1255. soronoo

tonimikael4.12.2004 klo 20:42
Mitä tarkoittaa soronoo?
Mitä kieltä se on?
Miten se oikeasti kirjoitetaan?
2. kirre4.12.2004 klo 21:48
Minusta soronoo tarkoittaa ,että asialle ei voi mitään ja se pitää
hyväksyä.Vähän niin kuin että asia on pihvi.Katsotaan mitä
muut ovat mieltä soronoosta?Mielenkiintoista!
3. Aikku4.12.2004 klo 21:59
Kolumni käsittelee stereotypioita, sieltä löytyy myös soromnoo

http://home.cimo.fi/campus/4_2003/kolumni.html
4. V-R5.12.2004 klo 02:38
Pitäisi kai olla soromnoo..
5. Yks-nolla5.12.2004 klo 03:34
Soromnoo tulee venäjänkielisestä sanonnasta BCE POBHO vsjo rovno. Merkityksiä: Ihan sama. Kumpikin vaihtoehdoista sopii. Hiukan pessimistisempikin merkitys on: Kaikki on yhdentekevää. Tästä siis päästään tähän hälläväliä -merkitykseen.
6. Pekka Pietari7.12.2004 klo 15:41
Tässä ihan toinen etymologinen juttu. Taikasanalla HOKKUSPOKKUS on varsin pyhä juuri: ehtoollisen latinankielisistä asetussanoista kohta HOC EST POCUM MEUM = tämä on minun maljani. Latinaa ymmärtämättömän kansan korvissa se kuulosti hokkuspokkukselta...
7. Juhani Heino7.12.2004 klo 19:30
Mä taas olen kuullut hokkuspokkuksen tulevan kohdasta HOC EST CORPUS. Ehkä totuus onkin että nuo ovat yhdistyneet kansan suussa.
8. somerset8.12.2004 klo 12:30
Hei mistä tulevat hanttapuli ja puliveivari? Siis etymologisesti. Kanaljan ja hunsvotin tiedän ja koijarinkin, mutta nuo kaksi ovat jääneet arvoituksiksi.
9. matts8.12.2004 klo 14:36
eikös Krause vai mikä se Hantta nykyään on, ole nykyisin puli :)-
10. Antti Ylönen8.12.2004 klo 21:26
Ei tämä Hantta "jonkanimionyhtävaikeakirjoittaajalausuakuinbenin " ainakaan toissaviikolla ollut a) koira, b) humalassa eikä c) nahkatukkainen kun hänet Itäkeskuksen metroasemalla näin. Ensimmäiseksi portaissa näkyi n. 30 cm pystyssä sojottavia valkoisia hiustupsuja ja vasta sitten Hantta.
11. V-R8.12.2004 klo 21:50
Antti Ylönen.
Tunteita herättävä nainen. Hantta kun Hantta.
Pieni runo:
Kuule sää ämmä. Sä et mulle tatulointia tee.
Juttu on niin.

Älä itke metsän lude,
vaikka sulta kuoli mude.
Jäihän sille sentää fade.
12. Antti Ylönen8.12.2004 klo 21:59
>V-R: sorry, olen miespuolinen ;)
13. Matti8.12.2004 klo 22:02
Kanalja, hunsvotti, koijari - mistä tulevat? Kerro somerset heti.
14. somerset9.12.2004 klo 11:56
Kanalja < ital. canaille = koiralauma < lat. canis = koira

Hunsvotti < saks. Hundsfott = 1500-luvulta merk. ryökäle, alunperin = naaraspuolisen koiran genitaalit

Koijari < ruots. skojare = veitikka tai lurjus

(Hampuusi < ruots. hamnbuse = satamajätkä)
- - -

Etymologiasta kiinnostuneille suosittelen kirjaa nimeltä Wahrig Deutsches Wörterbuch. Sieltä tulee vastaan semmoisiakin mammutin luita kuin nykysaksan König (= kuningas) < germ. kuninga- ja Habicht (= haukka) < germ. habuka. Siitä voisi Konstan Pylkkerökin saada ihan uusia sinisiä ajatuksia sinne Havukka-ahoon.
Mutta hanttapuli ja puliveivari eivät ole vieläkään selvinneet. Ken tietää?
15. somerset9.12.2004 klo 11:58
korjaus: ital. canaglia
16. jupejus9.12.2004 klo 14:15
Pulihan kuvaa vähän epämääräistä. Paljasta. Puliukko já jne. Veivari on taas käsinveivattava pora.
17. hippi5.8.2005 klo 12:05
puliukko tulee siitä, että pulsut joivat taannoin huonekalujen putsaukseen tarkoitettua pulityyriä
18. Hui_hai5.8.2005 klo 12:10
Pikaisesti netistä hakien löytyi seuraavaa:

