KESKUSTELUT > RISTIKOT > MITÄ - ETTEI OLE SANA?
1324. Mitä - ettei ole sana?
Eki14.1.2005 klo 12:28
Erehtymätön sanavaistoni kieltää minua kertomasta, mutta kerron kuitenkin. Olin pannut ristikkoon sanan jenga. Se oli minun sanavaistolleni ihan selkeä ja oikea sana. Lähdin Nykäsestä (siihen aikaan ei ollut Pesosta) katsomaan hyvää vihjettä ja ihmettelin, kun ei sanaa löydy ollenkaan.Vähän siinä ihmeteltyäni silmä osui sanaan jenka, jonka monikkomuodosta jengat oli se erehtymätön muodostanut minun vokabulaariini yksikön jenga.
Tuli vaan mieleen, kun tänään se jenga olisi yhteen ristikkoon niin mainiosti sopinut, mutta oli se sen verran suuri yllätys, että vieläkin muistan.
Kai muillakin on tällaisia tositarinoita?
2. Juhani Heino14.1.2005 klo 16:31
Olin mukana telkkarin kokeiluohjelmassa jossa tehtiin 5x5 ristikko (muutama kirjain oli valmiina rajoituksen vuoksi). Sain ristikon valmiiksi, mutta siinä oli sana ATULA jota ei hyväksytty. Ilmeisesti sitä ei yksiköllisenä ole.
3. Matti14.1.2005 klo 17:42
Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä naisautoilija kertoi, että hänellä on autossaan pusla. Itsellänikin on kokemuksia: Joitakin aikoja sitten ohjaukseen piti vaihtaa apusimpukan pusla. Ja viime kesänä taas kiertovesipumppu piti uusia, kun sen pusla oli kulunut loppuun.Kertokaa hyvät ihmiset, mikä on pusla, ja mikä on apusimpukan pusla.
Samaisen lehden piilosanassa oli Ekin kiva vihje: Turvapaikkaas, oh baby, ei sovi riisto (7). Sevisi vasta risteävien kirjaimien avulla.
4. Eki14.1.2005 klo 17:56
Atula voinee olla yksikössä vain etuliitteenä, kuten sanassa atulamessut :)
5. kari kämäräinen14.1.2005 klo 18:09
Kerran laitoin ristikkoon siilin monikossa SIILET. Tuntui vaan siinä vaiheessa oikealta. Eilen laitoin ristikkoon TAAKI ja sekin tuntui siinä vaiheessa oikealta!
6. Eki14.1.2005 klo 18:27
Minä taas panin 70-luvulla pääkuvasta sanan TIILIT. Iisakki otti alkupiilon pois ja jäi IILIT. Onneksi kuvasta tuli jotain muutakin.Iili tuulenpuuskana taipuu mieluiten IILET.
On tää merkillistä!
7. MM14.1.2005 klo 18:32
Pusla oman käsityksen/kokemuksen mukaan on eräänlainen holkki, eli yleensä pultin ympärillä oleva paksuhko laakerinkin virkaa tekevä putkimainen kappale.
8. Tsööts14.1.2005 klo 19:21
Tänään koiran kanssa lenkillä päähän vain yht´äkkiä (vieläkö tämä on ainut oikea kirjoitusasu ko. sanalle - kouluajoista on jo sen verran aikaa..?) pätkähti sana "hölmöyksissään". Rupesin epäilemään sanan olevan suomen (niin, kirjoitanko tämän nyt sitten isolla vai pienellä - onko "suomi" tässä kieli vai maa..?) puhekieltä eikä ns. virallista suomea. Kuitenkin huvitin itseäni taivuttaessani hölmöys-sanan monikkoa eri sija- ja persoonamuodoissa! Ehkä ei liity aiheeseen, mutta en viitsinyt tämän takia avata uutta aihetta.
9. Maiju14.1.2005 klo 19:50
Siiri Nordin laulaa: "Sydämeen osuman sain, nuoli on Amorin viinistä kai". Eikös sen pitäisi olla viinestä, kun on kyseessä nuoliviini?
10. Heljä-Maija14.1.2005 klo 20:00
Joo, Maiju. Ja kuinkahan paljon onkaan sanoja, jotka taipuvat merkityksensä mukaan eri tavalla?Kuten KUORI, jos on kyseessä kirkon kuori tai hedelmän kuori.
VUORI; pinnanmuodostuma tai takin vuori.
LAHTI; teurastus tai vesialue.
jne.
11. Tsööts14.1.2005 klo 20:08
Esim. näin: "Hän takoi ovea epätoivon vimmalla." Sanoisin ko. kalaa ennemminkin epäonnen kalaksi, koska joutui tuolla tavoin lyömäaseeksi...
12. Tsööts14.1.2005 klo 20:11
Kenties taipuu "vimpalla", mutta joskus on kaverin kanssa sanaleikitelty epätoivon jne. sanontaa...
13. ++juh14.1.2005 klo 20:18
Yht'äkkiä on nykyisin väärin, yhtäkkiä on oikein.Hölmöys on ihan yleiskieltä (virallista suomea).
Vimpa taipuu kuten kampa.
14. jupejus14.1.2005 klo 20:53
Pusla on perinteisesti tarkoittanut holkkia - ja siitä verbi puslata. Nykyisin paljolti samaa tarkoittaen pusla-sana on paljon yleistynyt käytössä. On tukivarsien puslaa jne. Puslat voivat olla kumia tai nylonia, että muitakin materiaaleja.
15. iso S14.1.2005 klo 22:18
Tsöötsin ongelma lienee se, että voiko joku tehdä jotain hölmöyksissään vai hölmöydessään. Siis voiko yhtä ihmistä vaivata useampi hölmöys samanaikaisesti? Ehkä pienenä osviittana on se että voi mokata kännipäissään, vaikka känni on vain toisessa päässä.Omista mokauksista tulee mieleen kotiseudun murteen aiheuttama TEROTIN. Ei meillä päin mitään teroitettu, joten I:n puuttuminen ei mitenkään pistänyt silmään. Muutamia aitoja sanasokeuksia on kyllä laadintavaiheessa sattunut, mutta ne ovat yleensä jääneet kiinni kun alan vääntää vihjeitä.
Toisenlainen moka oli se kun piti löytää hankalaan paikkaan sana V_TTON. Louis Vutton tuntui tutulta nimeltä ja tarkistin Googlella että sellainen laukkumaakari on olemassa. Enpä lukenut huolellisesti - Vutton on piraattiversio Vuittonista. Tarkastaja vaati ehtaa eikä siinä auttanut kuin hieroa kulma Vuttonittomaksi.
16. Aulikki Nenonen7.2.2005 klo 09:21
Sanakirjat Pesonen ja Nykänen, joista varsinkin edellisestä ristikonlaatijan pitäisi oppinsa ammentaa, eivät tunne sanaa PUISTELLA. Kirjoissa mainitut pudistella ja pudistaa ovat kovin kankean kuuloisia. Käyttääköhän niitä kukaan puhekielessä? Perusteluna D:lliselle muodolle on mainittu se, että sanat ovat puhdistaa-sanasta johtuvia. Vaikea sitä on uskoa, kun päätäkin puistellaan. Eiköhän sanalla ole jotain yhteyttä puistatukseen.Katsoin, mitä Google kertoo mainituista sanoista. Taloyhtiöiden järjestysssännöissä puhutaan lähes aina mattojen ja tilavaatteiden puistelusta, hyvin harvoin pudistelusta. Ehkä sanakirjan tekijät asuvat pudistelua suosivissa taloissa. Pudistelun kohdalla Googlekin kysyi, tarkoitinko puristelua.
Tämän päivän Hesarissa on kirjoitus Hollannin tulvavaarasta.
Lainaus tekstistä: "Ikänsä meriä seilannut Geert Somers kuitenkin puistaa päätään pienessä Vlissingenin merenrantakylässä..."
Kysymys kuuluu, kelpaako sana puistella ristikkoon vai onko pakko käyttää puisevaa pudistella-sanaa?
17. Eki7.2.2005 klo 09:39
Minulle ihan uusi huomio tämän Aulikin löydös. Tällaisissa asioissa käytän kyllä omaa järkeä ja kielikorvaa. Olen samaa mieltä noiden puistelua puoltavien kommenttien suhteen.Joskus saattaa vain korva pettää ja pitää tuomittavan arvoista muotoa oikea(mpa)na. Toivottavasti se ei koidu sen ristikon myötä ratkojien harmiksi.
18. Kravattimies8.2.2005 klo 05:17
Seuraava muistui mieleen tuosta PUISTELLA/PUDISTELLA -sanaparista. Paksu Pelikaani 3/2003 s. 9 vihje VARTOA, ratkaisu pystyyn OOTTAA.
Löysin sen aika pian, kun muistin tekijän. Muistaakseni on ollut kahdesti, ehkä toisen kerran muodossa OOTTAVAT.
19. jupejus8.2.2005 klo 12:24
Puistaa ja puistella. Murteellisia muotoja kaiketikin (ainakin Nyk. mukaan), mutta sikäli käyttösanoja, että ne ylittävät murrerajat eli niitä käytetään vähän joka puolella. Eroakin noilla sanoilla tuntuisi olevan, mutta miten lie.
Jos esimerkiksi emäntä käskee isäntää; puista matot!
Isäntä voi pudistaa päätä ja sanoa, että ei mene, mutta silti menee puistamaan matot.
Harvoin kuulee, että mattoja tai makauksia pudistetaan, mutta päätä kylläkin.
Sen sijaan oottaa tai ootella on kohta enemmänkin murrevoittoisia muotoja (tuntuisi ainakin).
20. Eki8.2.2005 klo 16:12
Onko runokieli parempaa kuin murre? Runoista löytyy paljon ristikoissa ajoittain pelastavia muotoja, kuten tuo OOTTAA. Aika harvoin näkee runokielen helppoja ja hyvärakenteisia sanoja kuten MIKS ja SIKS. Miksei useammin?
21. Matti8.2.2005 klo 16:22
Eki, siks.Minua aina risoo ristikoissa etso (runollinen haku).
22. RA8.2.2005 klo 18:21
Pari poimintaa uudehkosta ristikosta:"Virren laulua" -> VEISU
"Kahlaajalintuja" -> ISOKUOVET
Tulee mieleen, että tulisiko olla veisuu ja isokuovit? Molemmatko oikein vai mikä väärin?
23. Luupää8.2.2005 klo 18:38
Jos ne ovat ristissä E:n kohdalta, niin sinulla voi olla virhe :)
24. RA8.2.2005 klo 19:21
Eivät ole ristissä keskenään. Eikä ole virhettä (olen 99%:n varma).
25. RA8.2.2005 klo 19:27
VEISUn e:stä lähtee vakaan sana 'esisanat' (vihje: alkupuhetta).ISOKUOVET-sanan e:stä lähtee vaakaan sana 'Eton' (vihje: kuulu koulustaan)
26. tonimikael8.2.2005 klo 21:22
Minäkin tösmäsin tuossa hetkiä sitten VEISU-sanaan. Oiskopa sekin ristikossa ollut. (Hyvin todennäköisesti kun muut lukemiset on aika hiemassa ;))Nykäsestä tarkastamaan ja sehän ehdottamaan, että sana se on ja harvinaisena muotona se ehdotti kaksiuista VEISUUta.
Se ei suun mutruun multa,
Nyt veisuun kutsuu kulta.
Ei muuta koristetta kuin amaryllis tää,
sitäpä asettamaan mama pyllistää.
(Päältä päin, senhän näki näistä,
ett kaks siin on riimiä tosi väkinäistä.)
27. tonimikael8.2.2005 klo 21:23
siis:Se vei suun mutr...
:)
28. Eki8.2.2005 klo 21:25
Nykytiedon mukaana) veisu = kansanlaulu, laulettu runo, viisu
b) veisuu = veisaaminen
29. tonimikael8.2.2005 klo 21:28
Intoudunpa sitten humoristiksi:Minkä niminen on EU:n alueen virsikilpailu?
- Euroveisut
Minkä virallisemman nimen "kolehti" on saanut EU:ssa?
- Armonlisävero
30. kirre8.2.2005 klo 21:33
Tulipa mieleeni myös sana piruntorjuntalaitos=kirkko :)
31. RA8.2.2005 klo 21:38
Entäs se isokuovet / isokuovit? Onko lintu alunperin isoku-ovi? ;-)
32. Eki8.2.2005 klo 21:44
Kuovet on väärin.
33. Luupää8.2.2005 klo 21:45
Tähänhän on sääntökin:VeisAAminen -> veisUU
KaivAminen -> kaivU
Iso ku ovi?
34. Jukkis8.2.2005 klo 22:42
Jos kyseessä olisi Hesarin ristikko, niin tietysti ratkaisu olisi että ISOKUOVIT ja siihen "kuulu koulustaan" tulisi ITON. Sillä kyllähän tuolla Iton-joen rannalla varmaan joku paikallinen peruskoulun ala-aste löytyy, jolla on nettisivut, jolloin Iton on sitten kuulu siitä, että sen rannalla on tuo koulu, jonka koko maailma tuntee, kun sillä on ne nettisivut.Mutta kun kyseessä ei taida olla Hesarin ristikko, niin tuo Aulis-logiika ei sitten taida olla siinä käytössä. Että tosiaan vissiinkin siihen on tarkoitus laittaa se väärin taivutettu ISOKUOVET.
35. Pekka Joutsi8.2.2005 klo 23:26
Uusi Kielitoimiston sanakirja kertoo seuraavaa:puistella = pudistella, joten siitä vain käyttöön!
36. Aulikki Nenonen9.2.2005 klo 11:57
Pekalle kiitos tiedosta.Voinkin pistää tähän muutaman rivin Kalevalasta. Runo 48:187-189.
"Siitä nuotta nostetahan,
Puretahan puistetahan
Venehesen Wäinämöisen."
On näköjään päädytty hyväksymään sanan asu, joka jo Kalevalassa mainitaan!
37. jupejus9.2.2005 klo 15:06
Juolahti vain mieleen, että miksi on hyväksytty muoto puistatuttaa. Eikö sekin olisi pitänyt olla pudistatuttaa.
38. Aulikki Nenonen26.5.2010 klo 19:28
Palautetaanpa mieliin tämä keskustelu vuodelta 2005.
39. Eki26.5.2010 klo 19:32
Minä olen näköjään kova toistamaan asioita.
40. Timppa26.5.2010 klo 22:06
Kiitos Aulikki, kun kaivoit tämän esiin! On välillä jotain asiallistakin sanaseppoilua.;)
41. jpq27.5.2010 klo 17:21
Piti kysyämäni mikä se toinen taivutus muoto lahti sanalle kun puhutaan teurastuksesta toinenhan kait on lahdet sentäs.ps. laulun sanojen kielioppi sääntö kummallisuksiin totean että ei kaikki sanoitukset mene aina ihan kieliopilla. viitaan siihen Amor juttuun. Tosin kielioppihan keinotekoinen luomus joka luotu olemassa olevan kielen päälle eikä toisinpäin. ja kyllä minä joskus olen atula sanan nähnyt. näemmä ihan nimenä ainakin esiintyy.
42. Jaska27.5.2010 klo 18:59
teurastusta tarkoittava lahti taipuu samalla tavalla kuin jahti, mahti, rahti, sahti, tahti ja vahti.
43. jpq28.5.2010 klo 00:37
Jaska: tarkoitatko siis että muoto olisi:lahdit
44. Matti28.5.2010 klo 10:38
jpq, näin se menee: lahti, lahdit (=teurastukset). Hauskaa on se, että sanan tavallnen merkitys, järven poukama jne. taipuu poikkeuksellisesti, kun taas sen harvinaisempi merkitys, teurastus, taipuu säännön mukaan.
45. T.Avis28.5.2010 klo 12:00
Suomen lahti-sana on näet aikaisemmin ollut laksi-asuinen ja taipunut laksi, lahteen, siis samaan tapaan kuin yksi ja kaksi edelleenkin taipuvat. Eräissä murteissa perusmuoto laksi on muuten yhä säilyneenä.-http://www.kotus.fi/index.phtml?s=845
46. jpq28.5.2010 klo 15:49
T.Avis: sekö lahti joka on sitä ei teurastusta?
47. Mannerheimin päiväkäsky28.5.2010 klo 16:42
Minä kiittä teitä Suomen valkoiset sotilat, kun te autta minua Lahtissa ja Varkaudessa.
48. Jaska28.5.2010 klo 17:15
Just niin, jpq, laksi on lahtea eikä lahtia tarkoittava lahti.Suomenruotsalaisissa paikannimissä varsin yleinen loppuliite lax on muuten laina suomen laksesta, joka on siis lahden harvinainen muoto. Lainasanat ruotsista suomeen ovat paljon yleisempiä. Esim. teurastusta tarkoittava lahti tulee ruotsin sanasta slakt. Ja lahtari puolestaan sanasta slaktare.
49. Ihailija28.5.2010 klo 17:55
Mikä mikä asiantuntija! Tuo Jaska
50. Jaska28.5.2010 klo 22:34
Tahdotkos Ihailija nimmarin? Satasella saat.
KOMMENTOI