KESKUSTELUT > RISTIKOT > MITKÄ OVAT SUOMEN KIELEN TEENNÄISIMMÄT SANAT?
1236. Mitkä ovat suomen kielen teennäisimmät sanat?
Pena22.11.2004 klo 17:22
Uusimaa 20.11.2004:> Nykyisessä suomen kielessä on toinen toistaan kummallisempia sanoja, joista hyvin monet on tehty keinotekoisesti sanoja yhdistämällä. Tällainen sanojen yhdistely ei ole kuitenkaan aina onnistunut. Nuoriso suhtautuukin hymyillen sellaisiin vanhahtaviin sanayhdistelmiin kuin tekokuu tai näköradio. Vanhempaa väkeä sen sijaan ärsyttää suositun urheilulajin muovinen nimi salibandy.
Miten on, tutkija Salli Kankaanpää Kielitoimistosta, mikä on suomen kielen teennäisin substantiivi?
- Ehdokkaita on monia, mutta mielestäni sana yrityspuisto on niiden huipentuma. Sana sisältää käännösvirheen, sillä sana park tarkoittaa puiston lisäksi myös pysäköintiä.
Entä mikä on teennäisin adjektiivi?
- Missään sanassa ei ole niin hämärää pohjaa kuin sanassa ympäristömyötäinen. Jo sanassa ympäristöystävällinen on yhdistetty substantiivi ja adjektiivi, mutta sekin on parempi kuin ympäristömyötäinen.
Onko olemassa myös hyvin teennäisiä verbejä?
- On. Sellainen on verbi omata. Jos jollakin on jotain, hänen ei tarvitse omata sitä.
Itä-Uusimaa / Timo Lilja
----------------------------
Tuo OMATA löytyy monista ristikoista, mutta enpä ole OMANNUT tuollaista näkökantaa kuin Kielitoimiston tutkija.
Onko mielestänne OMATA teennäinen verbi? Mitä mieltä olette muista teennäisistä sanoista, mitä mieltä tuosta lehtiartikkelista?
2. Juhani Heino22.11.2004 klo 18:08
Kun nyt kerran kysytään: artikkeli oli ihan OK (tahallinen epäsuomalaisuus). Enkä OMAA tällaista mielipidettä, vaan mulla on tällainen mielipide.Ristikoissa (etenkin Sanasepon koeratkonnassa) törmää usein teennäisiin sanoihin, mutta tavallisen kielen puolelta ei nyt tule yhtään mieleen. Aina välillä jokin kyllä ärsyttää.
3. J Takala22.11.2004 klo 19:57
Uusavuton on aika teennäinen sana.
4. IiKoo22.11.2004 klo 20:05
Eittämättä suosikkini on eittämättä. Miksei myöntämisestä muuten puhuta kylläämisenä?
5. kirre22.11.2004 klo 20:46
Kyllääminen on hauska,mutta asian tai tuotteen tai esim.firmantunnettuus kuulostaa oudolta.
6. jupejus22.11.2004 klo 20:53
Kyseenalainen termi tuo "teennäinen" sana. Mikä voisi sanana olla teennäinen. Jos sanalla halutaan ilmaista jotain, se muodostuu tarpeen mukaan, joko entisiä sanoja yhdistelemällä tai keksimällä kokonaan uusi.
Jos sana on osuva, käytännöllinen tai muuten täyttää merkityksensä, niin se jää puheissa ja kirjoituksissa elämään. Se silloin tuskin on ollut tai on teennäinen.
Voisi ajatella, että väittää joku sana teennäiseksi on jo ajatuksena teennäinen.
Joistakin sanoista sanotaan, että ne ovat turhia.
Turhia sanoja periaatteessa on paljonkin, jos halutaan verrata siihen, pystytäänkö sanomisen tarve ilmaisemaan vähemmillä sanoilla. Eri kielillä henkilöt pystyvät ilmaisemaan sanottavansa hyvinkin vähin sanamäärin, silti ymmärrettävästi.
Toistaalta voidaan ajatella, että sanojakaan ei ole liikaa, koska joka haluaa löytää nyansseja ilmaisuunsa, niin on sitten mistä ottaa.
Omata - sananahan on hyvä. Miten se voisikaan paremmin ilmaista, jos joku esimerkiksi omaa hyvän lauluäänen.
7. Nääs Ville22.11.2004 klo 20:53
Tampereen linja-autoista on alettu käyttää nimitystä nysse.Mielestäni se on teennäinen sana, huolimatta siitä huvittavasta tarinasta josta nimi on saanut alkunsa.
Joskus luulin ettei ristikoissa esiintyisi slangisanoja, nykyään
niitä esiintyy. Esim. ratikka on mielestäni slangisana.
8. Matti22.11.2004 klo 21:03
Työelämässä törmäsi aika karmeihin sanoihin: ydintää, ydinosaaminen, strateginen kumppanuus, asiakasrajapinta, vipuvaikutus, vain muutamia mainitakseni.
9. RA22.11.2004 klo 21:41
En edes tiedä, mikä on VIPUVAIKUTUS - voisiko sen ilmaista yksinkertaisesti sanalla VAIKUTUS? Eihän vipu mitään yksinään vaikuta? Sen sijaan VIPUPISTE on mielestäni ihan kelpo käytännön sana - työelämäänkin; haetaan kohtaa tai asiaa, jossa/josta mahd. pienellä voimalla tai 'väännöllä' saadaan aikaan haluttu muutos.Mitäs sanotte tästä: Ydinosaamisen metarakenteet on integroitu suoraan kontekstiin. Suomeksi?
Jankutan edelleen sanasta LOPPUPELEISSÄ; Melkein kaikki on nykyään loppupeleissä sitä tai tätä. Elämä on siis peliä: karsinnat, alkusarjat, välierät, semifinaali, finaali - ja sitten uusi kausi ja uudet loppupelit. Loppupelejä todella riittää ja siltä se kuulostaakin.
10. Antti Viitamäki23.11.2004 klo 02:28
Vipu toimii niin, että kun toisesta päästä painaa alas niin toinen pää nousee ylös ja päinvastoin. Talouselämässä on hyvin usein kyse siitä, että jonkin asian korottaminen merkitsee toisaalla laskua: hinnan noustessa ostettujen tuotteiden määrä laskee.En tiedä, käytetäänkö sanaa juuri tuossa yhteydessä, mutta ei se minusta ainakaan kovin huonolta tunnu.
jupejus:
Miten ilmaista paremmin "hän omaa hyvän lauluäänen"?
Miten olisi "hänellä on hyvä lauluääni"? (Tätähän Salli Kankaanpää kaiketi ensisijaisesti tarkoitti.)
Itse en oikein kunnolla hahmota sitä että tieliikennelaitoksen pitää nykyään olla tieliikelaitos. Tajuan kyllä miksi näin on, mutta se tuntuu jotenkin hölmöltä nimenmuutokselta. Olisivat saman tien keksineet jotain ihan muuta.
Minä olen yrittänyt viime aikoina huomioida puheessani, etten käyttäisi sanaa "montaa". Kun sanan "moni" partitiivi kerran on "monta", eikä "montaa" tarkoita yhtään mitään.
Niin.
:-)
11. Kravattimies23.11.2004 klo 03:31
Montaa, kauaa ...Montaa ei ollut kauan hyväksytty, jos oli ollenkaan. Kopioin säikeestä
http://sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=v ast.php&p2=info_3.php&id=488&alku=660&t=k1
"Luen joka päivä monta kirjaa."
"Luen joka päivä montaa kirjaa."
Molemmat oikein, mutta lauseiden merkitys ei ole sama; ensimmäinen puhuja on todellinen kirja-ahmatti, jälkimmäinen ei välttämättä.
12. tumpz23.11.2004 klo 09:51
Tuotetta LÖYTYY tietynkokoisena... jos jotakin löytyy, se on aikaisemmin ollut hukassa, vai?
13. kirre23.11.2004 klo 09:55
Korvaani särähtää myös sanonta ;pitkässä juoksussa!?Miksei käy tulevaisuudessa?
14. kirre23.11.2004 klo 10:27
Olen ajatellut pitkässä juoksussa muuten liittyä paikkakuntani sanaseppoihin,kun vaan saisin aikaiseksi.Olisi mielenkiintoista tavata mahd.silmästä silmään tätä
porukkaa.
15. J Takala23.11.2004 klo 11:00
Kirre, ei muuta kuin seuraavaan lähimmän paikalliskerhon kokoontumiseen mukaan. Ajat ja paikathan löytyvät tuolta:http://www.nic.fi/~sanas/
16. Antti Viitamäki23.11.2004 klo 11:16
"Pitkässä juoksussa" ja "tulevaisuudessa" eivät mielestäni ihan samaa tarkoita... Niitä käytetään vähän eri tavoin:Uusiutuvat energianlähteet ovat pitkässä juoksussa parempi vaihtoehto.
(Nyt kannattaa satsata uusiutuviin energianlähteisiin, koska pitkällä aikavälillä, loppujen lopuksi, uusiutuvat energianlähteet osoittautuvat kannattavammiksi ja kestävämmiksi.)
Uusiutuvat energianlähteet ovat tulevaisuudessa parempi vaihtoehto.
(Nyt ei kannata satsata uusiutuviin energianlähteisiin, mutta myöhemmin kyllä.)
Pitkässä juoksussa = (tarpeeksi) pitkällä aikavälillä, avainajatuksena kestävyys (pitkä juoksu, kestävyysjuoksu, maraton jne.)
Tulevaisuudessa = jonkin ajan jälkeen, tilanteesta riippuen voidaan puhua jopa vain päivistä
17. kirre23.11.2004 klo 11:18
Kiitos huomionosoituksesta J Takala.Ei muuta kuin härkääsarvista siis.
18. jupejus23.11.2004 klo 11:23
Hänellä on hyvä lauluääni. Hän omaa hyvän lauluäänen.Eihän noissa mitään suurempaa merkityksllistä eroa ole muuta kuin että kieli mahdollistaa ilmaisuun vaihtelevuutta.
Hänellä on - on varsin kuiva ilmaisu. Jos sanottava teksti on toistuvasti olla-verbillä kuvannollistettu, niin se antaa tyhjältä kuulostavan lopputuloksen. Kieli ei elä.
Tosin tämä nykyaikaa joillain tahoilla haluaakin, että kielikuvat eivät olisi niin "turhan" elävää kirjoituksissa. Nykykirjallisuus kustannettuna ainakin tahtoo kielen kehittyvän tuohon pelkistettyyn suuntaan.
Mutta ehkä se on aikansa kutakin.
19. Bert23.11.2004 klo 12:08
Käytännön pila (alkumuotonsa englanninkielen "practical joke") on korvaamassa aitosuomalaisen kepposen, mikä on sääli.
20. Hannanen23.11.2004 klo 12:20
Minulle tuli mieleeni kauhistuttava sanahirviö "poikamiestyttö"
21. Pena23.11.2004 klo 12:52
Kyllä, Hannanen, näin on. Mutta kun lisätään se yksi puuttuva sinne perään niin saadaan sanoisinko sanaseppomainen sana: poikamiestyttönainen! :)
22. Matti23.11.2004 klo 13:45
Näin hänet monta kertaa.En nähnyt häntä montaa kertaa.
Onko alempi siis väärin? Oma korva sen kyllä hyväksyy. Eikös monta ole tässä kokonaisobjekti (hänet) ja montaa osaobjekti (häntä), kuten ylempänä kirjaesimerkissäkin.
Mitä vipuun tulee, äitivainajani kertoi Tampereelta 30-luvulta, että Norssissa opetettiin fysiikan tunnilla vivusta, että mikä voimassa voitetaan, se tuotannossa menetetään.
Näinhän asia ei yleensä ollut, kuten pojat totesivat tavaratalojen Voima ja Tuotanto pajatsoja hakatessaan.
23. Juhani Heino23.11.2004 klo 14:22
Kuulemma "montaa" käy nykyään virallisestikin. Näin sitä vanha pieru joutuu sopeutumaan uusiin oppeihin.Pitkässä juoksussa on aiemmin sanottu mielestäni luontevasti: pitkällä tähtäimellä. Jos sitä ajattelee tarkemmin, hassuhan sekin on, mutta "korva tottuu".
Jossain toisessakin säikeessä taidettiin mainita "lähiaikoina" kun oikeasti tarkoitetaan "viime aikoina".
24. ljj23.11.2004 klo 18:57
Tuosta poikamiestyttönaisesta, joku varmaan haluaisi sen kuuluvan: poikamiestyttöhenkilö.
25. Pena23.11.2004 klo 19:00
Kaikkia tyydyttävä tasa-arvoinen ratkaisu: (nuori)henkilöhenkilö(nuori)henkilöhenkilö?
