KESKUSTELUT > RISTIKOT > RATKOMISRUTIINIT
1483. ratkomisrutiinit
mor26.3.2005 klo 20:34
En ole varma onko tätä aihetta käsitelty täällä jo aiemminkin, mutta nyt ainakin!Kertokaapa ratkontarutiineistanne. Aloitatteko aina samasta kulmasta/keskeltä? Etsittekö kaikki todennäköiset t-kirjaimet? Pohditteko pääkuvan lausetta heti aluksi?
Itselläni ei ole juuri muita rutiineja, kuin pyrkimys aloittaa aina oikeasta alakulmasta. Osaksi tämä johtuu siitä, että vasurina yritän edetä niin, etten kädellä sotke jo kirjoittamaani ja on siitä vuosien varrella jo muodostunut "paha tapakin".
2. Arska26.3.2005 klo 21:50
Itse katson ensimmäiseksi ristikon ulkoasun. Jos mahdollista aloitan MM:n kuvittamista jutuista. Niitä on hauska tehdä, olipa ristikon laatija kuka tahansa. Toinen suosikkini on Pekka Joutsi, samoin perustein. Ratkaisun aloitan mistä kohdasta vaan, mistä pääsee alkuun. Aika usein jostain henkilön nimestä. Siinäpä ne aloitusrutiinit.
3. Lettu26.3.2005 klo 21:57
Ensin yleissilmäys ristikkoon. Seuraavaksi siirryn sellaiseen kohtaan, johon uskon saavani tarpeeksi sanoja ristiin rastiin. Tästä kohdasta siirryn seuraavaan, jossa täyttyy edellä mainitsemani ehdot. Ristikko näyttääkin tämän jälkeen kirjavalta tilkkutäkiltä. Kun olen sellaisella vyöhykkeellä, missä vihjesanat eivät avaudu, turvaudun T:n käyttöön. Se ei pitkälle auta, joten seuraavaksi haen vaikeimmista vihjeistä helpoimman ja hyvällä onnella matka jatkuu vaikeimpien vihjeiden avautumiseen ja koko ristikon ratkaisemiseen. Yleensä pyrin vielä tarkastamaan ne kohdat, jotka jäivät auki tai jättivät muuten epävarman tunteen ratkaisusanan/-sanojen kohdalla. Siitä voi olla hyötyä seuraavalla kerralla.
4. Egon26.3.2005 klo 22:23
Kuten edelläkin, ensin yleissilmäys ristikkoon. Yleisimmin aloitan vasemmasta yläkulmasta ja etenen siitä kohti oikeaa alakulmaa. Näin varsinkin silloin, kun kyseessä on helpohko tai keskivaikea ristikko. Joskus otan erikoispiristeeksi tavoitteen, että ratkon ristikon siten, että etenen vasemmasta laidasta oikeaan laitaan siten, että en jätä tyhjiä ruutuja väliin, vaan ratkon mahdollisimman tasaisesti kaikki sanat suhteessa pystysarakkeisiin. Vaikeammat on pakko aloittaa siitä kohdasta mistä kiinni saa ja usein lopetuspaikkaa ei koskaan löydykään, vaan ristikkoon jää ikuisia aukkoja.
5. Ritu26.3.2005 klo 23:06
Minun tapoihini kuuluu myös aloittaa jostain kulmasta, yleensä sieltä saan helpoimmin kiinnikin jonkun vihjeen.Seuraavaksi täyttelen ne t-kirjaimet. Niihin vihjeisiin, joissa minulla on mielessä kaksi mahdollista ratkaisua, kirjoitan molemmat kirjaimet samaan ruutuun. Se auttaa jatkossa hahmottamaan risteäviä sanoja.
Kaikkein kinkkisimmät ristikot on pakko aloittaa pelkästään t-kirjaimilla, vaikkei niistäkään aina apua jatkamiselle ole.
6. Eki26.3.2005 klo 23:50
Ratkon juuri erään enempi harrastelijan laatimusta. Oli pakko alkaa kerätä sanoja sieltä täältä, kun yksiselitteisiä vihjeitä ei näyttänyt olevan kovin paljon. Yksi strateginen kirjain sitten laukaisi tietyn alueen, ainakin osaksi. Nyt on vielä pienehköstä ristikosta yksi n. 4x8 alue (ei silkka aukio) ratkomatta, eikä meinaa aueta mitenkään. Vaikka on selvinnyt, että sillä alueella pääkuvasta tulevat sanat ovat alkua kolmannelle pääkuvalauseelle, ei auta. Alueella on vain 1-2 sanan osaa eikä tahdo aueta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään huippuvaikea ristikko, pikemminkin keskitasoinen.On mielenkiintoinen tilanne, kun ei voi olla ihan varma siitä, onko ristikossa kaikki varmasti kunnossa (tähän asti kaikki on ollut pääosin ok). Tämä ilmiöhän ei tule parhaimpien laatijoiden kanssa, ellei ristikossa ole jotain pahaa mokaa. Kun olet löytänyt suosikkisi, tiedät mitä häneltä odottaa. Silti suosikkilaatijakin saisi yllättää joka kerta jollain tavalla. Mutta se tapa saisi olla sellainen, joka tuo ratkojalle hyvänolontunteen, ei plääh-elämystä.
Mistä laatija tietää, miten fanejaan miellyttää? Fanien pitää kertoa laatijalle hyvät ja huonot fiiliksensä! Ja laatijan pitää osata kuunnella.
7. Teukka26.3.2005 klo 23:58
Ehkä samasta syystä kuin morkin (olen siis vasuri) aloitan mieluusti vasemmasta alakulmasta. Jos on kyseessä kokoaukeaman ristikko, yritän ensin ratkoa vasemman sivun ja vasta sitten oikean vilkuilematta vihjeitä edelliseltä sivulta. Visaisissa ristikoissa täytyy tietysti aloittaa sieltä, mistä kiinni saa. Merkitsen usein ensimmäisen kirjoittamanisanan tähdellä ja viimeisen sanan pollukalla. Teen sen ainoastaan omaksi ilokseni, sillä en ole koskaan palauttanut yhtään ratkaisua, vaikka olen ratkonut ristikoita jo n. 35 vuotta.
8. Mor27.3.2005 klo 00:01
Eki> vaan jos kaikki (tai ainakin moni) ratkoja antaisi kommenttinsa ja jokainen valittaisi eri asiasta. Ei kai voi olla tarkoitus, että laatija muuttaa koko tyylinsä tämän vuoksi? Vai voiko olla, tulisiko noudattaa ratkojien toiveita??
9. Eki27.3.2005 klo 00:06
Onhan siinä ongelma, jos tulee hyvin monenlaista toivetta. Myös yksittäinen toive, jos laatija ei sitä henk.koht. allekirjoita, voi olla hedelmätön. Kaikki palaute on joka tapauksessa hyvästä, mutta ei se aina johda muutoksiin.Tuommoisen pakinan taannoin aiheesta väsäsin:
http://www.sanaristikot.net/pakinat/index.php?p1=e kipal.php&p2=info.php
10. Lettu27.3.2005 klo 01:20
Eki > Luin pakinasi. Kovan työn takana näyttää laatijankin leipä olevan. Tuli sellainen olo, kun kerroit tästä puhelinsoitosta, että teidän laatijoiden pitäisi olla täydellisiä superihmisiä. (Kulutustavaroillekin on annettu raja-arvot, joiden väliin voi mahtua pieniä virhepoikkeamia, mutta silti tuote täyttää priimalaadun kriteerit.) Mutta toisaalta äkäisyyden ymmärtää, jos ratkojalla on ollut tarkoituksena osallistua kilpailuun ja jokin kohta ristikossa jäi ratkeamatta esim. epäselvän vihjeen takia, taikka sitten ratkojan mielestä ratkaisu ja vihje eivät olleet loogisia.Useimmiten koulutuksen tai kurssin jälkeen pyydetään antamaan palautetta esim. arvoasteikolla 1-5. Näistä 1 ja 5 jätetään huomioimatta, koska ne edustavat ääripäitä. Hedelmällisintä palautteen saajalle ovat 2-4 asteikolla annetut mielipiteet, koska niiden avulla saa selville missä on onnistunut ja missä olisi vielä parannettavaa. Sama pätee varmaan ristikkomaailmassakin.
11. Eki27.3.2005 klo 01:36
Lettu > Jos puhut siitä kengänkieli-puhelusta, niin siinä ei sentään ollut kyse ihan tuosta, soittaja halusi vain ehdottomasti minulle kertoa kamalasta virheestä, jonka olin tehnyt.Hänen "virheensä", minkä virheen meinaa itsekin tehdä joskus, kun herää tosi aikaisin, että soittaa jollekin ennen säädyllistä aikaa, oli soittaa klo 5-6 välillä aamulla, jolloin tämä henkilö kai oli palannut yötyöstä kotiin.
12. HH27.3.2005 klo 01:38
Minäkin tykkäsin tuosta pakinasta. Mutta miksi Pelikaaneissa ei ole sivua ratkojien palautteelle? Sehän olisi lehden tärkein ja luetuin sivu.
13. HH27.3.2005 klo 01:57
Lisätään vielä, että sellainen sivu, jos se toteutetaan mielipiteitä "valikoimatta", lisää takuuvarmasti lehden myyntiä.Vain faktoja tuntematon kuvittelee, että lehdelle on edullista julkaista etupäässä positiivista palautetta.
14. Lettu28.3.2005 klo 13:58
Rutiineistani jäi mainitsematta pari asiaa.1) Ratkaisijan nimen kohdalle tulee: TEHTY + tehtävän vaikeusaste + fiilis (esim. ihan ok, aika tylsä).
2) Vihjeet, joissa on ollut jotakin erikoisempaa, olen poiminut sivun reunaan erilaisin kommentein höystettynä (esim. tosi ovela, tosi outo, ???).
(Ekille: Siellähän se pakinassa oli, että yöaikaan ko. henkilö soitteli jne. - sorry.)
15. Matti28.3.2005 klo 23:07
Jos ratkaisusana on jokin fuckisana jossa on piilokirjain, piirrän siihen piiloruutuun irvistävän sarvipääpaholaisen kuvan. Helpottaa.
16. HH29.3.2005 klo 02:06
Hyvä Matti. Tuo pitäisi sanoa ääneen ja moneen kertaan. Ketään morkkaamatta, tuo on asia johon kaikkien laatijoiden soisi kiinnittävän entistä enemmän huomiota. Ja varmasti kiinnittävät, kun asia sanotaan monta kertaa ja useammalla suulla. Jopa huippulaatija Pekka Joutsi näyttää joskus unohtavan piilokirjaimen vaikutuksen vihjeityksessään, onneksi ei kovin usein.
17. EJlo29.3.2005 klo 09:21
Aloitus meikäläiselläkin tapahtuu yli kahden "mollikan" ristikoilla sieltä mistä huomaa saavansa yhdellä tai useammalla risteävällä sanalla tukea. Aivan yksittäistä sanaa en yleensä laita kuin ns "pommin varmaan" kohtaan, jossa joko henkilö- tai maantieteellistä nimeä udellaan. Olisi mukava kuulla onko kellään muulla ollut helpoissa ristikoissa tapana pyrkiä ratkomaan niitä kirjoittamalla ainoastaan vaakasanoja ja tietenkin välipiilot sitä mukaa kun niitä ilmenee. Toinen erikoisuus on ollut pyrkiä saamaan ristikon sanat kirjoitettua vasemmasta yläkulmasta oikeaan alanurkkaan siten että edellisen sanan jokin kirjain täytyy olla risteävän sanan osana. Näin täytettynä yritän mahdollisimman vähillä sanoilla päästä nurkasta nurkkaan. Tämäkin tapa vaatii että täytettävä ristikko on ns helppo tapaus, mutta mikään ei tietysti estä kokeneempaa ratkojaa tekenästä näin vaikeammallakin ristikolla.
18. Juha N31.3.2005 klo 16:25
EJlo: Hauskaa kuulla tuosta erikoisuudestasi. Äärivaikeita lukuunottamatta minäkin pyrin etenemään kirjoittamalla valmiita vaakarivejä ylhäältä alas tai alhaalta ylös. On siis ratkottava päässä isohko alue ennen kuin päästää kynän töihin. Yhdenlainen itselle tehty lisävaikeutus.
KOMMENTOI