KESKUSTELUT > RISTIKOT > VAKKA, LAKKA JA RAKKA

133. Vakka, lakka ja rakka

ile2.6.2003 klo 16:04
'Tiukkapipoinen' tarkastaja palautti aikoinaan laatijalle ristikon korjattavaksi. Eräs virheistä löytyi vihjeruudusta. Siihen oli tilanpuutteen takia kirjoitettu TAKAUS, josta ratkaisusanaksi muodostui AVAALI. Sanapoliisi ei tätä hyväksynyt vaan kirjoitti keltaiselle paperilapulle ranskalaisen viivan perään kommenttinsa 'avaali ei ole takaus vaan VEKSELITAKAUS'.

Tästäpä laatija hiiltyi. Hän soitti välittömästi tarkastajalle, ja sanasota oli valmis alkamaan. Sanan säilällä lyötiin puolin ja toisin.

'Avaali on vekselitakaus!'

'Niin on mutta takaus se on vekselitakauskin!'

Ja tätä rataa.

Kumpikaan ei antanut periksi. Vielä pitkän ajan kuluttua nähdessään toisensa kaksikko jaksoi vääntää riitaa aiheesta, ei tosin enää kurkku suorana mutta kuitenkin.

Mitä tästä voisi sanoa? Ajat ovat muuttuneet. Uusia laadintaa hankaloittavia sääntöjä luodaan edelleenkin, sanoja pannaan pannaan, ja niin edelleen. Joka toisessa laatijakokouksessa kerrotaan taas jotain uutta, jota ei saa tehdä jatkossa. Plaa plaa plaa. Ei voi muuta kuin sopeutua ja niellä uudet puitteet. Mukisematta.

Takaus vai vekselitakaus -tyyliseen pilkunviilaamiseen ei nykyisin juuri enää törmää, mutta aina välillä kiistoja syntyy. Itse olen sitä mieltä, että alun esimerkkitapauksessa laatija oli oikeassa.

Kysymys, johon tämän palstan otsikolla viittaan, koskee erästä hyvin yleistä tapaa kirjoittaa vihje. Se, mitä ratkaisusanaksi muodostuu, jakaa mielipiteitä voimakkaasti puolesta ja vastaan.


Jos ristikossa on vihjeenä


V-
L-
R-

(viivan kohdalle tässä esimerkkitapauksessa akka) tulee mielestäni oikeaksi ratkaisusanaksi kirjoittaa vain ja ainoastaan AKAT sillä perustelulla, että 'täytettynä' vihje sisältää akkoja kolme kappaletta.

Osa laatijoista perustelee ratkaisusanaa AKKA sillä, että se sopii jokaisen kirjaimen jatkoksi, ja tarkoitus on vain helpottaa ratkojaa löytämään oikea ratkaisusana.

Kumpaa mielipidettä sinä kannatat?
2. OSui2.6.2003 klo 16:10
Ehdottomasti AKAT. Jos vastaus on AKKA, pitää vihjeiden väliin laittaa TAI. Takausesimerkissäsikin olisin laatijan kannalla.

Jos vihjeenä on vain yksi noista, niin AKAT olisi väärin. Tätäkin näkee valitettavan usein. Puhumattakaan siitä, että koko vihjetyypin käyttö on raivostuttavaa, jos siinä on vain 1 kirjain ja viiva, jolloin jatko voi olla ihan mitä tahansa, mikä ei liity vihjeeseen millään oleellisella tavalla.
3. Eki2.6.2003 klo 16:21
Joka rakkaa käyttää tuollaisessa, hävetköön. Jos rakka kelpaa, pitäisi olla myös esim. P- mukana. Vain kattavalla valikoimalla (voiko siinä olla mukana K-) se toimii hyvin. Tuollaisena sutaisuna on tosi huono. Voisihan se olla vaikka AVAT tai ADAT tai melkein mitä vaan.

Yksikkö vai monikko, minusta on yksi ja sama, kumpi tulee. Tuota vihjetyyppiä päästän kyllä joskus läpi. Yksi kovislaatija sitä eniten käyttää. Jos se on yleistymässä enemmän, olen pahoillani!

Mutta jos puhutaan yleisesti tiukkapipoisuudesta, ile ja OSui, sitä esiintyy laajuudeltaan ja laadultaan selkeästi eniten yhdessä paikassa, jonka hyvin tunnette. Kiinnostavaa olisi tietää, miten se näkyy sen lafkan julkaisujen laadussa.

Kun ilen alustus oli aika laaja ja eri suuntiinkin menevä, vaikea heittää hyvin koottua vastausta.
4. J Takala2.6.2003 klo 18:50
Mielestäni vekselitakaus on eräänlainen takaus ja näin ollen kelpaa vihjeeksi avaalille. Tulee mieleen sellainen rinnastus, että KOSKELO-sanalle ei kelpaisi vihjeeksi lintu, vaan vihjeenä olisi oltava sorsalintu. Näitä ei varmaan kuitenkaan ihan näin yksinkertaisesti voi rinnastaa? Viitamäki kielitieteilijänä pystyisi varmaankin selittämään asian oikean laidan.

Ilen toisessa esimerkissä AKAT on mielestäni ainut oikea muoto. En tosin kannata tuollaisia vihjeitä. Mielestäni ratkojalle tulisi pääsääntöisesti antaa edes mahdollisuus keksiä oikea ratkaisusana ilman risteäviä sanoja. Tuossa vihjetyypissä (ainakaan tuossa tapauksessa) mitään mahdollisuutta ei anneta, koska erilaisia vaihtoehtoja on niin paljon.

Vielä kommentti Ekin kommenttiin tiukkapipoisuudesta, jos ristikoiden laaduntarkkailua yleenskään nyt sillä nimityksellä voi kutsua. Sillä on vihjeiden ja ratkaisusanojen oikeellisuuden kannalta vain positiivisia vaikutuksia, mutta negatiivisia vaikutuksia voi olla muihin ristikon laatutekijöihin kuten sanapituuteen ja aukioisuuteen, koska kaikki sanat eivät ole käytettävissä. Mitään oikeaa sanaa (kirosanoja ja alatyylin sanoja lukuunottamatta) ei käsittääkseni ole suoranaisesti kielletty, joten laatijan vapautta ei ole kovasti rajoitettu. Ihmesanojen viljely vain aiheuttaa sen, että ristikko tulkitaan vaikeaksi ja julkaistaan sellaisille sopivassa lehdessä.

Sitä on sitten vaikea sanoa, vaikuttaako tarkka laadunvalvonta oikeasti ristikoihin millään tavalla. Ja parantaisiko huonojen sanojen hyväksyminen mitenkään ristikoiden laatua. En usko.
5. ile2.6.2003 klo 19:04
Eivät muita ristikkokustantajia tiukemmat laadinnan raamit huononna meidän talon ristikoita, päinvastoin ne parantavat laatua. Mutta sopii kysyä onko tässä laadun huippuunsa virittämisessä mitään järkeä?