" Pulituuri (latin. "politúra" = kiillotus) on huonekaluseppien ja mm. viulunrakentajien käyttämä viimeistelylakka, jonka liuottimena on sprii ja varsinaisena kiiltopinnan antavana aineena tavallisimmin shellakka. Nimitys "polityyri" omaksuttiin ilmeisesti ensimmäisenä Ranskassa joskus 1500-luvulla, jolloin alettiin "puleerattujen" kerska-huonekalujen valmistus. Samoihin aikoihin alkoi Italiassa shellakalla kiillotettujen viulujen joukkomittainen tuotanto. Alkoholin tislaus- ja vedenpoistomenetelmät oli kehitelty niin pitkälle, että absoluuttista alkoholia, "Aqua Ardens", pystyttiin tuottamaan teollisestikin, eikä pelkästään pikku tilkkasia alkemistien laboratorioissa, ja Intiasta tuodun shellakan saatavuus oli säännöllistynyt.

Sitä, milloinka polityyria alettiin valmistaa Suomessa teollisesti, en tiedä. Huonekalusepät valmistivat ilmeisesti omat seoksensa vielä 1800-luvun lopulla. Väärinkäyttö alkoi, kun teollinen teollinen valmiste tuli kauppoihin, ehkä vasta viime vuosisadan vaihteessa. Silloin vääntyi polityyrin nimikin kotoisammaksi pulituuriksi jopa kirjakielessämme, ja slangissa se lyheni puliksi.

Shellakka on liukenematon veteen, joten se opittiin erkaannuttamaan nautintoaineena käytettävästä spriistä lorauttamalla pulituuriin hieman vettä ja ripauttamalla sekaan suolaa, ynnä ravistelemalla pulituuripulloa, kunnes shellakka laskeutui kiinteäksi klöntiksi pullon pohjalle. Periaate oli sama kuin kirnuttaessa kermasta voita. "
[http://guns.connect.fi/gow/kysvast32.html]
19. jupejus5.8.2005 klo 17:39
Shell viittaa tuonne bensapuolelle, minne Ollillakin meni kesätöihin.
Shell-lakka? Vastaako se selluloosalakkaa (eri nimistys? - eri lakka?).

Selluloosalakalla saa kuitenkin puleerauksen aikaiseksi, mutta se on melko 'vaikeaa' hommaa - tai joka sen taitaa, niin siltähän se kai käyttää.
20. Juhani Heino5.8.2005 klo 17:46
Sellakka tehdään Coccus lacca -hyönteisen erittämästä suojakuoresta.
21. Juhani Heino5.8.2005 klo 17:59
Joissakin lähteissä taas on Laccifera lacca tai Laccifer lacca.
Joka tapauksessa on selkeää mistä "lakka"-sana tässä yhteydessä tulee - tuo nimi taas on alkujaan sanskriitista.
22. Lada Niva5.8.2005 klo 23:12
www.sorono.tk
23. 5.8.2005 klo 23:23
Soromnoo
24. mie7.8.2005 klo 12:24
Kertokaapa venäjää osaavat mikä sana on oikeasti kysessä. Pikkuisena vaari antoi tehdystä työstä korvaukseksi vähän taskurahaa ja sanoi antavansa natsaijua. Siis siltä se kuullosti, mutta mikä sana kyseessä ja mitä se tarkoittaa?
25. ?7.8.2005 klo 22:24
juomaraha:
чай/tsaiju -> tee -> juoma

"teetä varten"?
26. Libero8.8.2005 klo 15:58
? 7.8.2005 klo 22.24:

Täsmällisestä vastauksestasi joutaa tuo kysymysmerkki pois. Kun suomalainen antaa taskurahaa, venäläinen antaa rahaa "teetä varten" - na tsaiju. Varmistin toiselta asiantuntijalta.
27. ö8.8.2005 klo 17:52
Tasku- vai juomarahaa Libero?
28. Libero8.8.2005 klo 19:02
ö:

Taskurahasta, siis suomalaisittain, puhui arvovaltainen asiantuntijani. Tietysti myös suomalainen antaa juomarahaa, vaikkakin niukasti ja nihkeästi. Juomaraha, siis venäläisittäin, vaikuttaa epäilemättä johdonmukaisimmalta.
29. mie8.8.2005 klo 19:52
Kiitos avusta.
30. Tellus8.8.2005 klo 20:30
Äitini oppi aikoinaan venäläisiltä sotavangeilta muutamia sanoja ja sanontoja. Esim. holotna on perheessämme ollut yleisesti kätetty sana. Kun viluttaa niin sanotaan, että mulla on holotna.
31. mie8.8.2005 klo 20:45
Holotna on tuttu täälläkäin, vieläkin käytössä. Saatankin loppujen lopuksi käyttää paljonkin venäläisiä sanoja, tietämättä niiden alkuperää.
32. Pena9.8.2005 klo 07:56
On kai niitä yllättävän paljonkin venäläisperäisiä sanoja, joita käytetään. Holotna, palttoo, sontikka ja eikös robottikin tule venäjältä? Joskus jostain luin, että töitä "ropotetaan".

Jos holotna on viluttaa, niin mitäs on hototna?

d=)
33. kirre9.8.2005 klo 07:58
Pena : )
34. Arska9.8.2005 klo 08:23
Pena. Sana "robotti" tulee tšekin kielen sanasta "robota", tarkoittaa pakkotyötä.
(Onneksi loma jatkuu, eikä hototna yhtään! ;-)
35. Pena9.8.2005 klo 09:04
Kiitos Arskalle oikaisusta.

Tietäisikö joku nettisivua, jossa olisi näitä venäläisperäisiä sanoja listattu? Yritin ehtiä ehtiä, mutten kiireiltäni löytännä.
36. Sakke9.8.2005 klo 09:24
www.sorono.tk
37. Seija9.8.2005 klo 09:49
Täällä on jotain:
http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2001/kielii2 001_16.shtml
38. Pena9.8.2005 klo 10:29
Kiitokset, Sekke ja Saija!

Löytyihän sieltä tämmöinen kiva "jatkokertomus":

Kapakka > kolpakko > votka > tyrmä > putka > pohmelo.
39. mie9.8.2005 klo 17:20
Vielä tuohon holotnaan liittyen että mitäs tarkoittaa holotna bokota?
40. Matti9.8.2005 klo 17:58
Arska, robota ei tarkoita pakkotyötä, vaan pelkkä työtä, aivan neutraalisti. Venäjässä rabotat. Sanan robotti sen nykyisessä merkityksessä keksi 1900-luvulla tsekkiläinen kirjailija Karel Capek (kirjoitusasusta en ole varma, joitakin hattuja kai on mukana) kirjassaan Salamanterisota. Siitä robotti on levinnyt moniin maailman kieliin. Siis uudissana, joka vakiintui varsin nopeasti.
41. Juhani Heino9.8.2005 klo 19:31
Näköjään on kuitenkin eri teos:
R.U.R.: Rossum's Universal Robots, 1920 (prod. Prague National Theatre, January 25, 1921) - suom.
Válka s mloky, 1936 - The War with the Newts - suom. Salamanterisota

Kirjailija oli siis Karel Čapek (hattu C:n päällä) ja robotit mainittiin R.U.R.:issa.
42. Matti9.8.2005 klo 21:02
Juhani Heino, mykistyn ja vaikenen.
43. Juhani Heino10.8.2005 klo 02:07
Matti, älä ihmeessä vaikene. Sulla oli hyvä juttu, jossa vain oli pieni virhe mukana.
44. Yks-nolla11.8.2005 klo 16:25
Nimimerkki mie tuossa ylempänä 9.8.2005 klo 17:20 kyseli, mikä mahtaisi holotna bokota sitten olla. Vähän murjottuhan tuo bokota on, mutta korjattuna voisi olla pogoda eli sää. Yhdessä ovat siis kylmä sää, kylmä ilma.
45. mie11.8.2005 klo 17:25
Yks-nolla: sehän se varmaankin on. Runnoutuuhan siinä kieli ja kirjoitus kun perheessä periytyy vieraskielisiä sanoja/sanontoja, vaikka yhtään venäjänkielen taitoista ei ole. Tuokin yleensä putkahtaa esiin kun toinen toteaa että onpas holotna niin toinen vastaa holotna pogoda. Tietämättä yhtään mitä se tarkoittaa.

Onneksi on teitä tietäviä, joilta kysellä. Katsotaan mikä tulee seuraavaksi vastaa, kyselen sitten taas lisää.
46. J2.12.2005 klo 16:23
Meil päi soronoo = Moikka , heippa
47. Kravattimies25.9.2006 klo 02:44
Pekka Pietari mainitsi hokkuspokkuksen jo 7.12.2004 klo 15:41 ja tässä se on lopuksi:

http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2005/kielii2 005_14.shtml
48. tonimikael25.9.2006 klo 08:53
Olipa mielenkiintoinen sivu! Tack Kraka! :)
49. ö25.9.2006 klo 10:39
Monet suomalaiset osaavat sanoa venäjäksi "ruki vehr". Pietarissa ollessani huomasin, että venäläiset osaavat saksaa ainoastaan "hände hoch".