26. ile23.11.2004 klo 20:31
???-laatijakokouksissa on pariinkin otteeseen nostettu tapetille teonsana 'osailla'.Sen käyttöä ristikkosanana on eräs taho arvostellut sillä perusteella, että joku joko osaa tai ei osaa jotakin.
Kukaan ei osaile.
Toisaalta osailla löytyy Nykäsestä, joten sen käyttöä ristikoissa voi myös puolustella.
Vaan silloin tällöin jostain ilmaantuu sanoja, jotka oitis tympivät. Tällä hetkellä tympivä sana ylitse muiden on salarakas.
SALARAKAS!!!
Kuka sanan lienee keksikin, niin nyt sen tapaa lööpeistä ja lehtien kansista monta kertaa viikossa.
'Eremenkon salarakas! Intiimit kuvat nyt Seiskassa!
Mikä salarakas se sellainen on, jonka naaman kaikki tuntevat???
27. Juhani Heino23.11.2004 klo 20:47
No joo, samalla tavalla lehdessä on ollut mainoksena ties kuinka monta viikkoa "Hannele Laurin salaisuus".
28. RA23.11.2004 klo 20:58
"Lähettäjä: Antti Viitamäki 23.11.2004 klo 02:28Vipu toimii niin, että kun toisesta päästä painaa alas niin toinen pää nousee ylös ja päinvastoin."
Eikös tuo tuollainen ole "vain" vaaka tai kiikkulauta? Eikä mikään vipu.
Vipu on yksinkertainen järjestely, jolla voiman käyttöä saadaan hyödynnettyä parhaalla mahd. tavalla. Tämä tapahtuu määrittelemällä optimaalinen tukipiste=vipupiste.
Esim. Maassa on kivi, joka olisi kangella nostettava.... jne. Ilman vipua, pelkällä kangella? Vipu ½ metrin päässä? Vipu metrin päässä?
29. Matti23.11.2004 klo 21:16
Suomenopettajamme tähdensi aina, että pitkällä tähtäimellä ei käy, pitää olla pitkällä tähtäyksellä. Ei tähtäin ole pitkä vaan tähtäys. Oikeassa taisi olla, vaikka en nyt näistä haluakaan kiivailla.Ja kun koulumuistoihin mentiin, niin sitäkin mietittiin, onko airo yksi- vai kaksivartinen vipu. Onko tukipiste vedessä vai hankaimessa? Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että oma opettajani ja rinnakkaisluokan opettaja olivat asiasta täsmälleen päinvastaista mieltä. No, taisi oma opettajani olla väärässä.
Jos vipu on kilometrin pässä, se pitää mennä hakemaan.
30. tero23.11.2004 klo 21:18
katselinpas televisiosta tarinan Lönnrotista, siinä vasta mies keksimään teennäisiä sanoja!
31. jupejus23.11.2004 klo 22:16
Samoin katsoin myös ja ihmettelin, että moneen on Elias ehtinyt elämänsä aikana - eikä ollut kummoiset kulkuvälineetkään noihin aikoihin, saati sitten ne monet ammatit jotka hän opiskeli itselleen ja kehitti niitä.Miten lie tuo osailla sana. Samalla perusteella voisi sitten kumota muutkin samantyypiset sanat. Kirjoittaa tai kirjoitella.
Toisaalta, eivät ne kaikki täysin osaa, vaikka luulevat osaavansakin ja vaikka se näyttäisikin, että joku osaa täydellisesti, niin saattaa se puolirajaan jäädäkin.
Mutta eikös tuossa "osata" -sanassa ole tuo suunnistus-näkökulma. Osata jonnekin. Osailla jonnekin, vähän kuin ajan kanssa ja oikeasta sunnastakaan ei ole niin tarkkaa tietoa, mutta sinne päin.
32. Antti Viitamäki24.11.2004 klo 12:28
Juu, tuli otettua aavistuksen yksioikoinen näkökulma tuohon vipuun. Siis kun rautakankea käytetään perinteisen vivun tapaan (eli valitaan tukipiste johon kanki nojaa ja väännetään kivi ylös, tai vastaavaa, eikä nosteta sillä suoraan niin kuin lapiolla), niin juuri tuo kuvaamanihan siinä tapahtuu: käyttäjän pää painuu alas ja kiven pää nousee ylös. Eli siitä lienemme samaa mieltä.Keinulautakin on kyllä ihan varmasti vipu, mutta jos ihminen viputyötä käyttää, vipupiste on harvoin keskellä vipua, kuten keinulaudassa. Keinulaudankin avulla saadaan aikaan muutos voimassa - nimittäin sen suunnassa! Joskus voi olla ylen käytännöllistä, että voi painaa jotain alaspäin saadakseen jotain muuta ylöspäin, vaikka voiman suuruutta ei vipupisteellä muutettaisikaan. Keinu itsekin on tunnetusti kiva asia, ja vaaka samaten. Kyllä ne vivun fysikaalisen määritelmän täyttävät.
Mutta toki on olemassa myös muunlaisia vipuja. Vipu kai määritellään kappaleeksi, jolla on vipupiste (yksi kohta jonka suhteen vipu kääntyy) ja johon vaikuttaa kaksi eri voimaa, samansuuntaisia tai erisuuntaisia.
Näin ollen vipu voi olla myös esimerkiksi tanko, joka on toisesta päästään kiinni seinässä, nivelen tai vastaavan avulla. Tällöin vipupisteenä on tuo nivel. Ja TÄSSÄ nimenomaisessa tapauksessa ei tietenkään "toinen pää laske kun toinen pää nousee", kuten aiemmin asian esitin.
Tarkoituksenanihan oli vain pohtia taloustermin "vipuvaikutus" alkuperää. Uskoakseni fysikaalisen täsmällisyyden taso oli kielitieteen kannalta riittävä, joskaan ei täydellinen.
Tässä nyt kuitenkin sitten netistä löytynyt määritelmä:
---
Lainan ottaminen osakeannin sijaan laskee oman pääoman prosentuaalista osuutta yrityksessä. Oletettaessa, että lainankorkoprosentti on pienempi kuin yrityksen voittoprosentti, kasvattaa lainanotto oman pääoman tuottoastetta. Tämä on ns. vipuvaikutus, eli että pääoman kasvaessa absoluuttinen voitto kasvaa samassa suhteessa, mutta oman pääoman suhteellinen osuus pienenee. Tämä merkitsee, että voitto jaettuna omalla pääomalla on suurempi. Yrityksen tulosta lainanoton valitseminen sen sijaan laskee, sillä pääomalla on tehty sama tuotto kuin osakeannin tapauksessakin, mutta lainasta maksetut korot laskevat käteen jäänyttä osuutta.
Vipuvaikutuksella (financial leverage; trading on equity) tarkoitetaan siis pyrkimystä oman pääoman tuoton lisäämiseen kasvattamalla vieraan pääoman suhteellista osuutta yrityksen rahoitusrakenteessa. Toisaalta vipuvaikutuksen hyväksikäyttäminen lisää riskiä myös oman pääoman menettämisestä (negatiivisesta vivusta). Negatiivinen vipu toteutuu silloin, kun koko pääoman tuotto alittaa vieraan pääoman koron.
---
Eli kaiketi olin jäljillä, joskaan en sentään oikeassa.
:-)
33. jupejus24.11.2004 klo 14:19
Toisesta päästä kiinni on tavallaan myös vipu, joka toimii ansana. Kasvava puu jännitetään ansaksi ja siihen joutuessa saalis laukaisee jännityksen ja hirttäytyy kiinni. Toivottavasti emme joudu vipuhun.
34. Jukkis24.11.2004 klo 17:33
Sattuipas hassusti. Uusimmassa Länsiväylä-lehdessä on ministeri Leena Luhtasen kirjoitus otsikolla "Teknologian vipuvarsilla kasvua talouteen". Niillä vipuvarsilla "talouteen voi kammeta kasvua ja lisätä työllisyyttä".
35. Marianna24.11.2004 klo 21:43
"Korvamerkitty raha" on kyllä ihan yhtä inha käännöslaina kuin "käytännön pila" tai "pitkässä juoksussa".
36. RA24.11.2004 klo 22:34
Kiitos, Antti, perusteellisemmasta selvityksestä. Huomasin sen myötä, että olin itse(kin) ymmärtänyt koko vipuasian hyvin heppoisesti.Tällaisista heppoisuuksista kai nuo eniten inhotut ja teennäiseksi koetut sanonnat mm. syntyvät? Lainataan termejä jostakin yhteydestä toiseen yhteyteen - ymmärtämättä termin alkuperäistä merkitystä tai sen mukanaan tuomaa logiikkaa.
Jostakin syystä erityisesti teknisiä termejä lainaillaan aika surutta. Mariannan ilmaisema inha "pitkässä juoksussa" on hyvä esimerkki urheilupuolelta lainatusta sanonnasta, joka ei aina osu ihan kohdalleen.
Aina kohdalleen osuessaan tällaiset lainat ovatkin sitten erittäin hyviä ja lisäävät asian ymmärrystä nopeammin kuin tunnin luento.
37. Juhani Heino24.11.2004 klo 22:37
Ehkä "pitkässä juoksussa" ei kuitenkaan ole urheilupuolelta vaan englannista jossa se on yleiskäytössä.
38. jupejus24.11.2004 klo 23:15
Onko 'pitkässä juoksussa' samaa alkuperää sanonnalle; "pitkässä kuusessa".
39. RA24.11.2004 klo 23:19
Englannissa run tarkoittaa juoksun ohella myös aikaväliä. Eli suora käännös 'in the long run' olisi kai pitkällä aikavälillä, ajan mittaan.Liekö nämä muutkin suomen kielen ilmaukset, joissa aika "urheilee" monin tavoin, vain englannin lainoja ja käännöskukkasia: Aika juoksee, kiitää, aika hyppää (oho, kello on jo yksitoista - kuinkas se nyt noin hyppäsi), aika häviää, aika rientää ja kiiruhtaa jopa edelle jne.
40. Timppa25.11.2004 klo 01:53
Oho, taas se kello hypähti...:)
41. Kravattimies25.11.2004 klo 07:19
> Suomenopettajamme tähdensi aina, että pitkällä tähtäimellä ei käy, pitää olla pitkällä tähtäyksellä.Sanakirjan mukaan in the long run on "pitkällä tähtäimellä" (Googlessa 27500 osumaa); "pitkällä tähtäyksellä" (6820).
42. IiKoo25.11.2004 klo 11:20
Sanonnoista "mopo karkasi käsistä" on minusta kertakaikkisen typerä. Välillä tuntuu, ettei moisen lausujat ole itse välttämättä edes ajaneet mopolla koskaan.
43. Matti25.11.2004 klo 12:33
Minua harmittaa aina suunnattomasti, kun onnettomuuden syynä sanotaan olleen inhimillinen erehdys. Kysymyksessä on käännösvirhe, human error on ihmisen erehdys, vastakohtana laitevialle, materiaalin pettämiselle ym. (Ovathan viimemainitutkin loppujen lopuksi ihmisen virheitä, mutta se on taas eri juttu.)Inhimillinen erehdys vie ajatukset siihen suuntaan, että erehtyminen on inhimillistä, ainahan sattuu, ei voi mitään ... Tämä on väärin.
Olen usein aikonut kirjoittaa tästä yleisönosastoon, mutta puranpa nyt sydäntäni edes täällä.
44. V-R25.11.2004 klo 12:52
Humanum errare est.Sanoivat jo muinaiset roomalaiset.
Erehtyminen on inhimillistä.
Mitä vikaa on käännöksessä?
45. Pena25.11.2004 klo 13:26
Pitkässä juoksussa!Rush: Marathon (1985)
"It's not how fast you can go
The force goes into the flow
If you pick up the beat
You can forget about the heat
More than just survival
More than just a flash
More than just a dotted line
More than just a dash
It's a test of ultimate will
The heartbreak climb uphill
Got to pick up the pace
If you want to stay in the race
More than just blind ambition
More than just simple greed
More than just a finish line
Must feed this burning need
In the long run...
Chorus
From first to last
The peak is never passed
Something always fires the light that gets in your eyes
One moment's high, and glory rolls on by
Like a streak of lightening
That flashes and fades in the summer sky
Your meters may overload
You can rest at the side of the road
You can miss a stride
But nobody gets a free ride
More than high performance
More than just a spark
More than just the bottom line
Or a lucky shot in the dark
In the long run...
Chorus
You can do a lot in a lifetime
If you don't burn out too fast
You can make the most of the distance
First you need endurance
First you've got to last...
Chorus"
46. Rautakoura25.11.2004 klo 19:14
Vähän sama kuin tuo mopojottu:Sanotaan että sorvataan jotain, esim. sopimusta. Sellaiset sanovat jotka eivät sorvaamisesta mitään tiedä.
Myös sellaiset ovat usein lähdössä "sorvin ääreen".
47. RA25.11.2004 klo 21:15
"Biologisen kellon tikitys" on myös niin paljon käytetty ilmaus, että alkaa jo - pelkästään yleisyytensä vuoksi - tökkiä.
48. Timppa26.11.2004 klo 02:12
Liekö sitten biologinen tai ei, mutta tuntuu tuo kello hypähtelevän harva se yö...
49. Antti Viitamäki26.11.2004 klo 03:12
Meni vähän ohi minulta tuo Matin huoli. Inhimillinenhän tarkoittaa nimenomaan ihmiseen liittyvää tai ihmisen tekemää, esim. inhimillinen toiminta.Sitä, mikä voima on aikanaan vääntänyt ihminillisestä inhimillisen, en ole vielä lakannut pohtimasta. Liekö kyseessä inhimillinen erehdys? :-)
It's only human - se on vain inhimillistä. Prikulleen oikein.
50. IiKoo26.11.2004 klo 09:25
Onnettomuuksissa todetaan myös usein, että oli suojelusenkelit matkassa. Höpsis, sanon minä! Eikös suojelusenkelin tehtävä ole estää matkamiestä joutumasta onnettomuuteen? Jos ihmisiä pitää jostain autonromuista esiin kaivaa, on suojelusenkeleiltä jääneet todellisuudessa hommat tekemättä.
51. Matti26.11.2004 klo 11:11
Huoli oli siinä, että termiin inhimillinen erehdys liittyy (ainakin minun korvissani) sävy anteeksiannettava. Näinhän ei ole termin human error kohdalla, se on vain neutraalisti ihmisen virhe.Tietenkin human tarkoittaa asiayhteydestä riippuen joko ihmis- tai inhimillinen. Human voice = ihmisääni ja human factor = inhimillinen tekijä.
52. Floora26.11.2004 klo 12:27
Uusioperhe.Uusperheellisenä luen usein tekstejä joissa mainitaan uusioperhe. Mielestäni se kuulostaa siltä kuin joku olisi tehnyt uusperheestä "vitsikkään" version ja se olisi jäänyt elämään. Yäk.
Uusperhe-sanaakin siedän vain siksi että kuvaavampaa ei ole.
53. V-R26.11.2004 klo 12:55
Seppo Ahti kehitteli uusiopaperista valmistetusta WC-tuotteesta sanan huusiopaperi.Monikansallinen yhtiö on hieman negatiivissävyinen.
Eipä hätää. Firmani käytti taannoin yleisesitteessään sanaa monikotimainen
54. RA26.11.2004 klo 23:04
Floora: Mikä estäisi käyttämästä sanaa "perhe"?
55. Floora29.11.2004 klo 14:57
Ei sitä mikään voikaan estää. Kun täytyy vastata kysymykseen "Millainen perhe?" tai "Miksi teidän perheessä...?" tarvitaan joskus tuota lisämäärittelyä.
56. Matti29.11.2004 klo 17:08
Tähän säikeeseen kai sopii kammottava ja vastenmielinen termi kunniamurha.
57. Jouni29.11.2004 klo 18:13
Tässäpä vekkuli linkki, joka liittynee tuohon Matin esille tuomaan sanaan:http://lounge.pri.ee/mt/archives/mamour-fall-at-ho me.jpg
58. Matti29.11.2004 klo 21:51
Todella vekkuli linkki. Kun valitsin sen, kone tilttasi totaalisesti. Piti irroittaa akku. Lähetettyäni tämän yritän kyllä uudelleen.
59. Pena20.12.2004 klo 19:22
Ilouutinen vai pitäiskö sanoa ileuutinen? Ainakin uutinen erityisesti ilelle. Suomi-neidollakin on salarakas!"Jaakonsaari sanoi, että Nato on Suomen turvallisuuspolitiikassa jonkinlainen salarakas . Suhde on erittäin tiivis ja hyvä, mutta siitä on sopimatonta puhua avoimesti."
No niin, siihen meni sekin salaisuus!
60. RA20.12.2004 klo 19:59
Teennäinen ja lattea sana/sanonta menevät ainakin osittain päällekkäin - "as if" ja "anyway": Pasi Heikura (Alivaltiosihteeri) on koonnut kahden kirjan verran suomalaisia latteuksia: Näissä merkeissä (2003) ja Samoilla linjoilla (2004). "Jumaleissön", että ovat hauskoja kokoelmia.... ;-)
Kirjoitin itse viikko sitten yhteen lehteen tällaisen jutun - anteeksi lainauksen pituus. Tässä ollaan ymmärtääkseni myös teennäisyyksien ja latteuksien äärellä.
”Orwell-koodi”
George Orwell (1903-1950) oli lehtimies, kirjailija ja (yhteiskunta)kriitikko. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Eläinten vallankumous (1945) ja Vuonna 1984 (1949). Pari viikkolehti Economistin toimittajaa on arvioinut, että tärkeämpää kuin hänen kirjoitustensa sisältö on se, miten hän kirjoitti.
Orwell määritteli itsekin kirjoitussääntöjään jutussaan Politics and the English Language. Sääntöjä löytyi kuusi:
1. Älä koskaan käytä samanlaista vertausta, jonka olet jo
nähnyt painettuna muualla.
(Jokohan biologisten kellojen tikitykset pitkässä juoksussa
elämän meren aallon pohjissa ovat aikansa eläneet?)
2. Älä koskaan käytä pitkää sanaa, jos lyhyempi on tarjolla.
(Hämeen seutukunnan uusosaamiskeskus = koulu?)
3. Jos voit ottaa yhdenkin sanan pois, ota se pois.
(Jos voit ottaa yhdenkin sanan pois, ota.)
4. Älä koskaan käytä passiivimuotoa, jos voit käyttää
aktiivia.
(… olisi kauheasti tehnyt mieli kirjoittaa ”On laajalti
arvioitu…”, se olisi tuntunut paljon
vakuuttavammalta kuin että pari toimittajaa
Economistista on arvioinut)
5. Älä koskaan käytä vieraskielistä sanaa, tieteellistä termiä
tai murresanaa, jos löytyy vastaava äidinkielinen sana.
(Orwellin essee olisi ollut kyllä paljon hienompi ilmaus
kuin Orwellin juttu)
6. Riko mieluummin jokaista näistä säännöistä ennen kuin
sanot jotakin täysin barbaarista.
(Riko mieluummin jokaista näistä säännöistä ennen kuin
sanot jotakin täysin karkeaa.)
Olen opetellut jo jonkin aikaa tätä ”Orwell-koodia”. Ei ole helppoa, mutta jotakin siinä on – selvittääköhän se ajatuksia vai mitä?
61. Juhani Heino20.12.2004 klo 20:01
Jännää, natohan olisi siis Suomi-neidon aviomiehen sisar... Tää on nykyaikaa, kuten turhakkeen mainostajakin totesi.Laitetaan samalla vastine Rush'in pitkälle juoksulle (Pena):
EAGLES
"The Long Run"
I used to hurry a lot, I used to worry a lot
I used to stay out till the break of day
Oh, that didn't get it,
It was high time I quit it
I just couldn't carry on that way
Oh, I did some damage, I know it's true
Didn't know I was so lonely , till I found you
You can go the distance
We'll find out in the long run
(in the long run)
We can handle some resistance
If our love is a strong one (is a strong one)
People talkin' about is
they got nothin' else to do
When it all comes down we will
still come through
In the long run
Ooh, I want to tell you, it's a long run
You know I don't understand why you don't
treat yourself better
do the crazy things that you do
'Cause all the debutantes in Houston, baby,
couldn't hold a candle to you
Did you do it for love?
Did you do it for money?
Did you do it for spite?
Did you think you had to, honey?
Who is gonna make it?
We'll find out in the long run
(in the long run)
I know we can take it
if our love is a strong one
(is a strong one)
Well, we're scared, but we ain't shakin'
Kinda bent, but we ain't breakin'
in the long run
Ooh, I want to tell you, it's a long run
in the long run
in the long run, [etc.]
Aioin laittaa pelkän linkin mutta siellä suollettiin mainosroinaa - säästän teidät siltä.
62. Jouni20.12.2004 klo 20:47
En tiennytkään, että Mika Häkkinen soveltaa Orwellin neljättä sääntöä.
KOMMENTOI