Miksi vaikkapa rajoittaa laatijan työskentelyä määrittelemällä toistoksi laadinnasta löytyvät kaksi ratkaisusanaa, joilla on sama vartalo? Toki on parempi, jos USKOVA ja USKONTO eivät sisälly saman tehtävän ratkaisusanoihin, mutta onko sillä oikeasti mitään merkitystä? Nehän kuitenkin ovat eri sanoja.

Toisaalta maailmassa on huikea määrä sellaisia sanoja, joita ei soisi ristikon ratkaisusanojen joukosta löytävänsä. Todella rumia, halveksuvia ja pilkkaavia sanoja sekä tietysti näitä Taka-Intian kerran tulvineita puroja ja kukkuloita, joista joskus väinön vuonna on vähän tuprahdellut savua ja muita myrkkykaasuja. Ja Taalit ja Intat, kuten myös Ension ja Iitan kummit ja kaimat, pois vaan nekin ristikkoa rumentamasta.

Mutta rajansa on oltava sensorillakin. Kuka loukkaantuu, jos ristikkoa täyttäessään joutuu raapustamaan paperille pirun? Kenen ikää, uskontoa tai ihonväriä pilkkaa, jos ratkaisusanaksi muodostuu perse? Kun kerran takapuolen kansanomaiselle versiolle on ojennettu noobelikin niin kyllähän herralle pitäisi suomalaisen ristikkolehden ovien olla avoimina.

Pari vuotta sitten ujutin ristikkoon ratkaisusanaksi 'satiaiset'. Turhaan. Yritin kyllä perustella valintaani kertomalla, että kaikkihan tietävät, mistä satiaisia löytää? Sotilaiden kauluslaatoissahan niitä vilisee, korpilla yksi ja kessulla kolme, kuka nyt tuosta suuttuisi. Vaan ei auttanut, korjattava oli. Onneksi tehtävä ei ollut vaikea. Satiaisista syntyi jakautumisen tuloksena kaksi uutta sanaa, SATI ja ISET. Kumpi ompi parempi?

Mutta ei meidän talon laatijoita missään hirttosilmukassa roikuteta. Kyllä sanoja piisaa edelleenkin ristiin rastiin aseteltavaksi. Tarkastustoiminta on huippuunsa viritettyä, eikä sanastoon liittyviä virheitä juurikaan pääse seulan lävitse lehtiin saakka valumaan.

Meidän tulee vain olla työssämme tarkempia kuin muihin tiimeihin kuuluvien ammatti- ja puoliammattilaistoveriemme. Tällä palstalla mainitsemistani syistä johtuen kynnys saada kotikorjaamoon postia on meidän tiimissämme muita matalammalla.
6. Eki2.6.2003 klo 19:26
Täytyy myöntää, ettei tuo asia minulle kuulu, tekipä vain mieli sohaista vähän sinne päin, kun otit ile puheeksi. Eikös tuo satiaiset-ristikko ollut sellainen "vähintään kuusikirjaimisia" -tehtävä? Otan osaa jos OLI.
7. J Takala2.6.2003 klo 20:10
Tuli mieleen tuosta laatuasiasta, kun takavuosina Ristipisto-niminen ristikkolehti mainosti lehteään fakkisanattomana. Tuli sekin lehti sitten ostettua ja testattua ja todettua, että fakkisanoja lehdessä kuitenkin oli. Ostajaa oli näin johdettu harhaan. Nyttemmin lehti on tainnut poistua markkinoilta, ainakaan tuollaista mainosta ei ole näkynyt.

Mitenköhän tuollainen satiaiseton-mainos vaikuttaisi ristikkolehtikauppaan?

Mutta tämä ilen avaama keskustelu on hyvin kiinnostava ja toivoisin ratkojienkin kommentteja asiaan.
8. ile2.6.2003 klo 20:15
Kyllä se niitä kuusiosarjan ristikoita oli, mutta alas tultiin ryminällä aina nelossarjaan saakka.
9. ile2.6.2003 klo 20:18
Vältä satiaisia - ratko 'Reilun Väen Ristikoita'
10. Ratkoja A.K.2.6.2003 klo 20:56
Missähän lehdessä niitä kehuttuja ilen kuusiosarjalaisia on?
11. Jouni2.6.2003 klo 21:08
Näin ratkojan näkökulmasta tuo satiaisen raakkaaminen tuntuu aivan kohtuuttomalta.

Olen joskus tullut hyvälle tuulelle, kun ristikosta on löytynyt "tisu".
12. Peepin' Tom2.6.2003 klo 21:16
varsinkin jos ja kun se on piirretty
13. jupejus2.6.2003 klo 21:26
Pisti silmään kohta, jossa rakka-sanan käyttöä pitäisi hävetä.
Miksiköhän? Rakka on hyvä sana ja ei tuolle oikeastaan ole korvaavaakaan sanaa.
14. Kotsa2.6.2003 klo 21:51
Ile: Satiaisia kauluslaatoissa? Missä olet palvellut (vai oletko palvellut ensinkään)?
Sotilasslangi toki vaihtelee varuskunnasta ja ikäluokasta toiseen, mutta yleensä kai mainitsemasi kauluslaattojen koristukset tunnetaan natsoina, ja satiaisiksi kutsutaan olkapoletteihin kiinnitettäviä joukko-osastotunnuksia?
Jos jossain on todella kutsuttu natsoja satiaisiksi, on käsillä oiva esimerkki sotilasslangin huonosta sopivuudesta yleistä ymmärrettävyyttä edellyttäviin ristikoihin.

Mitä taas tulee sanan satiaiset (varsinaisessa merkityksessään) sopimattomuuteen ratkaisusanana, niin olipahan tiukkapipoinen sensori! Ettei vain olisi ollut hänelle liian omakohtainen asia? MINUN mielestäni soveliaisuuden rajoja koetellaan satiaisen kanssa vasta mahdollisen piirrosvihjeen toteutuksessa...
Ei kai se nyt ratkaisusanana sen kummempi ole kuin TÄITkään - jos joku ei kykene olemaan ajattelematta leviämismekanismia, niin omahan on ajatusmaailmansa. No, makuja on monia.
15. Eki2.6.2003 klo 22:15
jupejus, rakka ei nyt ihan normaalikielessä pomppaa esiin keskusteluissa, kysynkin vaan, millä perusteella se on syrjäyttänyt paljon paremman pakan, ei järkee!
16. Antti Viitamäki2.6.2003 klo 22:54
Voi hyvä luoja sentään, minkälaisia sääntöjä! Kun Takala minuun viittasi tuon takausasian kohdalla, niin toteanpahan vain, että en ymmärrä mihin siinä muka vielä kielitiedettä tarvitaan. Ja vertaus sorsalintuun on enemmän kuin validi. TIETENKIN avaali = vekselitakaus = takaus, ja henkilö joka väittää vastaan on idiootti.

Samoin en ymmärrä, mitä järkeä on kieltää satiainen sanana. Sehän on eliölajin nimi, ja alapäänvaivaan tuolla sanalla käsittääkseni viitataan ihan lääketieteessäkin. Pahoitteluni minunkin puolestani, ehkä siltäkin puolelta etteivät NATIAISET tai SANIAISET pelastaneet sinua pulasta, mutta lähinnä tuntuu murheelliselta se ajatus että joku joutuu tekemään työtä tuollaisen despotian alla. Sitä varmaan tulee jatkuvasti miettineeksi kaikenlaista älytöntä tyyliin "Hm! Voinko laittaa ratkaisusanaksi MUNAn? Tai KIRKKOVENEen? Tai entäpä sitten VAGINA / EMÄTIN / PENIS / KIVES, tai tuo mainittu ALAPÄÄNVAIVA. Ja ai niin, voiko käyttää sanoja AIDS, HERPES, HUORA, ILOTALO ja pahin kaikista, GYNEKOLOGI!!!!!!!"

Perseen (hm, siis Persen) voi vielä vihjeittää niin että kukaan ei ryhdy ajattelemaan alatyylisiä, joten oudolta tuntuisi senkin kieltäminen.

Sen sijaan vihjeen

V-
L-
R-

suhteen en kyllä pidä hyvänä ajatuksena sitä että ratkaisusanaksi tulisi yksikkömuoto. Sanoitko Eki tosiaan, että sinun mielestäsi molemmat käyvät? Vaikuttaisi hieman epäloogiselta.

Sen sijaan ymmärrän kyllä kommenttisi siitä, että huonosti on valittu kirjaimet, kun PAKKA unohdetaan ja korvataan RAKAlla. Tutuimmat vaihtoehdot olisi loogisinta löytyä vihjeessä annetusta listasta. (Jupejus: tätä Eki varmaankin lähinnä tarkoitti.)

Kohti avarakatseisempaa maailmaa, hiiohoi! :-)
17. Eki2.6.2003 klo 23:04
Ihan suoraan sanoen minusta vihjetyyppi on 95%:ssa tapauksista tylsä/huono ja sekä AKKA että AKAT on selitettävissä ainakin jos vihjevalikoima olisi kattava, mutta kakan mukanaoloa voisi harkita ja rakkakin on minusta siinä ja siinä, siis

K-
L-
N-
P-
R-
S-
T-
V-

mutta miten jos kuitenkin otettais akat akkoina!
18. jupejus3.6.2003 klo 00:03
Miten sitten henkilönimet, pitääkö niissäkin olla käyttöjärjestys; mitä kuuluisampi, sitä suositeltavampaa käyttää.

Entäpä tuo nimien käyttö monikossa. Jos vihjeruudussa on nimet; Ista ja Khalifa, niin kuvitellaanko nimet kuviksi tai vastaamaan elävästi nähtyinä, jotta voitaisiin sanoa: "Tuolla on Teat."
Vai voiko nimien eteen laittaa laisinkaan kirjoittaen monikkomuotoja, koska kysymyksessähän on nimet;Tea Ista ja Tea Khalifa, ei Teat ista, ei Teat Khalifa.
19. Eki3.6.2003 klo 00:12
Tähän jupejusin kysymykseen minulla on korkea-arvoisen Osmo Kailan mielipide. Hänhän teki ensimmäisen suomalaisen kuvaristikon ja mm. Hesareita tosi pitkään ja hoiti Suomen Kuvalehden kilpakenttää. Hän meni edes jo vuosia sitten.

Hän sanoi, että arvokkaampi/vanhempi pitää laittaa ensin, ja omaisten takia ei mielellään yhdistetä eläviä ja kuolleita samaan vihjeeseen.

Ihan en ole tässä pitäytynyt, mutta kyllä se kummasti takaraivossa hieman tuntuu joka kerta, kun sanaparia sijoittaa.

Toinen juttu: Tällä hetkellä on Jyrki Otilan (helposti ristikkoon tuleva nimi) kanssa se tilanne, että pitäisi laittaa jotain kuolemasta mukaan, jotta kunnioittaisi häntä ja toisaalta ilmaisisi, että ristikko on tuore. Mutta useimmat ilmaúkset tuntuvat brutaaleilta, esim. kuollut Jyrki. Ja kauanko sitä pitäisi jatkaa. Oonakin on edelleen Chaplinin leski! Koska leskeys loppuu? Omaan kuolemaan?

Otan osaa niiden kanssa, joilla on isot varastot otilallisia ristikoita julkaisijoiden varastoissa. Meikällä ei hirveästi varastoa ole. Tunti sitten lähti uutisristikko sähköisesti. Ei Pelikaaneillakaan kovin paljon.
20. jupejus3.6.2003 klo 00:30
Vastaus tuntui sangen järkevältä.
21. J Takala3.6.2003 klo 08:44
Joskus on ollut puhetta noista monikoiden käytöstä. Voiko esimerkiksi olla sanaa HAPET, koska happi on alkuaine ja sitä on vain yksi. Voiko kahta happiatomia kutsua yhteisesti nimellä HAPET? Onko HAPET mitenkään hyväksyttävä muoto?
22. OSui3.6.2003 klo 09:27
Käsitin jupejusin (jupejuksen?) kysyneen hieman eri asiaa kuin Eki vastasi. Toistan siis kysymyksen: kun valitaan henkilöitä vihjeeseen, onko suositeltavaa valita kuuluisimmat tilanteeseen sopivat?
Eki otti kantaa valittavien (!) henkilöiden esittämisjärjestykseen. Vastaan siis itse itselleni.

Kuuluisuus ei liene absoluuttisesti mitattavissa, mutta on kohtuullisesti arvioitavissa. Jossain määrin henkilön tunnettavuus riippuu kohderyhmästä, toisin sanoen siitä lehdestä, missä ristikko julkaistaan. Esimerkiksi vanhat ja nuoret tuntevat osittain eri henkilöitä.

Varmaan kannattaa valita tunnetuimmat, jos on tarkoitus tehdä helppo ristikko. Vähemmän tunnettuja voi valita, jos haetaan vaihtelua ja/tai vaikeutta. Erittäin vähän tunnettua ja vaikeasti tarkistettavaa voi käyttää, jos haluaa ilkeän ihmisen maineen.

Esimerkki: ratkaisusana ISMAIL. Tavanomainen, tottuneille ratkojille helppo vihje: ATIK. Vaikeutusta: luovutaan etunimestä, vihjataan PALLOILI, VALMENTAA, RUNOILEEKIN...

Keljuilua: ADIL (Atikin veli, taitaa olla matkatoimistoalalla).
23. OSui3.6.2003 klo 09:37
Rohkenen ottaa kantaa myös leskeyden loppumiseen ja muihin vastaaviin asioihin. Oonasta tuli Chaplinin leski ja tämä ei mielestäni muuksi muutu, vaikka henki menisi. Vihjeissä pitää mielestäni sallia monenlaisia yleistyksiä ja "osatotuuksia", koska käytettävissä oleva tila on rajallinen. Assosiaatioleikistä tässä on kysymys eikä tieteellisestä totuudesta. Suoranaista ja tahallista harhaanjohtamista pitää tietysti välttää.

Vihjeenä voi mielestäni olla "MINISTERI" tai "MINISTERINÄ", olipa henkilö nykyinen tai entinen ministeri. Muuten pitäisi varmuuden vuoksi varautua kaikkeen ja käyttää nykyisistä ministereistä vihjettä "ehkäpä vielä ratkaisuhetkelläkin ministerinä".

Jos ratkaisusanan NERO vihjeenä on KEISARI tai ROOMAN keisari, niin ei kai kukaan kuvittele, että äijä edelleen istuu virassa?
24. Eki3.6.2003 klo 10:15
Itse olen yrittänyt olla exien kanssa mahdollisimman täydellinen, mutta ongelmaksi se jälleen muodostuu, jos tekee ristikoita varastoom eikä tiedä julkaisupäivää. Kyllä esim. ministerissä tuntuu paljon paremmalta puhua nykyisistä ja ex-ministereistä.

Jos vielä henkilönimien valinnasta, niin keksimäärin pyrin itse hakemaan (ainakin helpoissa ja korkeintaan keskitasoisissa) sellaisia, jotka ovat olleet esillä viime aikoina. Tämähän ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat sitä huomanneet. Otetaan vaikka EVAT. Dahlgren julkaisi juuri levyn ja kävi juuri Suomessa, Biaudet on jatkuvasti esillä, siinä kenties paras pari tällä hetkellä, jos minun näkemystäni seuraa. Braun voi tietysti olla ollut jossain tv.-dokumentissa, mutta uusia juttuja ei juuri enää kehittele.

Näihin ATIKin runoilee-tyyppisiin vihjeisiin sorrun itsekin joskus visaisissa, mutta välillä se huvittaa kovasti.
25. Marianna3.6.2003 klo 10:35
Sanokaa vain tiukkapipoiseksi mutta - tuntuu oudolta, että porukat kiistelevät siitä, saako olettaa Pihtiputaan mummon tietävän balettihameen nimityksen, mutta sitten hyväksyttäisiin erinäisiä alatyylin sanoja ristikoihin. Mummo on oppinut pesemään/pesettämään suun saippualla rumien sanojen sanojalta ja voi kokea varsin loukkaavaksi, että hänen oletetaan mieluusti pohdiskelevan, mitä kirosanaa laatija on ajatellut, tai kirjoittevan ruumiin toimintoihin liittyviä ilmauksia. Voidaan tietää ranskalainen Nobel-runoilija tai "pääsiäinen " kreikaksi, mutta mutta suomeksi kuulostaa yhä inhalta.

Tarinan mukaan huudahdus "Katso, Seppo!" saa aikaan melkoista hämminkiä italialais-egyptiläisessä kuulijakunnassa - ehkä joku kielitaitoisempi voisi tarkentaa.
26. Teemu Pallonen3.6.2003 klo 10:48
Lähinnä kysymys lienee sanojen tunnettuudesta eli mitä sanoja voi olettaa ratkojan tietävän. Minusta tämä balettihame ei tosiaankaan kuulu normaalin ihmisen sanavarastoon, mutta moni "ruma" sana kuuluu. Kyllähän minä itsekin pyrin väistelemään ikäviä sanoja, mutta en juurikaan emmi sanojen satiainen, saatana jne. käyttämistä. Ihan pahimpia, vaikkakin kaikille tuttuja, sanoja ei minun mielestäni ole mukava käyttää. Eikä ne ehkä läpi meniskään moraalis-ristikollisen tarkastuksen jälkeen Ekin käsissä. Vaikka vihjeissähän voi käyttää mitä vaan, vai miten on vihjettä "kullistaan kuulu" käyttänyt E. Vuokila. Ja hyi hyi Kotsa ja Erkko vihjeestä "mustin kullin" !

Satula-sanan vihjeistämisessä olen usein pohtinut vaihtoehtoa: "päin persettä". Naistenpyörän satulan vihjettä en ole edes tosissani ajatellut käyttää...
27. jupejus3.6.2003 klo 10:56
Nyt sanoi Marianne asiaa.

Oudolta tuntuu myös, että nimien kohdalla vaikeusastetta voidaan lisätä etsimällä vähemmän esillä olevia henkilöitä, mutta suomalisten tavallisten sanojen kohdalla pitäisi käyttää eniten puhekielessä ilmenevää sanaa.

Laatijalla on myös mahdollisuus ilmaista sana, kuinka hän sen haluaa. Jos tarkoituksella vihjaillaan alakulttuuriin vivahtavia sanoja, niin kaikki ristikonratkojat eivät moisesta pidä.
28. J Takala3.6.2003 klo 10:59
Täytyy nyt ainakin omaa mielipidettäni tarkentaa sen verran (jos jäi epäselväksi), että en suosi alatyylin sanoja ja vaikka suosisinkin, niin en niitä voisi ristikoissani kustantajan sääntöjen mukaan kuitenkaan käyttää.

Sen sijaan kirosanoista mielestäni raamatussakin esiintyvä saatana olisi ihan hyväksyttävä sana, nimenomaan merkityksessä piru, riivaaja. Esiintyyhän ristikoissa kaikenlaisten jumalienkin nimiä, niin eikö olisi kohtuullista sallia myös vastapuolen voimien nimitykset? Saatana ja muutkaan sanat kirosanoina käytettyinä eivät sen sijaan ristikkoon kuulu.

Tässäkin kohtaa laatija omaa järkeään käyttämällä voi jättää helposti epäsoveliaat sanat pois ristikosta. Laadinnassakin pitää kuitenkin pyrkiä siihen, että ketään ei loukata. Eräs mahdollinen tilanne on silloin, kun keksii vihjettä sanalla homo. "Vähemmistöön kuuluva" loukkaa, "poikkeava" on ilman muuta poissa laskuista samoin tietenkin jonkun julkkishomon nimen käyttö. Siinäpä pähkinää purtavaksi, kun keksii vihjettä homolle.
29. Titta3.6.2003 klo 12:07
Jokunen vuosi sitten joko Punaisessa tai Paksussa Pelikaanissa oli puoliksi piirretty ötökkä, ja vastaukseksi tuli sati. Ai kamala!!!
30. Matti3.6.2003 klo 14:26
Tuskin muuta ohjetta voi antaa kuin että laatijan on pysyttävä "hyvän maun" rajoissa. Vaan kukas sen hyvän maun sitten määrittelee.

En tajua että satiainen voisi häiritä jotain (siis sanana!). Ja jos luonnehtii homoa vähemmistöön kuuluvaksi, niin kyseessähän on vain puhdas fakta ilman mitään arvovarauksia. Voihan homon tietysti vihjeyttää vaikkapa
- sapiens tai ecce -

Muuten olen sitä mieltä että rajoituksia tulisi olla mahdollisimman vähän. Käytettävissä oleva sana- ja vihjekanta säilyy suurena, ja syntyy mehukkaampia ristikoita.

Viime viikonlopun IL:n vaikeammassa ristikossa päävalokuvasta tuli sana joka vähän pysähdytti mutta sitten veti kyllä suuta hymyyn.
31. ile3.6.2003 klo 15:53
Oikeassa olet, Kotsa, mitä satiaisiin tulee. Joukko-osastotunnuksiahan ne ovat, muistin asian hetkellisesti väärin.

Mottoni ristikkolaatijana onkin: tarkista jokaisen vähänkin harvemmin käytettävän sanan merkitys sanakirjasta ennen kuin lähetät postia toimitukseen, sillä luultavasti laadinnassasi on sillä kohtaa virhe. Varsin usein huomaan mottoni olevan oikeassa.

Vai epäilet sinä, Kotsa, meikäläistä rintamakarkuriksi! Ei pidä paikkaansa. Olenhan minä toki ase kourassa isänmaatani puolustanut, Slörtissä, yli kaksi vuosikymmentä sitten. Kontannut pirunpellossa, niellyt hiekkaa Saharassa, piereskellyt tuvassa ja lukenut korkkareita lepopäivinä. Sittemmin puolustusobjektini on tosin vaihtunut kynään ja hyvään äidinkieleen.

Sotilasslangilla en kyllä itsekään ihan heti ristikkosanastoani laajentaisi. Mieleeni muistuu lähinnä PATINRAISKAAJA, RUNKKUPUKU ja KUSILUISTIMET. No KÄSITYÖLEHTI kyllä olisi aivan passeli sana, kunhan vihjesana olisi jotain muuta kuin Kalle tai Jallu.
32. Marianna3.6.2003 klo 20:41
Ei minusta ole mitään pahaa homonyymitapauksissa, joissa ruman ajatuksen voi panna lukija mielikuvituksen tiliin, kuten esim. "Milloin olut on Kustavissa" tai Erkon/Kotsan "mustin kullin" (kunhan ei ole Mustin), enemmän sellaisen kohdalla vain hörähtää. Sen sijaan klassinen "liritään ase" tai Kirpussa ollut "nousee k:llakin" (4 kirjainta) ei huvita. Makunsa kullakin.

Jenkkiopus suositteli välttämään ikäviä assosiaatioita sisältäviä sanoja: hirmuhallitsija IDIn tilalle IDA , jos suinkin mahdollista!
33. jupejus3.6.2003 klo 20:51
Kyllähän noita ronskia sanoja voisi mielimäärin roisi laatija sen halun tyydyttämiseksi laatia vaikka teatteri- tai elokuva-alan ammattilehtiin. Siellähän ei nykyään paljon sanoja orjailla.
34. Kravattimies4.3.2004 klo 06:02
On jäänyt tyhjää tähän ja ratkaisuaikakin on päättynyt, joten ajattelin kysyä: Punainen Pelikaani 1/2001 s.32-33
Erkki Vuokila / P.A.Manninen "Kullistaan kuuluisa".

Sen sijaan sain ratkaistuksi Uusien Kirppu Ristikoiden 1/2003 sivun 17 ristikossa Piilokirjaimeton olleen kuvavihjeen: PIERU.

Teille huumorimiehille nostan aurinkohattua!
35. Esko Kalervo4.3.2004 klo 07:52
Käsitellyssä aihepiirissä on ymmärtääkseni kaksi tasoa: ensinnäkin, mitkä sanat ovat OK, mitkä eivät. Toiseksi laadun kriteerit - ja tämä on ehkä se vielä tärkeämpi, mikä on luokatonta ja mikä ei.
Mummolassa oli seitsemän monipuolisesti harrastavaa sisarusta, enot ja tädit täyttelevät myös ristikoita. Heidän kertomuksensa ovat mielestäni opettavaisia. Nykyään 76 vuotias eno sanoi häntä huijattavan joskus yhdellä ristikolla kaksi kertaa: ensin ratkaisuvaiheessa saattaa käydä, että hän aivan turhaan hakee, vääntää, kummaa ja kokeilee mutta joutuu kuitenkin jättämään leikin kesken. Vielä suurempi (ja myös ratkontavaiheen ponnistelut mitätöivä) turhautuminen ja pettymys seuraa, jos sitten oikeata vastausta tarkistaessaan huomaa, että eihän se olisi pohtimalla ratkennut koskaan, koska kyse oli jostakin 1936-vuoden Senegalilaisesta nobelistista. "laittaisivat edes jonkin varoitusmerkin, ettei tarvitsisi turhaan perperiään repiä, vaikka harmaalla ne nobelistivastausten ruudut".
Erittäin hyvä idea muuten!
Nykyään 86-vuotiaan tätini kuvaus oli muuten saman kaltainen, mutta hänellä on lisäksi aika värikäs ulkohuusiosio (olisiko hyvä sana ristikkoon) kertomuksessaan.
Kertoivat myös yleensä vähät välittävänsä laatijan henkilöllisyydestä, mutta sanoivat kyllä nobelistitapausten laatijanimen painavansa mieleen, ettei tulisi toista kertaa mennyksi halpaan.
Mitähän lienevät ajatelleet Iltiksen juuri etelän hiihtolomaviikolle 14.2 löräyttämästä Koviksen päästöstä (puolen kymmentä "kolkytluvun nobelistia").
Mikä estäisi heitä pettymästä? Sain sellaisen käsityksen, että jos ristikon sanasto olisi yhdenmukainen lehden muun sisällön kanssa, vastausten tarkistus sujuisi oivallusten hengessä: no olisihan minun tuo pitänyt keksiä. Pirskatti, sanoisi Aimo-eno, ja Permanto! olisi se vahvempi ilmaisu. Tämä säästyi huussituomiolta, sanoisi Irja-täti ja ottaisi opikseen.
36. Kovis-fani4.3.2004 klo 09:50
Oho! Mikäs kovis tuo olikaan? Minusta kovikset ovat parasta maan päällä. Joskus joutuu lähtemään kirjastoon tarkastamaan sanan tai pari mutta harvoin. Kirjastokäynti on aina mukava muutenkin. Petyn vain jos kovis on liian helppo.
37. Henry Haapalainen4.3.2004 klo 10:55
J Takala
Kirppu oli aikaisemmalta nimeltään Ristipisto. Ristipistossa ei ollut vielä puhetta fakkiutumattomuudesta, ehkä pyrkimyksestä siihen suuntaan. En muista.

Marianne
Älä laita Kirpun (Ristipiston) pornoiluja toisten piikkiin. Myös liritään ase (KUSTAANMIEKKA) ja Kustavissa-juttu ovat sieltä. Jälkimmäisen muistat väärin. Kysymys oli eri tavoin, ja vastaus oli KUSTAVISSA (Sanapiilo-X). ULLIN vihje oli myös k-alkuisena nouseva. Se oli se ristikko, minkä pääkuvassa olivat Clinton ja Lewinsky. Siinä tehtiin varmaan ristikoiden hävyttömyysennätys.
38. Titta4.3.2004 klo 11:32
Olihan Kirpun muissa tehtävissä joskus pari mieleenjäänyttä... Olivat samassa lehdessä. En nyt ole ihan varma pilkuista ja sananmuodoista, mutta tuollaisia olivat:

Rehnin iso tuotos, tanssi sisääntuloaukon vierellä. (14)

Nestettäkin jokaisesta mukista. (8)

Jossakin Pelikaanissa oli joskus puolikas ötökkä, ja siitä tuli "sati".

Onkohan näin kekseliäitä sana-vihjepareja ollut muissa lehdissä, muistaako kukaan? ;)
39. J Takala4.3.2004 klo 12:15
Olisikohan nyt tilausta jollekin Hannun härskit -tyyppiselle ristikkolehdelle. :)
40. Kaitsu4.3.2004 klo 12:26
Edellisistä kirjoituksista saa sellaisen vaikutelman, että haetaan oikeutusta ns. rumien sanojen käyttöön ristikoissa. Toisaalta taas arvellaan senioriväestömme kenties niistä närkästyvän.

Kielemme on aina ollut varsin ilmaisuvoimainen ja sitä on osattu myös käyttää. Esimerkkinä vaikka ns. E. Leinon leipärunot, joita ei liene vieläkään ole painettuina missään. Siksipä luulenkin etteivät rumatkaan sanat yllättäisi vanhempia ratkojia muuten kuin sillä, että ne esiintyvät painotuotteessa. Ennen valittiin millaista kieltä sopi käytää missäkin yhteydessä, nykyisin v:t ja k:t ovat pikkulasten jokapäiväistä kielenkäyttöä, jopa siten etteivät käyttäjät vielä edes ymmärrä sanojen merkitystä.

Turhanpäiväinen sievistely ja sensurointi ei ole minunkaan mieleeni, mutta ei ole myöskään tarpeeton rivoilu. Sopivassa paikassa, esimerkiksi mainituissa "käsityölehdissä" ristikkoon tuleekin käyttää myös alatyylin ilmaisuja, mutta yleisaikakauslehdissä, sanomalehdissä sekä varsinaisissa ristikkolehdissä niiden käyttö on minusta mautonta.

Jos ristikkoon laadintavaiheessa jokunen saatana, satiainen tai muu paskasana tuppaa tulemaan, eikä sitä sieltä saada poistettua kohtuudella, tulisi laatijan mielestäni käyttää vihjeytyksessä neutraalia linjaa. Jos tuollainen sana yritetään "oikeuttaa" ristikkoon käyttämällä jotain "huvitavaa" vihjettä, on se vastaavaa kuin pikkupoikien kisailu siitä kuka uskaltaa kuuluvimmin toistaa kuulemnsa kirosanan. Tämä koskee tietenkin ristikoiden yleislinjausta, erikoislehdet tai tilanteet on sanoitettava asiakaskunnan mieltymysten mukaan.
41. Henry Haapalainen4.3.2004 klo 14:42
Minusta esimerkiksi sanaseppoon sopisi sellainen rajojen kokeilu. Nykyiseen Kirppuun en uskalla sellaisia herkkuja laittaa kuin Ristipistossa aikanaan oli. Onko esimerkiksi seuraava rivoutta (muutaman ratkojan mielestä oli): Ristikon lauseet Clinton/Lewinsky-pääkuvasta: SUORASTAAN YLPEÄ ja LÄPEENSÄ TYYTYVÄINEN.
42. Esko Kalervo4.3.2004 klo 18:51
Kovis-fanille
Toivon, ettei sekoitettaisi kirjojen käyttötarvetta ja ristikon helppoutta/vaikeutta keskenään. Ne ovat mielestäni selkeästi eri muuttujia. Paljon oivallusta vaativa siis ei edellytä tietokirjatarvetta.
Pikemminkin päin vastoin: oivalluksen ilolta menee pohja pois, jos ponnistelu osoittautuu turhaksi "Perhana, kyse olikin jostain itä-Kiinan nyppylästä, joka ei olisi selvinnyt, vaikka kuinka olisi pohtinut".
Kyllä ammattitaitoa on tuottaa haasteellisuus ilman riman alituksia = kirjastossa käynnin tarvetta ristikon takia. Muuten, kirjastohan on kiva paika.
43. J Takala4.3.2004 klo 19:06
Esko Kalervon viimeisimpään viestiin sopisi esimerkiksi vihje
VIRTAA.

Oivallusta vaativassa ristikkossa ratkaisusana voisi olla vaikka ILMA.

Kirjatietoa vaativassa ristikossa ratkaisusana olisi luultavasti ISAR tai ILEK.
44. Matti4.3.2004 klo 20:59
Tiedättehän maailman lyhyimmän sadun. Olipa kerran kuningas, jolla oli sen pituinen se.
45. Saga4.3.2004 klo 21:20
Masan satuhan olikin Ruotsin vallan ajalta!
46. Henry Haapalainen5.3.2004 klo 02:31
Vähitellen alkaa tulla mieleen Clinton/Lewinsky ristikon muita vihjeitä. Tästä pidin kovasti:

Tiedustelee elimen kokoa (9)

Nyt saa ainakin vastauksen kertoa heti, sillä palautusaika päättyi lähes 10 vuotta sitten. Ja se vielä tiedoksi, että minä yksin en ole näihin syyllinen. Ristikko syntyi yhteistyönä Juhani Heinon kanssa.
47. Gero Vidal5.3.2004 klo 02:38
Guid midulle dehdy:Eggbig?
48. Kravattimies5.3.2004 klo 05:09
Alkuaikoina ulkomailla nuori vaimoni aloitti opiskelunsa ja eräänä päivänä sen oppilaitoksen johtaja piti puhuttelun kaikille. Oli tullut valitus joltain mummolta, joka oli kuullut bussipysäkillä erään naisopiskelijan käyttäneen nelikirjaimista f-sanaa! Mikähän se sellainen sana on, vaimo ajatteli. Illalla vaimon niin vaadittua kerroin mistä sanasta oli kysymys. Kirjoitin paperille paloauton englanniksi FIRE TRUCK ja sanoin, että ajetaanpa tällä päin seinää siten, että se menee keskeltä ryppyyn. Siinä se luki, mitä kuski sanoisi!

Ristikkomaailman f-sana, missä on neljä kirjainta, ei ollutkaan niin paha kuin luulin. FISU on tullut jo tutuksi, mutta säikeen otsikossa on minulle outo sana. Sen käyttöä ristikoissa ei näköjään suositella. Sen täytyy olla jotain alatyyliä sitten, vaikka Googlen mukaan se on kivikenttä.
49. jepsjuu5.3.2004 klo 11:07
Toivoisin ainakin tässä vaiheessa, ettei Sanaseppo lähtisi kurkottelemaan tuolle sektorille, mille toivotaan, koska noita alakulttuurin viljelijöitä tässä ajassa on jo joka saralla liiankin kanssa. Vitsit vitsinä noissakin aiheissa, mutta sanaristikot on eri juttu.

Minusta Sanaseppo on pitänyt hyvin linjansa, eikä ole mennyt mauttomuuksiin, en ainakaan ole huomannut - ja toivottavasti vastaisuudessakin pitää profiilinsa.

Herää kysymys myös, että miksikäs HH sitten haluaisi työntää kokeilunakaan roska-aiheiset ristikot Sanaseppoon, jos hänelllä on oma lehtitalo. Pistää roisit kirput satiaisen paikalle, niin siitähän saa kuvakulmia vaikka omaksi lehtiosioksi.
50. Kovis-fani5.3.2004 klo 15:37
Esko K, et kertonut mikä ristikko se oli, että olisin voinut vastata paremmin. Jos itä-Kiinan nyppylöitä haet, en muista niitä Iltiksessä nähneeni. Eivätkö ne melkein kaikki sitävastoin ainakin kerran ole olleet Hesarin ristikoissa? Mitäs niistä sanot? Itse vaihdoin ne koviksiin kauan sitten. En ratko montaa ristikkoa viikossa, siksi valitsen tarkkaan.
51. Henry Haapalainen5.3.2004 klo 18:16
Vai on minulla oma lehtitalo! Olen joskus Tuulikille (vaimo) vitsaillut, että ihmiset varmaan luulevat Kirppuja tehtävän jossain maisemakonttorissa. Kodin yhdessä huoneessa näitä niska limassa väännetään, eikä maisemia ehdi katsomaan.

Mutta mikä on huumoria ja mikä rivoutta? Toinen kuulostaa positiiviselta ja toinen negatiiviselta. Missä raja kulkee? Vai olisiko niin, että joskus rivous on katsojan omassa silmässä.
52. jepsjuu5.3.2004 klo 20:44
Noo, se "lehtitalo" nyt oli vain tuollainen tahaton "heitto" vailla mitään mittapuuta. Mutta jos on oma "toimitus", mistä "toimittaa" "omaa" ristikkolehteään, niin ei kai ole mahdottomuus myös kokeilla rajojaan, millä sektorilla kauppa käy. En ollenkaan epäilisi, vaikka "monimielisillä" vihjeillä saataisi aikaan todella suosittu ristikkolehtiosio. Sellainen lehti voisi houkutella erityisesti "hyvillä" pääkuvilla ja niistä lähtevillä monimerkityksellisillä lauseilla jopa uusia ratkojiakin ristikkomaailman syövereihin.

Noin homma toimisi aivan hyvin ja joka lehden ostaa, niin tietää mitä ostaa. Eihän "kaksimieliset" ilmaukset välttämättä huonoja ole (voivat olla tosi naurettaviakin), mutta niissä piilee se haitta, että niillä halutaan ohjata ratkojan ajatukset "tietyille", ehkä "kielletyillekin" alueille, noin hyväntahtoisesti ilmaistuna. Jos niin käy, silloin ristikko voidaan sellaisten sanojen kohdalla katsoa sopimattomiksi laajoille piireille.

Esim. Sanaseppo on tietääkseni jäsenlehti ja sitä voivat ratkoa monet tahot, joille kaikille ei olisi mieleen alkaa ratkoa ensin vihjeiden vihjeyttä, onko se rivoa vai huumoria. Huumoria on monta lajia - ja se mikä toista naurattaa silläkin kentällä, voi toisen saattaa hämilleen.

Rivous, huumori, kauneus voi olla katsojan silmissä, mutta vihjeellä voidaan edesauttaa, millä silmin katsoja katsoo. Myönnän, että en nyt niin "pikkusielu" ole, ettenkö tuollaistakin "hyvien rajojen ylittävää" ristikkoa koettaisi ratkoa, jos eteeni osuisi, mutta minusta Sanaseppo ei olisi oikea foorumi noille kokeiluille.
Tietenkin se on jäsenasia ja jos jäsenet sitä enemmistönään niin tahtoo, niin mikä ettei, minun puolestani.
53. Esko Kalervo5.3.2004 klo 22:44
Kovis-fani
Itä-Kiinan nyppylä oli vain symboli, esimerkki, älä tarraa siihen. Ajatus oli, että haasteellisuus ja kirjatarve ovat eri muuttujia eli riippumattomia toisistaan.

Jos kaipaat esimerkkiä Koviksen epäonnistumisesta laatupuhtaudessa (=oivallushaasteellisuutta ilman tietokirjatarvetta), katso 14.2 04 Kovis.
54. Kravattimies6.3.2004 klo 02:41
Tuli vaan mieleeni, että jos vaikka vapun aikaan myytäisiin rohkeampaa ristikkolehteä, niin toivottavasti sitten muina vuoden aikoina mummot ja papparaiset välttyisivät niiltä kaksimielisiltä yllätyksiltä tavallisessa perhelehdessä. Vuosien päästä keräilijät saisivat niistä omaisuuden ja yliopistot ottaisivat ne pakolliseksi lukemistoksi. Näin on käynyt ennenkin kirjallisuudessa, esimerkkejä kyllä riittää, tulee ratkaisuksi Kirjailijat-ristikkoonkin (Kirppu 2/2003 s.8-9).

Lehden nimeksi jotain sopivaa, kuten Sappuvatiainen tai Varpun kippu.
55. Henry Haapalainen6.3.2004 klo 02:56
Ehkä on jäänyt monilta huomaamatta, että ristikkorintamalla eletään nyt suuren mullistuksen aikaa. Mummojen ja papparaisten rinnalle ovat tulleet ryminällä nuoremmat, myös alle kaksikymppiset ratkojat, ja ristikkolehdet ovat uusien haasteiden edessä. Luulen että monet jäävät silti poteroihinsa.
56. Kovis-fani6.3.2004 klo 09:35
Esko K, eihän tämä näin etene. Kerroit jo päivän, mutta minkä näköinen se ristikko oli ja mitä nyppylöitä (vastaavia sanoja) se sisälsi? Enhän minä arvannut, että ristikot pitäisi säästää.Paperin keräykseen ne meillä menevät, kun ne ovat täynnä.
57. Eki6.3.2004 klo 14:25
Vähän infoa tästä. Kovis 14.2. oli Alf Simbergin laatimus. Alfin parin kuukauden välein julkaistavat Kovikset ovat ihan omanlaisiaan. Tässä oli mm. huikean hienot lauseet ja ylä- ja vasen reuna oli vihjeitetty pelkillä piirroksilla. Yksi selvästi paha piilokirjain siinä oli, statyetit-sanan y. Aeneas/Aineias-hahmoon olen itse törmännyt koulun historiantunnilla, mutta oli siinäkin aika paha piilo.

Näistä kahdesta kohdasta nyt puhutaan. Nämä leimaavat täällä keskusteluissa Kovikset tietokirjaristikoiksi. Onko kukaan edes ehtinyt ratkoa viimeisimpiä ja syynätä tarkkaan? Ei ole kuulunut valituksia. Kyllä me Kovisten tekijät kuuntelemme teitä ja yritämme parhaamme ja mielestämme onnistummekin tekemään oveluuteen perustuvia hyviä ristikoita, entistä parempia, suurella sydämellä.

Hiihtolomakauden alkuun Alfin laatimus osui yhdestä yksinkertaisesta syystä. IS ilmoitti yhtäkkiä, että Plussa-lehden ilmestyminen aikaistuu. Jos kaikkia valmiita ristikoita ei olisi käytetty, niitä ei olisi enää IS:ssä tai varmaan muuallakaan voinut käyttää hankalan kokonsa vuoksi.
58. Kovis-fani6.3.2004 klo 15:39
Minä pidin tuosta ristikosta! Simberg on huippu! Muistan vielä sen kirjastokäynnin, ja statyetit sanan löytö oli sykähdyttävä kokemus. En ensin älynnyt katsoa kirjaimen y kohdalta. Opin uuden sanan loppuiäkseni. Muita hankaluuksia siinä ei ollut. Olisi siihen kilpailuun voinut vastata ilman kirjaimen y löytöä, mutta halusin sen selvittää ennen kuin vastaus on lehdessä. Kun ongelmat on selvittänyt, ei tarvitse ratkaisuja säästää ja suurennuslasilla tutkia ja verrata.
59. Alf Simberg6.3.2004 klo 15:50
Pakko se arkku sanainen tempasta auki...Hämmentyneenä sekä hiukka huvittuneena seurannut tätä kalbaliikkia IS- laatimuksestani. Luulin tosiaan että kun laaditaan visaista ristikkoa on sallittua laittaa siihen joitakin juttuja, joita joutuu tsekkaan hakuteoksesta. Oletin että tästä, minusta pienestä pahasta, ei ole tuskaa ratkojalle. Sitä voi taas puolestaan törmätä uuteen tai unohtuneeseen asiaan (tyyliin alaskan osavaltion tähtilippuun) ja oppia jotain hyödyllistä tai sitten ei. Mitä pahaa on löytämisen ilossa?
Tuo Aeneas tuli laitettua hankalan kirjoitusasunsa takia, olkoonkin että paha piilokirjain. Sana on löydettävissä. Veistos on ruotsiksi staty. Olisi tietenkin (ehkä) pitänyt laatia uudellen kohta...mutta kun en malttanut... Aikaisemmin joku närkästyi sanasta nepit ja sen piilokirjaimesta. Minusta kun oli mukavaa laitta laatimukseen tuore sana, joskin hieman outo käytännössä. Piti mennä otsikon "löytämisen iloa" alle... Helpommissa / helpoissa ristikoissa ei välttämättä tarvitse olla hakuteos- tai fakkisanoja (ainakin pyrin välttämään) : tässä nyky suomen kielessä on ihan tarpeksi tekemistä. Ja sitten on nämä alueelliset kielelliset erot... Niin ja mikä on sitten slangia tai arkikieltä..."Vanhaa suomea" en malta olla välillä käyttämättä, niin herkullista kui se minusta välillä tuntuu ( Esimerkkinä: isku-uutinen = sensaatio ). Harkitusti tietenkin. Sanaristikoitahan tässä väsätään. Eli minulle hakuteokset = aputeokset ( kuten Eki taisi mainita ). Niistä tulee mm. näitä ristikoissa viljeltyjä "vanhempia" nimihenkilöitä tsekattua : kannattaako käyttä enää ja tulee samalla opittua uutta. Pyrin tiettyihin vihjeisiin nykyään laittamaan mahdolisimman paljon faktaa ihan vain lisätäkseni epäitsekkäästi ratkaisijoitten tietämystä. Pelkkä nainen/mies vihjeenä on mielestäni yhtä tylsä kuin esim. ui tai kasvaa. Sitä käyttää jos käyttää. Helminaisia tai heinämiehiä maistuu ainakin minun suuhun paremmalta. Tarkoitushan ei toki ole pistää ratkojaa kahlaamaan yhtä kuukattua päivä päivältä läpi...! Lähinnä viitteellistä, kuten Eki mainitsi. Viimeinen oljenkorsi minulle. Loppulause(et): yrittäkää nyt hyvät ratkojat uskoa että itseään kunnioittavat ja kunnianhimoiset laatijat yrittävät niissä aikaraameissa mitä kulloinkin on "kaikkia ristikkonormeja" kunnioittaen tehdä mahdollisimman hyvä ja hallittu ristikkotuotos eri vaikeusluokissa. Siis ratkojan iloksi! Kyllä te ratkojat huomaatte mitkä laatijat ovat okeasti räpeltäjiä (menevät mm. alta sieltä mistä rima on matalin) ja ketkä tekevät tätä laatimista käsi sydämellä em. puitteissa! Vaalikaa laatua! Seuraavaksi: Ristikoitten laatutekijöistä ja kuvallisesta / visuaalisesta toteutuksesta voi sitten repiä ihan oman erillisen keskustelun. Enemmän lihaa luitten päälle. Että tämmönen rönsy! Kiitoksia ratkojat sekä laatijat palutteesta!
PS. Pyrin jatkossa panostamaan enemmän Koviksen sanoitukseen = hankalat piilot sekä hakuteokset pois.
60. Alf Simberg6.3.2004 klo 15:56
Kiitos Kovis-fani, kovasti! Ehdit ennen minua, onneksi. En ehkä olekaan niin hakoteillä kuin välillä annetaan ymmärtää.
Nyt on taas mukavampi tuhnata tässä työpöydän äärellä.
Saas nähdä mistä se ensimmäinen kivi lentää...
61. Kaitsu7.3.2004 klo 01:49
Alf Simberg

Jatka vain rauhassa laatumuksiasi, nautinto on niiden parissa pähkäily. Tuo nimenomainen 14.2. luomus on minulta jäänyt väliin, joten en siitä voi kommentoida.

Nämä täällä esitetyt arvostelut ovat monet sävyltään vastaavia kuin se entisen sotajermun haaveilu viulun saamisesta korsulle. Kun viulu viimein miehelle hankittiin, hän totesi "Vielä kun osaisi soittaa".

Ratkojat kuvailevat ideaaliristikoita, mutta useimmat tietävät kyllä realismin rajoitukset. Ei se kuitenkaan saa estää unelmia ja laatijatkin voivat aina pyrkiä täydellisyyteen.

Kivet lentelevät ja usein kohde on täysin väärä. Havaitessaan erehdyksen ihmisillä on valitettavasti taipumus peittää tuo erehdyksensä varsinaiseen kivisateeseen. Silloin kun voi katsella itseään rehellisesti peilistä ja todeta tehneensä parhaansa, voi olla itsestään ylpeä.
62. Henry Haapalainen7.3.2004 klo 03:15
Tiedustelee elimen kokoa (9)

Onko tämä liian vaikea ilman apukirjaimia?

Löytyy kaupan valikoimista.
63. Kovis-fani7.3.2004 klo 10:00
Simberg, jatka siis minunkin puolestani samaan malliin,mutta ei terästäytyminen pahaa tee.Kaikkia ratkojia kannattaa kuunnella, mutta älä tunne mielipahaa kenenkään sanoista. Haapalainen, eikö Gero Vidal jo vastannut tähän.
64. Henry Haapalainen7.3.2004 klo 12:31
Ei se ole ainakaan vastaus kysymykseen. Kai se on jonkin sortin huumoria. Vastaus on

MUNAKOISO
65. Ville Liimatainen7.3.2004 klo 12:52
Tämä mieskö puolustaa englanninkielen käyttöä ristikoissa? Lapsikin ymmärtää, että 'eggbig?' on 'munakoiso?'
66. Kaitsu7.3.2004 klo 13:16
HH

Jossain toisessa yhteydessä vastustin ankarasti ns. keinotekoisten yhdyssanojen käyttöä ristikossa. Nythän itse lanseeraat keinotekoisia yhdyssanoja tai paremminkin yhdyslauseita. Kysynkin missä on johdonmukaisuutesi?
67. V-R7.3.2004 klo 15:27
HH
Naurunpyrskähdys on aitoa
68. Kravattimies7.3.2004 klo 21:53
Munakoiso oli hyvä!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *