KESKUSTELUT > RISTIKOT > SUBSTANTIIVI JA ADJEKTIIVI
1375. Substantiivi ja adjektiivi
Eki4.2.2005 klo 22:32
Katselin tuossa vihjettä sanalle KROUVI ja löytyi merkitykset KAPAKKA ja KARKEA. Tällaisia sanoja, jotka ovat yhtäaikaa substantiiveja ja adjektiiveja (ja mikä parasta, jos merkitykset ovat vielä ihan eri pohjalta) löytyy aika paljonkin. Kerätäänkö niitä, yksi per puheenvuoro? Kyllä, iso S, ei puolen metrin luetteloa :)2. tjn4.2.2005 klo 23:06
RASTI (1. suunnistusrasti 2.kruksi)
3. tjn4.2.2005 klo 23:07
Sorry, mokasin
4. kumeli4.2.2005 klo 23:13
karju (on vielä verbikin imperatiivimuodossa)
5. Eki4.2.2005 klo 23:19
Eip taida karju olla atjektiivi...
6. tonimikael4.2.2005 klo 23:20
suora suora.(IsoSta kiellettiin... Oiskohan tonipoika voinut listoittaa..? ;-P)
7. Jouni4.2.2005 klo 23:21
Juoni (kyllä, varmistakaa vaikka Nykäsestä).
8. imisä4.2.2005 klo 23:22
karjuko? sikakivaa!
9. kumeli4.2.2005 klo 23:26
niinpä niin ;) puhekielessä vähän niinku.. .)silleen niikun "nakit"..
seli seli
10. Eetu4.2.2005 klo 23:26
Riskipä riski!
11. RA4.2.2005 klo 23:29
torvi
12. jupejus5.2.2005 klo 00:36
lauha
13. RA5.2.2005 klo 00:44
pöllö
14. Antti Viitamäki5.2.2005 klo 00:51
Nasta
15. £5.2.2005 klo 01:16
aasi
16. Kalja-Tyyni5.2.2005 klo 02:13
Ölvi
17. kirre5.2.2005 klo 10:59
Laatta
18. Tsööts5.2.2005 klo 11:26
Vihreä
19. Tsööts5.2.2005 klo 11:31
Aura
20. Tsööts5.2.2005 klo 11:32
Unohtakaa edellinen!
21. jupejus5.2.2005 klo 14:07
Jos sana per päivä etenisi niin:siivo
22. Tuomas L.5.2.2005 klo 14:07
Käyrä
23. iso S5.2.2005 klo 18:20
(Lyhyestä virsi kaunis: olen) suomalainen
24. RA5.2.2005 klo 19:26
valkea
25. kirre6.2.2005 klo 10:52
Lanttu
26. Eki6.2.2005 klo 11:18
kirre, laatta ja lanttu???ei lanttu leikkaa täällä päässä, mitä adjektiiveja? eri merkitykset ovat kyllä tiedossa. mutta...
27. jupejus6.2.2005 klo 12:06
kiltti
28. RA6.2.2005 klo 12:53
pönttö
29. Just6.2.2005 klo 12:54
Aasi
30. ++juh6.2.2005 klo 13:18
Kun aasia tarjotaan adjektiiviksi jo toisen kerran, niin saisiko sen käytöstä esimerkin, josta ilmenisi, että kyseessä tosiaan on adjektiivi? Lauseessa "Olet aasi!" sana aasi on substantiivi."Typerä ihminen" ei ole "aasi ihminen".
31. kirre6.2.2005 klo 13:31
Poskilleni nousi väri,eliPUNAINEN :)
32. Typerä ihminen6.2.2005 klo 14:12
Sillan tekoon jos ei muuta keksi.
33. Matti6.2.2005 klo 14:17
++juh, olin vielä aasimpi kuin hän. No joo.
34. ++juh6.2.2005 klo 14:39
Komparatiivi ei minusta riitä osoittamaan sanaa (tai ainakaan sen perusmuotoa) adjektiiviksi."Rannempana jää on paksumpaa." - Ranta on substantiivi.
"Aja nopeammin." - Nopeasti on adverbi (partikkeli).
35. RA6.2.2005 klo 14:50
Mutta minäpä olin kaikista aasein.