Näin me opimme naapurikansojemme kieltä.
50. Jyrki25.9.2006 klo 20:19
Suomessa on paljon venäjästä lainattuja sanoja, mutta on venäjässäkin joitakin suomensukuisista kielistä: kuulemma mm. venäjän sana sinij (синий) = sininen on suomalaiskielistä peräisin.
51. Sonja16.8.2007 klo 19:22
"Tässä ihan toinen etymologinen juttu. Taikasanalla HOKKUSPOKKUS on varsin pyhä juuri: ehtoollisen latinankielisistä asetussanoista kohta HOC EST POCUM MEUM = tämä on minun maljani. Latinaa ymmärtämättömän kansan korvissa se kuulosti hokkuspokkukselta..."


Hokkus pokkus tulee sanoista hoc est corpus meum, tässä on minun ruumiini
52. kudos16.8.2007 klo 20:13
Hokkuspokkus tulee joistakin sanoista:
worldwidewords.org/weirdwords/ww-hoc1.htm

Lisää selityksiä:
onelook.com/?w=hocus+pocus
53. kudos16.8.2007 klo 21:30
hokkuspokkus, taikurin taikasana.
1500-luvun kiertävien teinien valelatinaa: hax pax max deus adimax, joka sai englannissa 1600-luvulla muodon hocas pocas.

Veijo Meri: Sanojen synty
54. HT16.8.2007 klo 22:05
Liekö Meri tullut epävarmaksi yllä näkyvän selityksensä suhteen, se kun ei ole enää mukana hänen kirjansa vuonna 2002 ilmestyneessä viidennessä painoksessa (joka ilmoitetaan sisältönsä puolesta samaksi kuin neljäs).
55. kudos16.8.2007 klo 22:26
Minulla on Meren kirjan kolmas painos. Onkohan neljännessä poistettu Veijon itse keksimiä selityksiä.

Brittiläiset sanakirjantekijät (Oxford) näyttävät olevan Meren kanssa osittain samaa mieltä.
56. HT16.8.2007 klo 23:15
Minun oxfordilaiseni ovat sikäli samaa mieltä Meren kanssa, että sanovat "sham Latin".

Vähän lisää Meren kirjasta. Ensimmäinen painoshan ilmestyi 1982 ja sai oppineet takajaloilleen. Klassillisen filologian dosentti Paavo Castrén arvosteli teoksen Hesariin 6.11.1982, ja otsikkona jutussa oli "Amatöörin etymologiat". "Väärinkäsityksiä ja painovirheitä on tavanomaisen paljon", kirjoitti Castren, ja nakkasi näkyviin muun muassa toista tusinaa asiavirhettä.

Vastineessaan Meri myönsi nuo virheet, ja ne korjattiin myöhempiin painoksiin (muutama esimerkki: ankkuri ei tule latinan sanasta uncus; paroni on alin aatelisavo, ei korkein; karnevaalia vietetään ennen paastoa, ei sen jälkeen). Kirjan kolmas painos uusittiin perusteellisesti, neljänteen tuli täydennyksiä.

Castrén: "Mutta miksi hän siitä huolimatta itsepintaisesti haluaa nimittää teostaan etymologiseksi sanakirjaksi? Se ei ole reilua peliä, vaan suorastaan ostavan ja lukevan yleisön harhaanjohtamista." Nykyisen painoksen nimessä ei enää puhuta etymologisesta sanakirjasta.

"Omia keksintöjä ei kirjassa ole", puolustautui Meri, eikä sitä kai kukaan ole varsinaisesti epäillytkään.

Sivallustensa ohella Castrén toki antoi tunnustustakin, ja mukavahan Meren aikaansaannosta on lueskella.
57. Seppo Hovi5.1.2008 klo 17:13
Mitä se mörkö niinkun tarkoittaa? Kuinka tuuheana pidätte talvisin?!?
58. sorononoo28.11.2008 klo 20:15
jeps.. soronoo myös meil. et se on sit moro :D
59. Janis Petke25.1.2009 klo 01:30
Meillä päin toi soronoo ääntyy "sorkkanoo" ja tarkottaa just jotai näkemii tai morjes mää meen nyt..
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *