KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KEVYT KEVÄTPULMA
1456. Kevyt kevätpulma
Matti11.3.2005 klo 21:56
Kauppias möi imurin 150 eurolla, ja asiakas tarjosi 200 euron seteliä. Kauppiaalla ei ollut vaihtorahaa, ja hän kävi naapurikaupassa vaihtamassa setelin pieniksi ja antoi asiakkaalle 50 euroa, joka poistui imureineen paikalta.Myöhemmin naapurikauppias tuli ja sanoi että 200 euron seteli oli väärennetty, ja vaati ja sai 200 oikeaa euroa, jotka kauppias pulitti kukkarostaan.
Kauppias oli maksanut imurista maahantuojalle 110 euroa. Kuinka suuren tappion hän kokonaisuudessaan kärsi?
2. iso S11.3.2005 klo 22:31
Noin äkkiä arvaamalla sanoisin että 360 euroa, mutta jos kauppiaalta kysyttäisiin niin pitäisi ottaa kai huomioon ties mitä arvonlisäveroja ja lämmityskuluja.Lisäksi arvovaltatappio, koska luullakseni lain mukaisesti tappion väärennetystä setelistä kärsii se kuka virheen huomaa. Kakkoskauppiaan olisi pitänyt tarkistaa seteli ensin ja antaa vaihtorahat sitten. Nyt hän voi pitää imurikauppiasta hölmönä.
Tappiosta pitää tietysti vähentää moraalinen voitto. Ykköskauppiaalta oli ryhdikäs teko ottaa vastuu niskoilleen.
3. Juhani Heino11.3.2005 klo 22:35
Olen eri mieltä, mutta en vielä paljasta omaa vastaustani. Siltä varalta että se olisikin oikein...Mullekin tuli mieleen että imurista oli koitunut "varastointikuluja" mutta eipä nyt murehdita niitä.
4. Matti11.3.2005 klo 22:58
Oiotaan senverran mutkissa, että varastointi-, kirjaus- sun muut kulut unohdetaan.Niin olen itsekin ollut lukevinani, että väärennöksen huomaaja kärsii tappion. Tämä on minusta aivan käsittämätöntä. Sehän johtaa siihen, että väärennöksen huomaaja yrittää jatkaa tuotteen kierrätystä. Isoja rapsuja siitä ei voi tulla, koska aina voi väittää, ettei ollut huomannut mitään. Luulisi viranomaisille olevan tärkeää, että havaitut väärennökset tuodaan julki mahdollisimman pian.
5. iso S12.3.2005 klo 18:39
Täsmälleen samaa mieltä, ja juuri tämän epäkohdan esille nostamiseksi tartuin tähän pulmaan (ja tapani mukaan sotkin selvää asiaa venkoilemalla ties millä realismilla).
6. Antti Viitamäki12.3.2005 klo 19:36
Minäkin sain kyllä ihan eri tuloksen kuin iso S. Tehtävähän ei ole kovin monimutkainen, kun ajattelee asian vaihe vaiheelta - tai sitten en tajua jotain "koukkua". :-)
7. Poju12.3.2005 klo 19:58
Laskisin mukaan menetetyn myyntivoitonkin, jolloin tulos on eri kuin iso S:llä.
8. iso S12.3.2005 klo 20:24
AV: olisiko sinun "tarjouksesi" 160 euroa? Siihen päädyin kun vaivauduin ajattelemaan alkuperäistä ongelmaa itseään sotkematta siihen tosielämän lisukkeita. 360 tuli hatusta mikä oli vähän silmillä.
9. tjn12.3.2005 klo 20:39
Kokonaistappio oli niin suuri, että kauppiaan piti myydä 10 imuria normaalihinnalla päästäkseen tilanteeseen ennen petollisen asiakkaan tuloa.
10. Juhani Heino12.3.2005 klo 20:42
Mäkin sain tulokseksi 160 egeä.
11. Bert12.3.2005 klo 20:55
Minä taas 210.
12. Ritu12.3.2005 klo 21:04
Mä kallistuisin tuon 360 euron tappion kannalle, sillä edellytyksellä, että kauppias ei laittanut väärennettyä 200 euron seteliä enää kierrätykseen
13. Lettu12.3.2005 klo 21:25
Sinisilmäiselle kauppiaalle tuli takkiin 310 euroa.Asiakkaalle voittoa: imuri + 50 euroa = 200 euroa
Kauppiaalle imurin ostohinta: 110 euroa
200 + 110 = 310
14. Lettu12.3.2005 klo 22:03
Tappiokierre syvenee: + 50 euroa = 360 euroaItse asiassa asiakas nettosi 250 euroa rahassa mitattuna.
15. MM12.3.2005 klo 22:06
-160
16. PM12.3.2005 klo 22:38
160 euroa puhtaaksi tappioksi minäkin tuosta äkkiseltään sain - kauppias menetti maahantuojalle maksetun 110 euroa + asiakkaalle antamansa 50 euron vaihtorahan.
17. Ritu12.3.2005 klo 22:44
No sanokaa nyt ihmeessä jo oikea vastaus. Ei tässä pienen ihmisen heikko sydän kestä kovin pitkään odotella... :)
18. ++juh12.3.2005 klo 23:03
Ote kauppiaan yksinkertaisesta kirjanpidosta:- 110 euroa (maahantuojalle)
+ imuri (maahantuojalta)
+ väärennetty 200 euroa (asiakkaalta)
- väärennetty 200 euroa (naapurille)
+ 200 euroa (naapurilta)
- imuri (asiakkaalle)
- 50 euroa (asiakkaalle)
+ väärennetty 200 euroa (naapurilta)
- 200 euroa (naapurille)
=============== YHTEENSÄ
- 160 euroa
+ väärennetty 200 euroa
Jos tuo 200 euroa olisi oikeaa rahaa, olisi kauppias netonnut havittelemansa 40 euroa.
19. Matti12.3.2005 klo 23:46
Nonnii. Pulma on T&T:n sivuilta, ja vastaus julkaistaan vasta ensi torstaina. Mutta eikös se näin mene: Kauppias ei saanut yhtään (oikeaa) rahaa, mutta menetti imurin (110 euroa) ja vaihtorahaa 50 euroa. Kokonaistappio 160 euroa.(Hän maksoi naapurikauppiaalle 200 oikeaa euroa, mutta niistä 150 hän oli saanut samalta kauppiaalta.)
Jos myös saamatta jäänyt myyntivoitto 40 euroa lasketaan tappioihin (voihan, Poju, näinkin ajatella), kokonaistappio on 200 euroa, siis juuri se väärennetty seteli.
20. Lettu13.3.2005 klo 00:22
Miksiköhän kauppias pulitti ne oikeat eurot kukkarostaan eikä kaupan kassasta? Se jää vaivaamaan tosrtaihin asti!
21. Juhani Heino13.3.2005 klo 02:50
Sitä saamatta jäänyttä myyntivoittoa ei mielestäni voi laskea tappioksi, jos kauppiaalla oli lisää imureita varastossa. Jos jokin kauppa jäi tekemättä imurin puuttuessa, sitten kyllä.
22. ++juh13.3.2005 klo 03:08
Jos seteli olisi ollut aito, olisi saldo ollut +40 euroa.Koska seteli oli väärennetty, saldo oli -160 euroa.
Jos kuvitteellinen 40 euron voitto lisättäisiin todelliseen 160 euron tappioon, saataisiin tappioksi tuo 200 euroa. No, kaikkea voi ajatella.
Mutta samalla periaatteella: jos seteli olisi ollut aito, niin 40 euron voittoon pitäisi lisätä kuvitteelinen tappio 160 euroa, jolloin kuvitteellinen voitto olisikin 200 euroa.
Nythän tuo kuvitteellinen 200 euron voitto voidaankin lisätä kuvitteelliseen 200 euron tappioon, jolloin tappioksi saadaan 400 euroa. Ja toisin päin, jolloin kuvitteelliseksi voitoksi saadaan 400 euroa. Siitä päädytäänkin 800 euron voittoon ja tappioon, ja hupsista, voitto tai tappio onkin 1600, sitten 3200 jne.
Juu-u, voihan sitä noinkin ajatella...
23. Ritu13.3.2005 klo 08:07
Minä en kyllä pojjaat nyt ymmärrä teitä ollenkaan. :)Itse ajattelen niin, että koska väärennetty 200 euron seteli on kauppiaalla, se jää hänen tappiokseen. Eli 200 euroa pelkästä väärennetystä rahasta.
Lisäksi kauppias maksoi imurista maahantuojalle 110 euroa, jonka hän senkin menetti huijarille.
Lisäksi huijari otti vielä vaihtorahana sen 50 euroa.
Kyllä minä edelleenkin pitäydyn tuossa 360 eurossa :)
24. jupejus13.3.2005 klo 09:20
Kun ei ollut niin suuria rahavaroja, niin tein samat kaupat 11 euron ostohinnalla maahantuojalta eli Maahantuojalle meni se 110 euroa.
Imuri tuli ja imuri meni sen ostajalle (150:llä) ja hän maksoi sen 200 eurolla.
Äkkiä kävin vaihtamassa naapurissa setelin vastarahoiksi, josta meni 50 euroa asiakkaalle (sekä imuri).
Naapuri vaatikin kahtasataansa takaisin, koska se oli väärennetty. Mikäs auttoi vietävä oli.
Ei auttanut kuin omasta povitaskusta kiskaista viisikymppinen, että saa 200 kasaan (+ ne 150 naapurin aitoja). Ne meni naapurille ja hän antoi sen väärennetyn setelin takaisin.
Imuri meni, mutta jäi 200 väärää rahaa. Maahantuojalle meni 110 euroa. Huijariasiakkaalle (ostaja) imurin mukana 50 euroa. Naapurille 50 euroa (150 + 50 = 200).
Tappiota tuli 260 euroa.
Se on jämpti niin!!!
25. jupejus13.3.2005 klo 09:30
Ei kun korjaa yhteenlaskun.110 + 50 + 50 = 210
Näin. tappio oli 210 euroa
26. juepjus13.3.2005 klo 09:40
Ei kun tarkennuslaskelma osoittikin että 16O euroa on oikein.110 maahantuojalle ja 50 naapurille povitaskusta. Muu oli rekvisiittaa.
27. Ritu13.3.2005 klo 10:01
No on se nyt kumma, että jos sillä kauppiaalla on se väärennetty 200 euron seteli, ettei se ole sen tappio? Kun kauppias sen sieltä kassasta ottaa ja vetäsee vessanpöntöstä alas mitättömänä rahana, niin kenen muun tappio se on kuin hänen?Taidan olla pihalla kuin lumiukko :)
28. MM13.3.2005 klo 10:10
Auttaisikohan Ritu asian pohtimista, jos kuvitteletkin sen väärennetyn rahan tilalle vaikka tuohisormuksen? Mieti sitten miten todellinen rahaliikenne kulkee.
29. ö13.3.2005 klo 10:41
Olen kyllä Ritun kanssa samaa mieltä, että kauppiaan tappio oli se 200:n euron seteli, joka osoittautui väärennetyksi.Kaikki muu on tässä pulmassa harhautusta.
30. Ritu13.3.2005 klo 10:50
No joo, myönnetään, noin se taitaa mennä, että kokonaistappioksi muodostuu se 160 euroa.Ja mulle tuli nyt kans arvovaltatappio ;D
31. å13.3.2005 klo 10:50
Maahantuojan osuuden ja myyntihinnan välinen erotus on 40 euroa, jonka myyjä siis saisi normaalisti voittoa. 200 euroa meni omasta pussista väärennetyn rahan vaihtoon. Näin päästään 160 euron tappioon.
32. Ritu13.3.2005 klo 11:02
Eli kyllä se on verottajan oltava tarkkana, kun meitä kirjanpitäjiä on monenlaisia. :)
33. ö13.3.2005 klo 11:50
Ainakin verotuksessaan kauppias voi vähentää tappiona 200 euroa, kun hän luovuttaa setelin poliisille ja saa siitä kuitin.
34. ++juh13.3.2005 klo 12:07
Miksi poliisi antaisi 200 euron kuitin leikkirahasta, jonka arvo on nolla euroa?
35. jupejus13.3.2005 klo 12:22
Miten se muuten on tuon väärän rahan kanssa. Jos se todetaan vääräksi normaalissa kaupankäynissä ja se palutetaan pankkiin. Korvaako pankki sen aidolla rahalla?
36. MM13.3.2005 klo 12:23
ei
37. ö13.3.2005 klo 12:26
Tiemmä väärä raha pitää luovuttaa poliisille. Siitä taas saa kuitin kuten mistä tahansa luovutuksesta. Todennäköisesti poliisi kirjoittaa kuittiin "vastaanotettu väärennetty seteli nimellisarvoltaan 200 euroa". Tämä kuitti sitten kirjataan menetykseksi kirjanpidossa, jolloin tappioksi muodostuu 200 euroa.
38. ++juh13.3.2005 klo 12:31
Ei.Se 200 euroa tuli vähennettyä kirjanpidossa jo siinä vaiheessa, kun kauppias palautti naapurikauppiaalle 200 euroa, jolloin 40 euron voitto muuttui 160 euron tappioksi.
39. jupejus13.3.2005 klo 12:34
Mutta tuo että naapurikauppias sanoi myöhemmin rahaa vääräksi. Se ainakin tuntuisi, että ei mene oikein. Millä se todistetaan, että se raha olis juuri se rahanvaihdossa ja jos se antoi vastarahat, niin siitähän tuli väärän rahan omistaja. Ei kai sitä enää voi laittaa kiertoon takaisin, jos se on todettu vääräksi.(Alkuperäinen pulmatehtävä oli hyvä, tämä ei kuulu siihen, vaan muuten vain käytäntöä?)
40. ö13.3.2005 klo 12:52
Kirjanpidon jonkinlaisena ammattilaisena väitän, että tapahtuma kirjattaisiin oikein vain esittämälläni tavalla.Muuten tulee vaikeuksia. Miten kirjattaisiin kuluksi naapurikauppiaalle luovutettu oikea 200 euroa? Eihän naapuri anna saamastaan rahasta kuittia, koska hänen kannaltaan kyseessä on vain rahan vaihto. Ainoan tässä tapauksessa hyväksyttävän kuitin saa viranomaisilta.
41. å13.3.2005 klo 12:57
Jos myyjä laittoi uudelleen, paremmalla onnella, väärennetyn setelin kiertoon, tuli voittoa 40 euroa. Tuskin pulmassa kuitenkaan on kyse mistään spekuloinnista?
42. MM13.3.2005 klo 13:16
Jos kauppias on niin tollo että ottaa vastaan vaikka monopolipelin leikkiseteleitä, niin kyllä minun on vaikea ymmärtää että joku ( pankki, poliisi, verottaja) niistä minkäänlaisia kuitteja tai muuta korvausta myöntäsi.
43. Ritu13.3.2005 klo 13:36
Kyllä väärennetty raha jää sen kontolle, kenellä se on tai kuka sen on vastaanottanut. Itse olen työssäni törmännyt väärennettyihin seteleihin, onneksi tunnistuslaitteella ne väärennökseksi havainnut. Siinä tilanteessa toimittiin niin, että asiakas kaivoi uudelleen lompakkoaan ja maksoi aidoilla seteleillä. Sen jälkeen paikalle kutsuttiin poliisit, ja loppu olikin sitten poliisin ja asiakkaan välinen asia.
44. ++juh13.3.2005 klo 14:34
OK. Vasta kuitti oikeuttaa merkitsemään kirjanpitoon kauppiaan pulittamat 200 euroa, jolloin 40 euron voitto muuttuu 160 euron tappioksi.
45. jupejus13.3.2005 klo 15:26
Niin hullulta se näyttää, että joka saa väärän rahan kaupanyhteydessä niin, että ei edes epäilekkään vilppiä, joutuu silti kärsijäksi. Eihän kaikilla ole tunnistinlaitteita, eikä joka kauppatilanteessa voida rahaa tarkistaa, tai ainakin se voi olla mahdottoman vaikeaa.Herää vain kysymys, että kuinka monesti koetetaankaan sitten, jos havaitaan, että on väärää rahaa, vaivihkaa jatkaa edelleen sen käyttöä, jotta saataisiin rahalle vastinetta.
Luulisi, että valtiovalta olisi tuossa tilanteessa hereillä, ja antaisi ennen jo pikku korvauksen siitä, että väärennetty raha saataisiin pois liikenteestä - ja ainakin vähintään se, että korvaisi sen väärennetyn rahan arvon.
Väärennetyn rahan ammatilliseen levittämiseen ja tekoon ja sen estämiseen, pitäisi olla muut keinot kuin löytää yksittäisiä uhreja.
Tuossa esimerkkitapauksessa väärä raha meni naapurikauppiaalle, joka sen havaitsi vääräksi. Hän otti sen vastaan ja antoi vaihtorahat ja silloin hän olisi ollut se, joka olisi ollut velvollinen viemään poliisille, eikä antaa takaisin sitä imurikauppiaalle. Hän syyllistyi mitä ilmeisemmin väärän rahan levittämiseen.
Kuka tuossa esimerkkitapauksessa pääsee pälkähästä ja kuka on kärsijä - on monitahoinen juttu, mutta jokin siinä ei mene tavallisen oikeusajattelun mukaan.
46. ++juh13.3.2005 klo 16:10
Jos valtio alkaisi ostaa roskaa, niin roskan tuotantoa) vähenisi.
b) lisääntyisi.
c) pysyisi ennallaan.
47. Ritu13.3.2005 klo 17:26
Mä taas ajattelisin niin , että jos väärennetyt rahat korvattaisiin, niin miten paljon niitä väärennettyjä alkaisikaan löytyä. Sitähän petollinen yrittäjä sitten pistäis setelipainon pystyyn ja ilmoittais aina säännöllisin väliajoin väärennetyistä 500 euron seteleistä. ....mutta taidankin ajatella liian monimutkaisesti taas :)
48. jupejus13.3.2005 klo 17:41
Kyllä Ritu ajattelet aivan oikein. Mitä suurempia yhdyskuntia rakennetaan, sitä vaikeampia ne on valvoa ja mitä kauemmaksi ihmiset vieraantuvat oikeudellista normeista, sitä enemmän valvomaton rikollisuus lisääntyy.
Lopulta siihen ei auta viranomaisten keinot pitää asioita kurissa, vaan ne levittäytyvät käsistä valtoimenaan luoden sekasortoisen yhteiskunnan, jonka seurauksena on pakko luoda, jos mielitään saada järjestystä taas täydellinen holhous/sotilaallinen valtio.
Mutta tuollaiset sijaiskärsijät, jotka saavat tietämättään väärennettyä rahaa keskellä sivistynyttä yhteiskuntajärjestystä, ei ainakaan lisää luottamusta olemassa olevaan yhteskuntaan.
49. Jukkis13.3.2005 klo 18:20
Ei tästä vissiin ole vielä mitään yksimielisyyttä saatu? Minun näkemykseni:Vääränrahanlevittäjälle kauppias antoi mukaan 150 euron arvoisen imurin ja 50 euron setelin. Siis 200 euroa meni tälle roistolle, joka vastineeksi antoi 0 euron arvoisen paperinpalan.
Naapurikauppiaalta kauppias sai 200 euroa, jonka sitten palautti. Naapurikauppiaan suuntaan imurikauppias siis ei kärsinyt tappiota, eikä myöskään sieltä päin saanut voittoa.
Kokonaistappio: 200 euroa.
Ainoa spekuloinnin paikka on se, onko pitääkö poisviedyn imurin arvoksi ottaa 110 euroa vai 150 euroa. Minusta se ilman muuta on 150 euroa, koska sellaisen rahan kauppias siistä olisi saanut, jos olisi ollut rehellinen ostaja.
Joten vastaus: Kauppiaan tappio oli 200 euroa.
50. iso S13.3.2005 klo 18:37
Voihan silläkin spekuloida, että imuri olisi saattanut jäädä kokonaan myymättä. Kauppias osti luultavasti maahantuojalta useammankin kuin tuon rikoskierteeseen päätyneen kovan onnen imurin. Entäpä jos tuli ostettua vähän liikaa? Uudet mallit tulevat markkinoille, keksitään taas joku uusi ihmesuodatin tai jotain, eikä kukaan enää halua ostaa vanhaa mallia millään hinnalla. Tämä 110 euron tappio olisi saattanut tulla joka tapauksessa. Eiköhän lasketa osoitettavissa olevilla luvuilla.
51. ++juh13.3.2005 klo 19:02
Imurin arvo oli 110 euroa + kauppiaan kuvittelema 40 euron myyntivoitto.Kauppias ei kuitenkaan koskaan saanut 40 euron summaa, joten sitä ei oikeasti ollut olemassa. Siispä imurin arvoksi jäi 110 euroa.
52. ö13.3.2005 klo 20:51
Mitä tarkoittaa 'voitto'? Sillähän kauppias kattaa liikkeensä kulut, siis vuokrat, sähköt, mainonnan ja oman palkkansa. Kaikki ne kuuluvat tuotteen hankintahintaan. Ne ovat tuotteen arvonlisää, joka syntyy vähittäiskauppavaiheessa. Tämä arvonlisä on samanlainen erä kuin tuotteen valmistus- ja kuljetuskustannukset liikkeeseen. Siksi imurin arvo oli 150 euroa.Jos tässä yhteydessä puhutaan kuvittelusta, niin kauppias 'kuvitteli' saavansa oikeaa rahaa 200 euroa, mutta saikin arvottoman setelin ja kärsi näin 200 euron tappion.
53. Matti13.3.2005 klo 21:15
Asiaa voisi katsoa tältäkin kantilta: Kokonaistappiot olivat tilanteessa 200 euroa, se väärä seteli. Kauppias kärsi siitä ainakin 160 euroa. Kuka kärsi loput 40 euroa? Joko kauppias, kun ei saanut siitä imuristaan 150 euroa (jonka seuraava asiakas olisi maksanut), tai huijari, joka kuvitteli saaneensa 150 euron arvoisen imurin, vaikka arvo olikin 110 euroa. Kumpi ottaa piikkiinsä sen 40 euroa? Kauppias. Kyllä imurin arvo huijarille oli 150 euroa, niinkuin muillekin ostajille.
54. Kunhan kysyn13.3.2005 klo 21:30
Tämänlainenko keskustelu nostaa tämän saitin profiilia verrattuna esim. ketjulauluihin?
55. jupejus13.3.2005 klo 21:36
Tarkemmin ajatellen tuokin on vähän epämääräinen käsite; "huijari". Tilanteessa ei tarvinnut olla yhtään tahallaan väärintekevää, vaan asiakaskin imuria ostaessaan saattoi ostaa vilpittömin mielin, mutta ei ei vain tiennyt, että hänen 200 oli väärennetty.Mutta spkeuloiden, ilmeisesti tuosta kaupasta tehtiin kuitatut laskut ja imurikauppias kirjasi sen kirjanpitoon, mistä 'maksoi' alvin. Tuskin hän sai tuota "väärää rahaa" oikaistua alvinkaan kohdalta - vai miten on. (jotta sitä kautta tappio oletettavasti lisääntyi)
56. jupejus13.3.2005 klo 21:38
No ei, mutta sitä tasoahan tuossa välillä nostatettiin jo, että on taas tässä vara vähän sitä laskeakin. Mutta nostatelkaahan sitä taas, menen tästä omalta osaltani sivumalle seuraamaan joksikin aikaa. c/;)
57. ö13.3.2005 klo 21:48
Olisiko tämä pulmatehtävä saanut jollain muulla saitilla perusteellisemman käsittelyn? Jos nimimerkki Kunhan kysyn nimeää minulle sellaisen saitin, siirryn sinne heti.
58. ++juh13.3.2005 klo 22:16
Tollolla on 160 euroa oikeaa rahaa. Hän ostaa maahantuojalta yhden imurin 110 eurolla. Nyt Tollolla on imuri ja 50 euroa.Asiakas tulee ostamaan Tollolta imurin, josta Tollo pyytää 150 euroa. Asiakas antaa maksuksi väärennetyn 200 euron setelin. Tollo antaa asiakkaalle imurin ja 50 euroa.
a) Kuinka paljon Tollolla on nyt oikeaa rahaa?
b) Kuinka paljon Tollolla oli alussa oikeaa rahaa?
c) Onko Tollon kärsimä tappio a- ja b-kohtien erotus?
59. Ritu13.3.2005 klo 22:22
Heh! :DEi juma, nyt on mentävä nukkumaan. Vedet valuu silmistä, kun luin tuon ++juhin tekstin..... :D
60. ö13.3.2005 klo 22:35
d) Mihin asiakas tuli ostamaan imuria? Oliko Tollolla vuokrattuna liikepaikka, josta hänellä oli myös kuluja?e) Miten asiakas osasi tulla Tollon kauppaan? Oliko Tollo pannut rahaa mainontaan?
f) Oliko Tollo nähnyt asiassa vaivaa ja halusi korvauksen työstään?
Tuotteen vähittäismyyntihinta muodostuu monenlaisista kustannuseristä. Yksi näistä eristä on vähittäisliikkeen kustannukset, joita edellä on virheellisesti kutsuttu 'voitoksi'.
61. Jukkis13.3.2005 klo 22:41
Jullella on 160 euroa oikeaa rahaa. Hän ostaa maahantuojalta yhden imurin 110 eurolla. Nyt Jullella on imuri ja 50 euroa.Asiakas tulee ostamaan Jullelta imurin, josta Julle pyytää 150 euroa. Asiakas antaa maksuksi väärennetyn 200 euron setelin. Julle tunnistaa väärennöksen ja lyö asiakasta turpaan ja heittää ulos.
Julle odottaa seuraavaa asiakasta ja myy imurin tälle 150 eurolla, saa maksuksi aidon 200 euron setelin ja antaa vaihtorahaa 50 euroa.
a) Kuinka paljon Jullella on nyt oikeaa rahaa?
b) Kuinka paljon Jullella oli alussa oikeaa rahaa?
c) Paljonko rikkaampi Julle nyt on kuin Tollo?
62. ++juh13.3.2005 klo 22:51
d) Riippuuko Tollon kärsimän tappion suuruus siitä, kuinka paljon Julle on Tolloa rikkaampi?
63. Hessu13.3.2005 klo 23:31
Eikös tämä lause kerro kaiken: Kauppiaan oli tarkoitus tehdä 40 euron voitto, mutta tulikin 160 euron tappio.Siis odotuksiinsa nähden kauppias jäi tavoitteestaan 200 euroa. Mutta, kuten sanottu, tästä liiketoimesta tuli 160 euron tappio.
64. Matti13.3.2005 klo 23:39
Eipä tuohon ole lisättävää.
65. PM14.3.2005 klo 08:16
Oli kauppiaan tappio minkä suuruinen tahansa, niin eiköhän syypäiksi voida joka tapauksessa nimetä Suomen liian ankara verotus, liian pienet tuloerot ja julkisen sektorin tehottomuus.
66. ö14.3.2005 klo 11:18
Laatija möi ristikon 150 eurolla, ja asiakas tarjosi 200 euron seteliä. Laatijalla ei ollut vaihtorahaa, ja hän kävi naapurissa vaihtamassa setelin pieniksi ja antoi asiakkaalle 50 euroa, joka poistui ristikkoineen paikalta.Myöhemmin naapuri tuli ja sanoi että 200 euron seteli oli väärennetty, ja vaati ja sai 200 oikeaa euroa, jotka laatija pulitti kukkarostaan.
Laatija ei ollut maksanut ristikosta yhtään mitään vaan oli tehnyt sen itse. Kuinka suuren tappion hän kokonaisuudessaan kärsi?
67. Eki14.3.2005 klo 11:35
Onko tämä vihjaus, että pulmatkin pitäisi saada Ristikot-osioon, ö?
68. Jukkis14.3.2005 klo 12:48
ö:n ristikkojuttuun:Paras vastaus: 200 euroa
Toiseksi paras: 50 euroa
Sitten erliaisilla lisäspekulaatioilla jaetulla kolmannella sijalla muita euromääriä.
69. ++juh14.3.2005 klo 12:53
Laatija laski, että hänellä on 50 euroa vähemmän kuin ennen. Hän meni kuitenkin kysymään asiaa konsultilta. Konsultti mietti hetken ja totesi, että laatijan kokonaistappioksi tulee 200 euroa.Seuraavana päivänä laatija sai konsultilta 150 euron laskun.
70. Eki14.3.2005 klo 13:12
Mitäpä, jos sekä laatija että konsultti on Antti Skyttä?
71. iso S14.3.2005 klo 13:38
Kyllä kunnon konsultti pystyy laskuttamaan vaikka itseään. Entäpä tällainen tapaus:Laatija yritti myydä ristikkoa 150 eurolla. Asiakas väitti, että ristikko on liian suuri ja tarjosi 200 euroa, jos laatija käy vaihtamassa sen pienemmäksi. Laatija meni konsultin luo. Konsultti teki ristikkoon kultaisen leikkauksen ja kirjoitti suolaisen laskun. Asiakas sai pienemmän ristikon, mutta väitti myöhemmin että se on väärennetty. Pienemmän vaatija ja suuremman laatija haastoivat toisensa oikeuteen. Asianajajat nauroivat koko matkan pankkiin. Kuka voitti ja mihin katosi punainen lanka?
72. ö14.3.2005 klo 14:04
En tiedä vastausta ison S:n kysymykseen, mutta näyttää siltä, että laskettiinpa niin tai näin, tappioksi näyttää muodostuvan 200 euroa ennemmin kuin mikään muu summa. Lisäksi siitä on jo konsultinkin puoltava lausunto.
73. Jukkis14.3.2005 klo 15:12
Tuosta ++juh:n kommentista klo 12:53 päättelen, että kun laatija laatii ristikon, niin sen laaditun ristikon arvo laatijalle on nolla. Se on siis arvoton. Jos joku tulee ja varastaa laatijan laatimukset, laatijan mielestä hänen menetyksensä arvo on nolla euroa?Näinkö tosiaan on?
74. Hessu14.3.2005 klo 15:38
Laatija yrittää myydä ristikon 250 eurolla, mutta saakin vain 200 euroa. Saatu seteli onkin väärä. Onko laatijan tappio nyt 250 vai 200 euroa? Vai pitäisiköhän kuitenkin laskea sille ristikolle joku "oikea" tekohinta?
75. Hessu14.3.2005 klo 15:43
Tässä vielä toinen: Möin vanhat sukkani miljoonalla eurolla, mutta saamani shekki olikin katteeton. Kärsinkö miljoonan euron tappion?
76. Juhani Heino14.3.2005 klo 15:49
Mä taas kävin lunastamassa sitä <suhu>ekkiä, mutta kävi ilmi että pankki oli myynyt rahansa.(tämäntasoisena siis pidän tätä keskustelua nykyisellään 8-)
77. ö14.3.2005 klo 16:25
76 viestinlähettäjää ei voi olla väärässä. Tämä on mielenkiintoinen keskustelu.Ja sitten meitä arvostelee ketjulaulujen tykki, Juhani Heino!
78. Jukkis14.3.2005 klo 16:41
Samaa mieltä kuin hra/rva/nti ö. Kiinnostavaa kuulla, mikä on lehdessä esitettävä ratkaisu alkuperäiseen pulmaan. Matti varmaan valistaa sitten meitä?
79. Eki14.3.2005 klo 16:42
Tässä on kaiken tarkoitus: saada eri säietyyppien ystävät tukkanuottasille.
80. Hessu14.3.2005 klo 17:22
Vastaus ö:n 14.3.2005 klo 11:18 esittämään kysymykseen:Laatija voi itse arvioida ristikontekokustannukset ja siten myös kärsimänsä tappion suuruuden. Jos hän arvioi kustannuksiksi 150 euroa, hän on vähän tyhmä myydessään ristikoita ilman voittoa.
Voisitko nyt, ö, vastata minun esittämiini kysymyksiin (14.3.2005 klo 15:38 ja 15:43). Jukkis voisi myös vastata.
81. Urputtaja14.3.2005 klo 17:32
Maksetaanko jossain ristikoista tuollaisia summia? Mää vähän kyselin, ei kyllä ollut hinnat sinne päinkään, kaksinumeroista luvattiin, ei edes lähellä kolminumeroista. Ei ihme, jos jollekulle tulee mielihalu tehdä koneella, sillä itse laskin tuntihinnaksi 2-3 euroa omalla tahdillani, tosin vaikea laskea todellista aikaa, koska ei tule tehtyä yhtä soittoa. No thanks, tehkää muut. Minä teen niitä vain huvikseni, eipähän ketään häiritse.
82. Hessu14.3.2005 klo 17:37
Maksetaanko jossain vanhoista sukista tuollaisia summia? :-)
83. Urputtaja14.3.2005 klo 17:37
Ai niin, vastaus alkuperäiseen 200 euroa. Naapurikauppias väitti seteliä väärennetyksi, mutta ei sitä todettu oliko se sitä.
84. Juhani Heino14.3.2005 klo 17:37
Sivuhuomautus: mulla oli hymiö, ö:llä ei. Tuskinpa siitä kuitenkaan voi mitään päätellä...
85. ö14.3.2005 klo 17:37
Hessu> Ristikon arvo lienee se, minkä siitä myydessä saa. Kuka sitä nyt halvemmalla myymään:)Sukista en tiedä, mutta ymmärtääkseni alkuperäisessä tehtävässä oli kysymys pölynimureiden käyvästä hintatasosta.
86. Urputtaja14.3.2005 klo 17:39
Hessu: Riippuu siitä kuka sukat alunperin omisti. Jos ne olivat tarpeeksi vanhat ja olleet todistettavasti jollain historian suurmiehellä alun alkaen, niin maksetaan niistä aika paljon.
87. Eki14.3.2005 klo 17:40
Kyllä ristikosta voidaan hyvinkin maksaa kolminumeroinen summa, ihan A4-sivustakin. Jos ristikkolehdeltä saa semmoisen, se on aika hyvin, mutta kyllä sitäkin kuulemma tapahtuu.Maksupolitiikassa pitää lähteä monista seikoista: koko, väri/mv, laatu, ekstravaivat, sosiaalikulut... On ristikoita, joissa ei ole nähty vaivaa tai ollut ammattitaitoa kolminumeroisuuteen asti. Nimiä tietysti mainitsematta.
88. ö14.3.2005 klo 17:41
Ymmärsin Juhanin hymiön niin, että hän arvosteli keskustelun kasi miikan tasolle.
89. Juhani Heino14.3.2005 klo 17:47
ö> Hyvä sitten että satuin selventämään epäselvän jorinani. Tuo on vakiohymiöni eli sillä on silmälasit.
90. Hessu14.3.2005 klo 18:04
Tämä kevätpulma alkaa olla kaikkea muuta kuin kevyt. :-)ö > Kauppias ostaa imureita 110 eurolla ja myy 150:llä. Tekeekö hän sinun mielestäsi voittoa vai ei?
Jos asiakas saa tingattua hinnan 140 euroon, kärsiikö kauppias tappiota vai tekeekö hän edelleen voittoa?
Jos imurin joutuu uusien mallien tultua myymään 110 eurolla, tuleeko tappiota vai pääseekö kauppias omilleen?
Jos imurin joutuu myymään 50 eurolla, tuleeko tappiota 100, 90 vai 60 euroa?
Jos joku vie imurin ilmaiseksi, tuleeko tappiota 150, 140 vai 110 euroa?
Jos joku vie imurin ja 50 euroa rahaa, tuleeko tappiota 200, 190 vai 160 euroa?
91. ö14.3.2005 klo 18:32
Hessu> Noin moneen kysymykseen en pysty vastaamaan, joten panen vastakysymyksen: Kauppias ostaa imureita 110 eurolla ja myy 150:llä. Tekeekö hän voittoa 40 euroa/kpl? Maksaako ukko Mustalainen hänen toimitilavuokransa, mainontansa ja yrittäjäpalkan?
Me näytämme nyt keskustelevan voiton käsitteestä. Mielestäni voittokäsitteen pitäisi tarkoittaa vain riskipääomalle maksettua korvausta. Yllä mainittu 40 euroa on siis yrittäjätuloa, kun siitä on vähennetty kaikki muut kulut.
Katsotko sinä Hessu, että kaikki ristikoista saamasi tulot ovat 'voittoa' vai korvausta tekemästäsi ansiokkaasta työstä?
92. ö14.3.2005 klo 18:44
Lisään vielä, että myynti- ja ostohinnan erotusta kutsutaan myyntikatteeksi eikä voitoksi.
93. Maxa14.3.2005 klo 18:47
Oisko helpointa unohtaa koko väärä raha ja voitot?Kauppiaalta yksinkertaisesti lähti imuri ja 50 euroa
eli 110 + 50 = 160.
94. Hessu14.3.2005 klo 18:58
Tässä on koko ajan ollut kyse yksittäisen imurikaupan tuloksesta. Koko kodinkoneliikkeen tulos on asia erikseen. Tietenkin jokaiseen artikkeliin voi kohdistaa osuuden erilaisista kuluista, mutta se nimenomaan säikeen alussa kehotettiin unohtamaan.Kyllä kauppias yksittäisestä imurikaupasta tekee voittoa 40 euroa. Sillä voitolla hän sitten maksaa liikkeensä erilaisia kuluja. Liikkeen tulos kyllä voi tuolla myyntikatteella jäädä negatiiviseksi...
95. Hessu14.3.2005 klo 19:13
Vastaus vielä ö:n kysymykseen: En todellakaan katso että ristikkotulot ovat puhdasta voittoa. Arvostan tekemäni työn selvästi tuloja suuremmaksi, eli tappiolla menee. Hölmö mikä hölmö, mutta onneksi tätä voi kutsua harrastukseksi...
96. ö14.3.2005 klo 19:39
Nyt sinä Hessu vetoat Matin hätäpäissään tekemään tarkennukseen. Kysymyshän on vain siitä, lasketaanko kauppiaan tappioksi osto- vai myyntihinta.Kuvitellaanpa, että imurin sijasta kyseessä olisi ollut taideteos. Kauppias oli ostanut sen muutama vuosi sitten halvalla. Sittemmin taitelija oli saavuttanut kuuluisuutta ja teoksen arvo kymmenkertaistunut. Lasketko edelleenkin kauppiaan tappion ostohinnan perusteella?
97. Hessu14.3.2005 klo 20:09
Taideteosten hinta voi nousta, mutta varastossa lojuvien imurien hinta vain laskee niiden vanhetessa. Ei varastoa voi arvostaa hatusta reväistyn myyntihinnan mukaan. Kuvittele kuinka helppoa kauppiaan olisi muunnella myyntihintaa aina tarpeen mukaan, ja siten vaihdella varaston arvoa.Tulipalon sattuessa varmaan sanoisit vakuutusyhtiölle imurien arvoksi 500 euroa kpl. "Sillä hinnalla minun piti ne ensi kuussa myydä!"
Varaston voi arvostaa sen mukaan, paljonko vastaavan varaston hankkiminen maksaisi jos vanha haihtuisi ilmaan. Taideteoksesta joutuisit maksamaan paljon, mutta imureita saisit edelleen rajattomasti 110 eurolla.
Jos varas vie varastosta imureita, onko sinun mielestäsi silloinkin tappio joku mielivaltainen 150 euroa kappaleelta. Vaikka imureita saisi jo samana päivänä varaston täyteen hintaan 110 euroa/kpl?
98. ö14.3.2005 klo 20:27
Tulipalon sattuessa varmaan sanoisit vakuutusyhtiölle ristikkojesi arvoksi nolla euroa kpl. "Enhän minäkään niistä mitään maksanut!":-)
99. Hessu14.3.2005 klo 21:23
En minä ole missään vaiheessa ristikoita arvottomiksi väittänyt. Niiden arvo on se miksi ne arvioin (tai tässä tapauksessa vakuutusyhtiö arvioi). Se, mitä niistä milläkin kerralla saan, kun niitä jonnekin myyn, on eri asia.Kyllä sen sinun taideteoksesi arvokin on enemmän kuin siitä joskus on maksettu, mutta niitä imureita nyt vaan kertakaikkiaan saa 110 eurolla tilalle kun vanhoja varastetaan! Jos yrität verottajalle tai vakuutusyhtiölle ilmoittaa suuremman arvon, niin häkki voi heilahtaa...
100. Matti17.3.2005 klo 12:34
T&T:n ratkaisun mukaan "kauppias menetti 160 euroa eli 110 euron hintaisen imurin ja 50 euroa rahaa". T&T ei siis sisällyttänyt tappioon toteutumatta jäänyttä myyntivoittoa.
101. JTak17.3.2005 klo 13:27
Lehden tehtävä oli huonosti määritelty. Tappiolla voidaan tarkoittaa ja yleensä myös tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka jäi saamatta.
102. ö17.3.2005 klo 15:37
Oikea vastaus lienee, että kauppiaan tappio oli 50 euroa ja yksi pölynnimuri.
KOMMENTOI