36. iso S6.2.2005 klo 15:31
Sateen sattuessa olen aasimaisille kinasteluille kuuro!
37. RA6.2.2005 klo 23:08
Voinee kysyä myös toisinpäin:Jos aasi-sana on (vain) substantiivi, niin missä yhteydessä silloin käytetään muotoa 'aasimpi'?
Tai lause "Minä olin kaikista aasein" - onko 'aasein' vain ja ainoastaan tulkittavissa aasi-substantiivin adverbiksi? Siis samaan tapaan kuin "minä olin kaikista rahakkain"?
38. iso S6.2.2005 klo 23:20
Mutta onko oikein sanoa aasimpi tai aasein missään olosuhteissa, ottamatta kantaa aasimaisuuden asteeseen? On: he tulivat aasein. Mutta siis vastaavasti: olen hevosempi, olet kissoin?
39. jupejus6.2.2005 klo 23:26
Jotenkin tuntuu, että ei olisi aasi saavuttanut vielä adjektiivin asemaa kuten esimerkiksi pöllö.Se on pöllö poika - niin pöllö sananmerkityksessä katoaa pöllö lintuna ja pöllöys korostuu.
Se on aasi poika - niin aasi tulee mieleen aasina, siis eläimenä (tyhmänä eläimenä).
Mutta enpä tiedä tarkemmin millä perustein nuo rajat vedetään.
40. RA6.2.2005 klo 23:52
En tiedä, mikä on oikein sanoa, mutta niin ihmiset kuitenkin joskus sanovat: 'olin aasimpi', 'olin aasein'.Ajattelisin (tod.näk. jonkun sortin aasina joka tapauksessa), että jos sanojalla on mielessä substantiivi-aasi = eläin, hän taivuttaa sanaa aasi-aasimainen-aasimaisempi-aasimaisin. Jos sanojalla on mielessä aasi-adjektiivi = tyhmä, itsepäinen, hän taivuttaa sanaa aasi-aasimpi-aasein.
41. jupejus7.2.2005 klo 00:42
raavas
42. Antti Viitamäki7.2.2005 klo 02:19
Se mitä ihmiset puhuvat ei läheskään aina kulje käsi kädessä sen kanssa mitä kieli normien ja kieliopin mukaan on. Tänäänkin, juuri kun olin lukenut tätä keskustelua, puhuin puhelimessa erään veroasioista perillä olevan ihmisen kanssa. Olin erään byrokraattisen kummallisuuden tajunnut ikään kuin vaistonvaraisesti, ja ystäväni totesi minun olevan ajattelultani "verottajampi kuin verottaja itse".Ainahan kielellä leikitään, ja puheessa on yhtä lailla tahallista kuin tahatontakin huolimattomuutta, mutta verottaja ei silti ole adjektiivi, samoin ei mielestäni aasikaan -ainakaan vielä.
RA: Mikä on substantiivin adverbi? :-)
43. iso S7.2.2005 klo 08:30
Puhekielestä puheenollen, lapsena käytimme karamellista karua nimitystä karu. Ken ei aasisti usko, katsokoon kyökkisuomen sanakirjasta:http://koti.mbnet.fi/joyhan/keitti.htm
44. Eki7.2.2005 klo 08:45
Minä olen kuullut muodon karuski.Mietin jo eilen, että olen Viitamäen mielipiteen linjoilla (en tosin tiennyt, mitä mieltä HÄN on, siinä vaiheessa). Siis että kukaan ei ole tässä asiassa pahasti väärässä, mutta aasi ei silti (vielä) ole adjektiivi, vaikka sitä sen oloisesti käytetään, ja käytetään pois, jos se suuhun istuu, kuten tuntuu istuvan!
45. MM7.2.2005 klo 09:30
KARU oli ihan yleinen nimitys makeiselle täällä lounaisrannikolla. Ainakin nuoruudessani.
46. jupejus7.2.2005 klo 10:00
Entäpä sitten mikä on substantiivi?Jos aasi ja tyhmä on suoraan synonyymejä merkityksellään, niin onko tyhmä substantiivi vai adjektiivi, vai molempia.
Ainakin puhua tyhmiä, voisi viitata substantiiviin, mutta tuolla merkityksellähän monista adjektiiveista tulisi substantiiveja. Puhua asioita, valeita, tyhmiä, suuria..
47. Antti Viitamäki7.2.2005 klo 10:28
Asiat ja valeet lienevät tähän asti olleetkin substantiiveja. :-)Taitanee mennä se määritelmä vähän niinkin päin, että jos sanaa voi käyttää lauseessa substantiivin määreenä ja se myös taipuu pääsanan mukana sijamuodoissa, niin se on joko adjektiivi, pronomini tai numeraali. Hmm?
(Joku saa nyt keksiä ensimmäisen poikkeuksen tahi muuten oikaista sääntöehdotelmani. Minä odotan erästä puhelua.)
48. Tuomas L.7.2.2005 klo 11:34
Antin sääntöön ainakin yksi tarkennus: kaikki adektiivit eivät taivu.
49. Antti Viitamäki7.2.2005 klo 12:42
No juu, tämä poikkeus kaiketi vielä vahvistaa sääntöä. On siis olemassa jokunen taipumaton laatusana: pikku, ensi, viime, koko, kelpo... Onko vielä? Aika? Aika poika? Kaipa sekin on adjektiivi, vaikka sen käyttö on hyvin rajattua. Muita en tähän hätään saa päähäni.Mutta noista sanoista nyt ei sotkeennu substantiiveihin kuin koko ja aika, ja uskoakseni kaikki, jotka tietävät mitä sanat "substantiivi" ja "adjektiivi" ylipäätään merkitsevät, tajuavat milloin koko on edellinen ja milloin jälkimmäinen.
jupejusin järkeilystä:
Objektin asemaan lauseessa (esim. "puhua suuria") käy kaikki sijamuodoissa taipuvat nominit, eli yhtä lailla substantiivit, adjektiivit, numeraalit kuin pronominitkin. Se ei ole siis kovin pätevä tapa määrittää sanaluokkaa:
Puhun asiaa. (subst.)
Puhun pehmoisia. (adj.)
Puhun niitä näitä. (pron.)
Puhun vain yhtä. (num.)
50. Tuomas L.7.2.2005 klo 12:56
Taipumattomien listalle vielä ainakin "eri", vaikka jotkut kyllä taivuttavat sitä ("erillä tavalla").
51. Antti Viitamäki7.2.2005 klo 13:51
Totta. Erin unohdin vähin erin, Erin.
52. Antero7.2.2005 klo 14:37
MOT verkkosanakirjasta kopsattuaaasi 1 karaistunut, pitkäkorvainen, pieni hevoseläin, jota käytetään mm. kuormajuhtana ja jonka kantamuotona oli afrikkalainen villiaasi Jeesus ratsasti aasilla. 2 kuv. hölmö, pölkkypää, tomppeli, ääliö Senkin aasi!
pöllö 1 lahkon Strigiformes suurehkoista petolinnuista, joilla on lyhyt koukkumainen nokka, suuri pää ja suuret, pyöreät silmät lähellä toisiaan Pöllöt ovat yöeläimiä. Helmipöllö. Hiiripöllö. Lehtopöllö. 2 typerä ihminen, hölmö Senkin pöllö! Olipa pöllö ratkaisu.
53. jupejus7.2.2005 klo 15:06
Vanha sanonta on, että yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.Jos muotoilee kysymyksen, että yksi aasi vetää enemmän kuin kymmenen muulia (jos ei muusta niin huulesta).
Muuttuukko tuossa luokat (tyhmä ja viisaat substantiiviksi) - vai voiko adj. ja subs. olla täysin verrannaisia.
54. Tuomas L.7.2.2005 klo 17:03
Vielä yksi mielenkiintoinen tapaus: "kiire". Sehän voi esiintyä myös adjektiivin "kiireinen" tilalla ("Tulipa kiire lähtö"), mutta ei varmastikaan taipuvana adektiivina ("*En muista toista niin kiirettä lähtöä.") Mitenköhän tämä sana luokiteltaisiin?
55. RA8.2.2005 klo 00:26
Antille (Viitamäelle)... nyt tuntuu kuin yrittäisi opettaa ahventa uimaan ;-):Adverbi = aikaa, paikkaa, tapaa (=milloin, missä, miten) tms. ilmaiseva sana, seikkasana, esim. verbin tai adjektiivin määritteenä oleva partikkeli (apusana). OK?
'Substantiivin adverbillä' tarkoitin vain substantiivista *johdettua* adverbiä; aasi->aasein, meri->merellä, meritse.
'Adjektiivin adverbillä' olisin tarkoittanut vain adjektiivista *johdettua* adverbiä; aasi-aasein, tyhmä->tyhmästi, aaltoileva->aaltoillen, nopea->nopeasti.
Adverbejähän on toki monenlaisia. Osa on substantiiivien tai adjektiivien johdannaisia, osa ei. OK?
56. Antti Viitamäki8.2.2005 klo 02:55
RA:Niinpä, mutta kun partikkeli on partikkeli ja substantiivi on substantiivi. Kyseessä on kaksi eri sanaluokkaa.
Aasein on aasi-sanan instruktiivi, merellä on meri-sanan adessiivi. Ne ovat substantiiveja eri sijamuodoissa. Lauseen syntaksissa ne toki ovat adverbiAALEJA, mutta adverbi ja adverbiaali eivät ole sama asia.
Jostakin substantiivin muodosta voi ajan mittaan tulla adverbi, jos kantamuoto katoaa tai menettää merkityksensä. Niin kauan kuin substantiivin sijoilla on selvä yhteys kantasanaan ja tuo kantasana on yleisessä käytössä, kyse ei ole adverbeistä.
Sanasta meritse: Koska prolatiivi on nykyisin verraten harvaan sanaan sovellettu sijamuoto, sellaiset sanat kuin meritse, maitse, kirjeitse, postitse jne. lasketaan nykyään adverbeiksi. Kouluissahan ei enää edes opeteta prolatiivia ja kymmenkuntaa muuta harvinaista sijaa.
Partikkelit ovat taipumattomien sanojen luokka. Mutta eihän homma niin toimi, että kun sana tytöllä ei taivu sijoissa (tytöllän, tytöllää, tytöllässä...) niin se olisi automaattisesti partikkeli - kyseessä on aivan tavallinen substantiivi, joka ON JO taivutettu sijassa. Ei sanaa voi taivuttaa sijassa KAHTA KERTAA. Vasta kun käy niin kuin esimerkiksi juuri prolatiivin suhteen, että sijamuotoa käytetään vain suhteellisen harvan sanan yhteydessä (sijamuoto tavallaan katoaa normaalikäytöstä), voidaan näin taivutettuja sanoja ruveta nimittämään adverbeiksi.
Asioista on toki monia näkemyksiä, ja koko kielioppihan on vain PYRKIMYS systematisoida sellaista elävää ja joiltakin osin satunnaisesti käyttäytyvää olentoa kuin kieli. Tässä voisi tietenkin esimerkiksi sanoa käytävän taistelua strukturaalisen ja funktionaalisen kieliopin välillä.
Sitä paitsi esimerkkilauseessasi "Minä olin kaikista aasein" ei aasein ole edes instruktiivi. Instruktiivimuotoinen sana voi olla lauseessa vain adverbiaalina, mutta "aasein" ei ole lauseessa adverbiaalin vaan predikatiivin asemassa (täsmälleen ottaen taitaa olla niin että "kaikista aasein" on sanaliittona, kokonaisuutena, kyseisen lauseen predikatiivi).
"Kaikista aasein" on yksinkertaisesti kieliopin mukaan "väärä muoto". Myönnetään auliisti, että puheessa moista kuulee (annoin itsekin esimerkin "verottajampi"), mutta kyseessä ei silti ole sen kummempaa kuin substantiivin vääntäminen adjektiiviksi, vaikka sana ei kovin tarkoin täytä adjektiivin (ehkä toisinaan häilyvää) määritelmää.
Merellä ei varmaan vielä kenenkään mielestä lukeudu adverbeihin. Siitä on melkoinen matka esimerkiksi sellaisiin adverbeihin kuin näin, tuonne, paljon, vähän, eilen jne. - siis sanoihin joiden yhteyttä kantasanaan ei edes juuri ajattele.
Näin on nämä-sanan instruktiivi, mutta harva meistä kai kääntää päässään lauseen "Näin on" muotoon "Näitä apuna käyttäen on" - eihän siinä ole järkeä, yhteys nämä > näin on siis merkityksetön. Sen sijaan merellä-sanaan liittyy paljon helpommin ajatus "Ahaa, on siis meri, ja nyt ollaan siellä", yhteys meri > merellä ei ole merkityksetön.
OK? :-)
57. RA8.2.2005 klo 03:16
Öhömph. Yhymmmph. Ahamph.
58. Kravattimies8.2.2005 klo 04:19
Laajennan taivutettuihin muotoihin:MÄTIÄ
http://plus.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=458091
59. Tuomas L.8.2.2005 klo 11:35
Niin, kalathan ovat ainoita eläimiä, jotka ovat mätiä sekä ennen syntymäänsä että kuolemansa jälkeen.
60. Eki11.2.2005 klo 09:43
Popsahti jostain mieleeni, että Beatles-kappaleen Ob la di ob la da suomennoksessa Elämältä halua en enempää Junnu vainiolla on hauska riimipari: Nenästä ei tulla voisi nenempää.Raptorin biisissä Oi beibi (muistaakseni siinä) riimirivi sanalle heikosti on: muuten mulle käy Vennamon Veikosti.
Epätavallisia adjektiiveja, nenä ja Veikko?
61. iso S11.2.2005 klo 09:54
Minun mieleeni pompsahti sanonnasta "verottajampi kuin verottaja itse" että vastaavaa sanaleikittelyä on esiintynyt muidenkin substantiivien yhteydessä. Itsekin olen ainakin suullisesti moista harrastanut.Taustalla lienee vanha sanonta, en nyt muista mikä, mutta jotain tyyliin "hän on roomalaisempi kuin roomalaiset itse". Hauskuus ja samalla sanonnan ymmärrettävyys syntyy sekä verottajan että muiden aasien suhteen siitä, että substantiivin ajatellaan tarkoittavan tiettyä homogeenista luokkaa, jonka kaikilla jäsenillä on sama ominaisuus. Verottaja haluaa saada siivun kaikesta liikkuvasta ja liikkumattomasta rahasta, aasi on tyhmä. Jos jollakulla on tuo kyseinen ominaisuus vielä korostetumpana, hän on X:mpi kuin X. Tällainen leikillinen puhe ei vielä riitä tekemään substantiivista adjektiivia, mutta ajan kanssa leikki voi muuttua todeksi.
Tämän filosofimmaksi en tule.
62. Eki11.2.2005 klo 09:58
Juicen Maaritille tekemässä käännöksessä tällöin-sanan riiminä on "kaikkein ällöin". Ällö taitaa ihan vasta olla hyväksytty suomen kieleen virallisesti ja Joutsin Pekka kertoi uutta sanakirja-aineistoa jo ostaneena, että myös äklö ja öklö olisivat mukana. Ö-alkuisia nelikirjaimisia onkin aiemmin lähinnä öljy.
63. jupejus11.2.2005 klo 11:24
ööliölvi
64. iso S11.2.2005 klo 12:03
Entäpä jäämies Ötzi!
65. Artsi11.2.2005 klo 12:33
Kurt Vonnegut määritteli käsitteen ällö (suomennos, en tiedä mikä sana on alkutekstissä): Henkilö joka istuu kylpyammeessa, piereskelee ja syö kuplat.
66. iso S11.2.2005 klo 12:57
Määritellään sitten Kurtin pohjalta öklö: henkilö joka seisoo kylpyammeessa piereskelevän vieressä ja syö kuplat.Muistui mieleeni se tavoittelemani sanonta: paavillisempi kuin paavi itse. Ei ollut kaukana Roomasta! Google löytää noilla hakusanoilla esimerkkejä sanonnan käytöstä.
67. jupejus11.2.2005 klo 13:50
Olikohan Ötzi eläessään aikoinaan örmy?Öhöm, sanovat ökyrikkaat. Ökät on kaiketi hyväksyttävä monikossa nelikirjaimiseksi.
KOMMENTOI