KESKUSTELUT > RISTIKOT > VAKIINTUNEITA VIRHEITÄ, SAIVARTELUA
1431. Vakiintuneita virheitä, saivartelua
Urputtaja1.3.2005 klo 08:26
Otetaanpa tähän näitä. Tämä on nyt ihan saivartelua.Ristikoissa tapaa silloin tällöin selkeitä virheitä, jotka tosin ovat vakiintuneet muutenkin. Esim. maatuska ei ole se nukke, jossa monta nukkea sisäkkäin, vaan se tarkoittaa ihan muuta, eli äitykkää muistaakseni ja ko. nukke on venäjäksi ihan eri sana. Olen tosin unohtanut tuon nuken, mutta tarkistan sen myöhemmin, täällä on muitakin venäjän lukijoita, kuka muista mikä se oikeasti on?
Toinen silmäänpistävä virhe, jossa väitetään että adoptiolapsi=ottolapsi. Ei ole, nämä kaksi ovat ihan eri asia, vaikka niillä yhteistäkin on. Tämä häiritsee sen takia, että kävin kovaa väittelyä erään isän kanssa, joka väitti adoptoineensa vaimonsa lapset, siitä onko hänen lapsillaan perintöoikeus biologiseen isäänsä. Kun selitin erot, silloin hän tajusi, että lapset eivät olekaan adoptoituja, ottolapsia vain.
2. Eki1.3.2005 klo 08:35
Hjuva idjea!Kai tähän voi ottaa myös sanan ATAT. Ainakaan muurahaisia ei vihjeenä voisi olla. ATTA-sanan vihjeeksi sopii yksi tai useampi muurahainen, koska se on suku, mutta monikkoa siitä ei saa enää tehtyä oikeasti. Onkohan tämä muuten fakkitiedotus eli liian moneen kertaan kerrottu?
Tuskin sitä ATTAa kukaan ristikossa haluaa nähdä, mutta männä viikolla käytin itsekin pitkästä aikaa. Kolmas kirjain oli piilossa, joten vihjeeksi tuli "muurahaissuku eestaas". Yhdessä ihan ensimmäisistä ristikoistani Iisakille vuonna 1971 oli samanlainen kohta ja olin läntännyt siihen ATNA. Siinä tuli vaikeasta piilokirjaimesta pyyhkeitä. Se oli yksi tärkeä askel matkalla kohti parempaa ymmärrystä siitä, mitä ristikoissa saa olla ja mitä ei.
3. Teemu Pallonen1.3.2005 klo 08:42
Tämä on tullut ennenkin esille: laatija ei voi olla joka alan asiantuntija, vaan täytyy luottaa lähdeteoksiin. Uskon Urputtaja sinua, jos asiasta enemmän tiedät, että adoptiolapsi ei ole ottolapsi. Kuitenkin Perussanakirjan mukaan ADOPTOIDA = OTTAA (OTTO)LAPSEKSI. Maatuska on saman opuksen mukaan vanhahko ven. nainen.
4. ö1.3.2005 klo 09:20
Nuken nimi on Matrjoschka.http://www.matrjoschka.kalinka-shop.de/
Sana on kyllä samaa alkuperää maatuska-sanan kanssa, joka tarkoittaa muoria tai jotain sinne päin. On kuitenkin selvä virhe nimittää nukkea maatuskaksi.
Äiti-sanasta on venäjässä paljon hellittely-muotoja.
Mamuschka, mamulinka jne.
5. tero1.3.2005 klo 10:36
Sanakirjakaan ei voi olla joka alan asiantuntija, oli sitten pesonen tai nykänen tai mikä tahansa. Tietosanakirja on eri asia. Lähdeteoksissakin pitää käyttää kritiikkiä.
6. Urputtaja1.3.2005 klo 10:53
Ihmisten kirjoittamiahan ne lähdeteokset ovat. Kuitenkin lakikirjasta selviää, että ottolapsi ja adoptiolapsi ovat eri asioista. Ottolapsi ei ole siis adoptoidu, sillä näiden perintöoikeudet ovat erilaiset. Oikeampi määritelmä ottolapselle voisi ehkä olla kasvattilapsi. Adoptiolapsi otetaan kokonaan "omaksi" ja silloin myös perintöoikeudet biologisten vanhempien sukuun häviävät. Ei tämä asia itseänikään häirinnyt, ennenkuin lakitiedon opettajani kertoi ja toki olen asian lakikirjasta sen jälkeen itsekin tarkastanut.
Juu, tuo maatuska on se muori. Venäjän opintoni ovat alussa. Tämäkin erhe selvisi siis opiskellessa. Opiskelu kannattaa!
Atta monikkovirhe on varmaan lähtöisin sanaristikoista. Kun kuvassa on muurahainen ja ratkaisusana Atta, niin sitä ajattelee ai se on joku muurahaisen toinen nimi tai tieteellinen nimi ja siitä tekee omat päätelmänsä. Niinpä, suosittelen aina tiedon, josta ei ole ihan varma, tarkistamaan vähintään kahdesta lähteestä. Joskus kyllä voi olla varma väärästäkin tiedosta.
7. ++juh1.3.2005 klo 11:04
CD-perussanakirja:adoptiolapsi, ottolapsi
maatuska, ark. (vanhahko) ven. nainen; myös lihavasta, tätimäisestä naisesta.
maatuskanukke, perinteinen ven. koriste-esine, joka koostuu sisäkkäin sijoitetuista maalatuista puisista naishahmoista.
ottolapsi, lapsi joka tuomioistuimen vahvistamalla adoptiolla on tullut ottovanhempansa t. -vanhempiensa lapseksi, adoptoitu lapsi.
---
Mitä Suomen laki sanoo adoptiosta [adopt*] ja ottolapsesta [ottolaps*]:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku.php?sea rch%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=adopt%2A&submi t=Hae
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/haku.php?sea rch%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ottolaps%2A&su bmit=Hae
8. Kukalie1.3.2005 klo 11:29
Onko Kiel kanava tai onko Asova meri? Tällaisia sitä miettii, kun näkee ytimekkään vihjeen. Kielin kanavan ja Asovan meren minä kyllä tunnistan.
9. Eki1.3.2005 klo 11:49
Näihin pulmiin törmää aika usein. Minusta Kiel ei ole kanava, mutta paikan päällä en ole käynyt tsekkaamassa tilannetta, en myöskään Asovanmerellä. Olisikohan sen pohjana kaupunki Asov/Azov vai päinvastoin?
10. Teemu Pallonen1.3.2005 klo 12:38
Toki lähdekritiikki on tärkeä asia, mutta olisi aikamoinen työ tarkistaa esim. jokainen vähänkään lakialaan liittyvä termi monesta lakialan teoksesta. Eikä nuo tietosanakirjatkaan erehtymättömiä ole, omassa uudehkossa tietosanakirjassani: adoptoida = ottaa ottolapseksi.
11. RA1.3.2005 klo 13:05
Herkkä = altis. Mutta onko herkkä myös aulis, joka silloin tällöin vastaussanaksi tulee?
12. Tero1.3.2005 klo 13:09
Tietenkään kaikkea ei voi tarkistaa monesta paikasta ja johonkin on luotettava. Tuskin kukaan voi vaatia täydellistä tuntemusta kaikista asioista. Lähinnä kai minimivaatimus on se että laatija on myös ristikoiden ulkopuolella joskus nähnyt mustaa valkoisella käyttämänsä sanan olemassaolosta, ettei kopioi suoran jonkun toisen tekemää yleistystä tai värääkin tietoa "koska on se ennenkin ollut ristikoissa".
13. Eki1.3.2005 klo 13:12
Pesosen mukaan:altis
1. aulis, valmis, halukas, taipuvainen, uhrautuva, epäitsekäs, auttavainen
2. vastaanottavainen, taipuvainen, herkkä
Liki liippaa, mutta mielestäni RA on oikeassa epäilyissään, aulis ja herkkä eivät ole ihan sama asia.
14. ++juh1.3.2005 klo 13:17
Urputtaja, mistä lakikirjasta selviää, että otto- ja adoptiolapsi ovat eri asioita? Finlexin tietokantahakujen mukaan Suomen laeissa ja asetuksissa käytetään nimenomaan ottolapsi-sanaa. Adoptiosta tai adoptiolapsesta ei mainita sanallakaan.
15. Matti1.3.2005 klo 13:49
Auliin ja alttiin ei tarvitsekaan olla samoja asioita. Ristikkovihjeessä riittä, että kummallekin löytyy herkän kanssa yhteinen merkitysalue.Suuri>valas
Suuri>titaani
Aulis voi olla herkkä, tosin Lehtoa en tunne.
Mutta no niin, voidaanko sanoa esim., että joku avulias Aatu on herkkä auttamaan?
16. Urputtaja1.3.2005 klo 13:49
Ok, myönnetään erehdys. Näyttää siltä, että sekä kasvattilapsesta että adoptiolapsesta käytetään yleisesti nimitystä ottolapsi, mutta uudempi juridiikka tuntee jälkimmäisen yhdistelmän netin mukaan. Eli opettajan kanssa täytyy vielä käydä keskustelua, kunhan joskus näen, tosin ko. open kursseja ei enää ole.
17. ö1.3.2005 klo 14:10
Tiedossani on kyllä ollut, että jotkut suomalaiset kutsuvat Matrjoschkaa virheellisesti Maatuskaksi. On kuitenkin yllätys, että Pesonen on lähtenyt samoille linjoille.Ehdotan, ettei ristikoissa kuitenkaan lähdettäisi viljelemään tätä virheellistä nimitystä.
18. Eki1.3.2005 klo 14:17
Myöhäistä.No, kyllä tällainen pistää miettimään.
19. Teemu Pallonen1.3.2005 klo 14:27
Luulenpa, että aika moni taitaa sitä nukkea kutsua maatuskanukeksi, jos se Perussanakirjaan on päässyt... Sitä paitsi eihän tuo matrjoschka ole edes yhtään ristikoihin sopiva sana eli pysytään maatuskassa ;).
20. RA1.3.2005 klo 14:34
Matti / Voisiko siinä tapauksessa herkkä-vihjeen vastaus olla vaikkapa tuhma? Tuhmahan on altis=herkkä kiusaamaan? ;-)
21. jupejus1.3.2005 klo 14:51
Eikös sanaristikoihin kelpaa aivan hyvin puhekielen käsitteellisyys, sellainen kansanomainen ymmärrys (adoptio-/otto-).Aulis ja herkkä jos ei nyt aivan samoja, niin melko läheisiä joissain tilainteissa, esim. auto lähtee auliisti käymään/herkästi käymään.
Altis on herkkä vaikutteille, miksei myös aulis vaikutteille.
22. tero1.3.2005 klo 14:59
Venäjän maa antoi lapsilleenvanhoja mummoja joiden sisällä
on vanhoja mummoja
On helpompaa elää yleisen virheen mukaisesti kuin katsoa totuutta silmiin?
Voihan sille maatuskalle yrittää keksiä vaihtoehtoisia vihjeitä...vaikkapa "isännällä katovuonna"? :)
23. Matti1.3.2005 klo 15:29
Matrjoschkasta kyllä tuon c:n heittäisin mäkeen. Breshnev.
24. Matti1.3.2005 klo 15:51
RA, löytyykö tuhmalle ja herkälle yhteistäkin merkityssisältöä? Käsitteille tuhma ja herkkä kiusaamaan tietysti löytyy.Ajattelin, että vihje-vastauspari on OK, jos yhteistä merkityssisältöä löytyy. Jos ajatellaan sanan tuhma kaikkia eri merkityksiä joukkona, ja sanan herkkä eri merkityksiä toisena joukkona, niin löytyykö näiden joukkojen leikkauksesta mitään. Jos pienennetään sanan herkkä merkitysjoukkoa lisämääreellä "kiusaamaan", niin leikkauksesta löytyy yhteisiä merkityksiä.
Tämä taas on vastoin joukko-opin sääntöjä. Jos kaksi joukkoa eivät leikkaa, ja sitten toista pienennetään, niin sitten ne eivät ainakaan leikkaa. Jokin siis tässä analogiassa mättää. Mikähän? Eikös lisämääre nimenomaan pienennä merkitysjoukkoa?
25. ö1.3.2005 klo 15:58
Breznev 348Breshnev 63
26. ++juh1.3.2005 klo 15:59
Matti, analogiasi mättää siksi, että "kiusaaminen" ei ole "herkän" lisämääre vaan "herkkä" on "kiusaamisen" lisämääre.
27. Matti1.3.2005 klo 16:20
Hmmmm ... Herkkä mihin, kiusaamaan. No, ehkä tämä on oikean säieotsikon alla.
28. Urputtaja1.3.2005 klo 16:36
Venäjän nimien suomennokset (lie puhuttu ennenkin) ovat aika kinkkinen juttu seitsemän ässän ja ja- sekä je- äänteiden vuoksi. Esim. käsittääkseni nimeä Maria näkee venäläisillä naisilla useinkin. Itse asiassa sellaista nimeä ei venäjällä ole, vaan se on Marija. (kirjoitetaan MapiRNimestä Jelena on näkynyt jos jonkinlaista kirjoitusmuotoa. Venäläisittäinhän se lausutaan Jelena, mutta kirjoitetaan Elena (venäläisin kirjaimin). Kumpi on oikea kirjoitusasu suomessa? Tällä hetkellä taitaa media käyttää yleisimmin Jelenaa.
29. Urputtaja korjaa1.3.2005 klo 17:17
Nimi Maria kirjoitetaan venäläisittäin näin: MapuR, jossa R on ja-äänne ja se kirjoitetaan oikeasti ärrän peilikuvaksi. Eli oikea kirjoitusasu olisi mielestäni suomessa Marija, sitä kuitenkin näkee harvoin.
30. UA1.3.2005 klo 18:06
Tannoin oli Sanasepon ristikossa vihje: RALLI BRUNO, ratkaisuna TIRI.Tietääkseni Bruno Tiri:ä ei rallimaailmassa tunneta, vaan Bruno Thiry, muistaakseni belgialainen.
Suomessa on Tiri, muistaakseni etunimeltään Risto.
31. Juhani Heino1.3.2005 klo 18:16
Sotketaan asiaa vielä vähän: eräässä paikassa oli kaksi venäläissyntyistä naista joista toinen sanoi (ja käytti email-osoitteessa) nimensä Elena ja toinen Jelena.Ja yleisin näkemäni Leonidin translitterointi on ollut Brezhnev.
32. RA1.3.2005 klo 19:07
Minun aivoni ovat jo solmussa - toivottavasti en nyt sotke (lisää) tätä HERKKÄÄ teemaa:Pulma on kai siinä, että ALTIS-sana on (ainakin) kaksimerkityksinen:
1) valmis, halukas, auttavainen, aulis, uhrautuva, epäitsekäs (altis auttamaan, uhrauksille altis mieli)
2) vastaanottavainen, taipuvainen, HERKKÄ (rutolle altis, herkkä perunalajike, rikoksiin altis, taipuvainen luonne)
-> herkästi auttava / auttavaisuuteen taipuvainen olisi siis altis altis ;-)
Sen sijaan AULIS-sanan merkitys on: avulias, palvelevainen, altis, myötämielinen. Eli päällekkäisyyttä on vain altis-sanan 1.-merkityksen osalta.
- Aine-sanalla on myös (ainakin) 2 eri merkitystä:
1) aines, materiaali (raaka-aine, rakennuttaa omista aineista)
2) oppiaine (matematiikka, englanti, taito- tai tietoaine)
-> Vihjesana: oppiaine - ratkaisusana: materiaali ?
-> 3-palloinen vihje: matematiikka - ratkaisusana: aines?
33. Matti1.3.2005 klo 21:33
Muisti palaa pätkittäin, Brežnev oli hutikuti.Brežnevin (Брежнев ) suhu-s on samanlainen kuin ranskan sanassa journal, siis soinnillinen, kun taas matrjoškan (матрёшк а) suhu-s on vastaava soinniton, kuten sanassa shakki.
Translitteroinnille venäjästä suomeen on olemassa (lähes) yksikäsitteiset säännöt, ainakin jos Muusa Ojasen kielioppia (1974) on uskominen. Asia erikseen on, ovatko nämä säännöt yleisesti hyväksytyt, ja pitäisikö niiden olla, ja noudattaako esim. media niitä. Š ja ž, ja jopa č ovat käytössä.
Venäjästä suomeen translitteroinnista taas Ojanen toteaa. ”Siitä, miten suomalaiset sanat on kirjoitettava venäläisin kirjaimin ei ole olemassa yleisiä sääntöjä. Periaatteena on kuitenkin kirjoittaa niin, että jokaista suomalaista kirjainta vastaa yksi venäläinen kirjain.” Siis Jouni on Йоуни mieluummin kuin Ёуни, Jussi Йусси eikä Юсси ja Jarmo Йармо eikä Ярмо. E:n kanssa esiintyy horjuvuutta. Elli on Элли tai Елли.
Niinpä матрёшк& #1072; on sitten kai matrjoška, tai jos suhu-s ei kelpaa, niin matrjoshka.
KOMMENTOI