllä erilaisia vaativuus- ja laatuarviointeja ja pisteytyksiä tehdään kaikkialla työelämässä.
14. Ville20.5.2005 klo 12:59
Korjaus: ... paitsi voi olla, myös tosiasiallisesti ON ja varsin selviä. Lienee laadinnassa yhtymäkohtia taiteeseen. Eiköhän toisaalta ristikoita työkseen - vaikka kunnianhimoisestikin - tekevä liene perinteisessä/ainakin nykyisessä työelämässä siinä kuin muutkin.
Sanaston ja vihjeytyksen hyviä ominaisuuksia ovat ratkojan silmissä vaikkapa "tuoreus" ja "innovatiivisuus". Näistä tulee mieleen myös tieteen puolella tutkimushankkeiden arvioinnissa käytettävät kriteerit kuten "uutuusarvo" tai "innovatiivisuus".
15. Eki20.5.2005 klo 15:32
Yritin rakennella jotain tästä asiasta, mutta alla oleva kirjoitus voi tuntua sekavalta. Jätän sen silti tutkittavaksenne.Tällaista aika pitkälle sovellan, kun itse palkkaan laatijoita: Laadintojen pitää olla sellaisia, että kone ei pystyisi samaan.
On puhuttu paljon siitä, että kone voisi korvata laatijan, ja totta on, että jos koneelle antaa vain hyviä sanoja (ja tarpeeksi niitä), se laatii niillä ihan hyviä ristikoita (pyydän anteeksi tässä vaiheessa niiltä tahoilta, jotka eivät sallisi sanojen eriarvoistamista).
Eron koneen ja oikean laatijan kanssa tekee mm. se, että laatija pystyy jatkuvasti muuttamaan ristikon rakennetta tarpeen vaatiessa ja aina on olemassa sanoja, joita kone ei tiedä, mutta jotka ovat ristikoihin kelpaavia. Noiden keinojen avulla laadinnoista tulee avarampia ja kaikin puolin parempia kuin koneella.
Lyhytsanaisen sokkeloisen ristikon laatiminen on koneelle ja hyvälle laatijallekin pikkujuttu. Sellaisia julkaistaan julmetun paljon. Minulle niillä ei ole varsinaista arvoa. Ei minulla mitään niitä vastaan ole, kyllä sellaisia laatijoitakin saa olla. Niistäkin voi hyvillä vihjeillä tehdä jopa hyviä.
Mutta minulle arvoristikon tekee hyväsanainen laadinta ja tarkoitetun vaikeusasteen tasoiset monipuoliset vihjeet.
Laatijaksi voi syntyä (on valmis melkein heti tekemään huippuristikoita) tai harjoitella (vuosien treenin jälkeen alkaa syntyä ylä moni-ilmeisempää jälkeä), mutta paljon enemmän on sellaisia, jotka eivät koskaan opi laatimaan lainkaan tai sellaisia, jotka kyllä laativat jopa ammatikseen, mutta eivät he koskaan pääse lähellekään sitä tasoa, jolla huippulaatijat ovat.
Tärkeää on silti, että laatija tekee työtään taitojensa ylärajoilla, mutta ei lähde hurjastelemaan alueille, joita ei hallitse.
Todellinen huippulaatija siis heittää ok laadinnan vaikka kymmenessä minuutissa, mutta ei kelpuuttaisi sellaista julkisuuteen, vaan käyttää kuitenkin siihen tunnin tai kaksi tai viisi tai kymmenen, siis joka kerta niin kauan kuin siihen hänen mielestään hyvään lopputulokseen tarvitaan. Hyvä lopputulos voi taitavalta syntyä usein todella nopeasti, mutta se onkin sitten sitä ammattitaitoa.
Sellaisista laatimuksista minun kannattaa maksaa laatijalle. Hyvä laatimus on kaiken pohjana.
En juurikaan hinnoittele ostamiani ristikoita eriarvoisesti. Ero tulee siinä, ostanko vai en.
Yleisiä laatukriteereitä tehtäessä tiedän, että olisin monien kanssa samaa mieltä siitä, mikä tekee laadukkaan ristikon, mutta yhtä moni tulisi valittamaan, että kriteerit ovat huonot. Useimmissa tapauksissa syy jälkimmäiseen olisi varmaan se, että omat ristikot eivät täytä laatukriteerien ykkösluokkaa.
Kriteerini täyttävien laatijoiden määrä on onneksi nousussa. Ei haittaa, vaikka niitä on muissakin leireissä kuin omassani. Se edistää ristikoiden asiaa. Se kai meille on pääasia.
16. Hui_hai12.8.2005 klo 10:51
Kun tuo fakkisana keskustelu jyrää tällä hetkellä kaiken muun alleen, niin palautetaanpa mieliin miksi aiheesta keskustellaan.Kysymys on ristikoiden laadusta. Ja erityisesti sitä mikä tekee ristikoista laadukkaan. Laadukkaita ristikoitahan me kaikki (toivottavasti) näillä sivuilla keskustelevat haluamme, eikö totta?
17. Eräs ratkoja13.8.2005 klo 02:40
Tekisipä mieli osallistua keskusteluun.
18. Eräs toinen ratkoja13.8.2005 klo 17:44
Minunkin tekisi mieli osallistua keskusteluun. Miksi emmeosallistu ? Pelkäämmekö jotain, jotakuta, joitakin.
Katsokaamme mihin mahdollinen keskustelu johtaa ja roh-
kaistaan sitten luontomme laadukkaiden ristikoiden ratko-
jina.
19. Eki13.8.2005 klo 17:49
Minä ainakin papatin jo pitkään tämän asian tiimoilta.
KOMMENTOI