KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > VÄÄRISTELEVÄ VALKOKANGAS
1097. Vääristelevä valkokangas
Pena27.9.2004 klo 18:33
>Vääristelevä valkokangasElokuvat ovat täynnä outoja tapoja ja epäloogisuuksia
(HS/Nyt/Maria Mustaranta)
Eläydymme elokuvien tarinoihin, koska ne tuntuvat niin todellisilta. Todellisuudessa elokuvien maailma on täynnä omituisia tapoja, epäloogisuuksia ja järjenvastaisia lainalaisuuksia, joita harvoin edes huomaamme.
Elokuvissa jätetään baarissa juomat juomatta, ei lukita auton ovia ja löydetään aina sopiva parkkipaikka. Valkokankaalla miehet lopettavat aina parranajon, kun heillä alkaa mennä huonosti. Ukonilmoja on vain öisin.
Turun taideakatemian käsikirjoittamisen lehtori Pentti Halonen epäilee, että monet vakiintuneet mutta silti järjenvastaiset tavat esittää asioita syntyvät liioittelusta.
"Henkilöt heräävät esimerkiksi aina painajaisesta hyppäämällä puoli-istuvaan asentoon ja huohottavat hikisinä. Hyvin harva todellisuudessa herää niin, mutta elokuvissa niin on aina. Ehkä tapaa pidetään niin efektiivisenä, että se on vakiintunut ja muuttunut kliseeksi."
Jotkut kummallisuudet syntyvät käytännön ongelmista. Esimerkiksi pimeydessä tapahtuvia asioita ei voitaisi kuvata täysin pimeässä, koska silloin katsojat eivät näkisi mitään. Elokuvissa vakiintunut ratkaisu on käyttää kohtauksissa sinistä valoa. "Ehkä valo onkin yöllä vähän sinistä. Mutta elokuvissahan myös pimeissä sisätiloissa on sinistä".
Muun muassa monia Hollywood-käsikirjoittajia kasvattaneessa kalifornialaisessa UCLA:n yliopistossa opiskellut Halonen sanoo, ettei opetuksessa paljon käsitelty kliseitä. Halonen epäileekin, että suurin osa niistä lipsahtaa elokuviin tiedostamatta, tottumuksista johtuen. "Joskus elokuvat voivat kertoa todellisuutta enemmän siitä, millaisia elokuvia tekijä on itse nähnyt."
Halonen muistuttaa, ettei kliseiden käyttö välttämättä tee elokuvasta huonoa. Kaikki fiktiohan on joka tapauksessa valhetta. Joissain kohdissa vain valehdellaan vähän enemmän.
Taideteollisen korkeakoulun elokuvaohjauksen lehtori Esa Illi kertoo, että elokuvanäyttelijöiden työssä voi havaita läjäpäin vakiintuneita kikkoja, jotka saattavat olla varsin kaukana ihmisen normaalista toiminnasta. "Esimerkiksi kaksoiskatse on hyvin tyypillinen. Eli kun henkilö havaitsee jotakin merkittävää, hän vilkaisee sitä kahdesti. Joissain toisen luokan elokuvissa voi usein nähdä, miten näyttelijät käyttävät tällaisia kikkoja ihan surutta. Kyse on siitä, että yritetään tehdä asioista mielenkiintoisempia kuin ne ovatkaan."
Illin mukaan temput liittyvät usein reaktioihin, joiden näytteleminen voi olla hyvin vaikeaa. Pentti Halosen mainitsema painajaisesta herääminen on tästä yksi esimerkki. "Toisaalta voi kysyä, mikä sitten on aitoa näyttelijäntyötä. Se on hyvin kyseenalainen asia."
Ohjaaja Aku Louhimies sanoo yrittävänsä aina löytää asioiden esittämistavan todellisuudesta. Toisaalta ongelmana on joskus se, että todellisuutta luovat myös toiset elokuvat ja tv, ja ihmiset oppivat niistä toimintatapoja. "Kuinka moni esimerkiksi on ollut oikeasti tekemisissä kuolleen henkilön kanssa?"
Kun Louhimies on joskus selvittänyt, miten jokin asia todella tapahtuu - esimerkiksi, miten poliisi Suomessa jossain tilanteessa toimii - tapa ei olekaan tuntunut muista ihmisistä uskottavalta.
"Joskus vakiintuneisiin tapoihin turvautuminen voi myös johtua kiireestä tai laiskuudesta."
Louhimiehen mielestä katsojia ei pidä koskaan aliarvioida. Hän uskoo ihmisten huomaavan epäloogisuudet. "Eri asia sitten on, välittävätkö he niistä."
(jatkuu)
2. Pena27.9.2004 klo 18:34
(jatkoa)Näin meitä huijataan:
- Puhelun lopuksi ei koskaan sanota mitään lopettamiseen liittyvää. Luuri vain suljetaan.
- Rikolliset paljastavat aina suunnitelmansa vangiksi jääneelle sankarille.
- Mies kärsii tyynesti vaikka miten hirveää hakkaamista, mutta naisen puhdistaessa hänen haavojaan mies voihkii tuskasta.
- Röntgenkuvien tutkimiseen käytettävä taulu on aina valaistu, käytettiin sitä tai ei.
- Jos sankari on piilossa oksalla, pahis pysähtyy metsässä aina juuri sen puun alle.
- Räjähdykset kuuluvat avaruudessa.
- Kun laite menee epäkuntoon, se välkyttää valojaan ennen pimenemistä.
- Taksikuskille taskun pohjalta kouraistu raha on aina sopivan suuruinen.
- Huonekalut ovat luodinkestäviä, jos sankari on niiden takana piilossa.
- Kiikariin katsottaessa näkökenttään piirtyvät mustat reunukset.
- Kauhuelokuvissa uhri juoksee aina yläkertaan.
- Autossa rattia pitää käännellä, vaikka ajettaisiin suoraa tietä.
- Jos auto ajaa henkilöä takaa, hän juoksee aina tietä eteenpäin. Kenenkään mieleen ei juolahda, että hän voisi esimerkiksi mennä lyhtypylvään taakse.
- Kun henkilö käyttää itselleen tuntematonta laitetta ensimmäistä kertaa, hän ei koskaan tarvitse käyttöohjeita, vaan oppii tekniikan vain katselemalla laitetta vähän aikaa.
- Amerikkalaisissa elokuvissa aasialaiset osaavat aina taistelulajeja. Jos aasialainen on vanha mies, hän latelee aforismeja.
Lisää aiheesta osoitteessa:
http://www.leffatykki.com
3. Bert27.9.2004 klo 22:37
Vähän aikaa sitten telkkarissa näytettiin 30-luvun mustavalkoinen amerikkalainen leffa (en muista nimeä), jossa konnat aikoivat antaa sankarille tappavan ruiskeen. Kaksi konnaa piti kiinni sankarista ja konnatohtori yritti pumpulitupolla desinfioida sankarin käsivartta ennen kuolettavan ruiskeen antamista. Sankari rimpuili tarmokkaasti vastaan ja tohtori yritti sinnikkäästi osua tupollaan miehen käteen. Tätä kesti hyvinkin puoli minuuttia.
Tiedä hänestä onko desinfioiminen niin olennainen osa pistämistä, että koko toimenpide vaikuttaisi filmillä epäaidolta ilman sitä. Vai olisiko konnatohtori ollut jo liian raaka ilmestys saattaessaan sankarin epämiellyttäville ihotulehduksille alttiiksi tökätessään tappavan neulan noin vain tämän ihoon?
No, sankari pääsi aikansa rimpuiltuaan lopulta pakoon, kiitos hygienisen konnan!
Kiikareista: näkökenttään todellakin piirtyvät mustat reunukset elokuvissa. Kiikaroidun kuvan muodostaa kaksi toisiaan leikkaavaa ympyrää. Ihan sitä odottaa milloin joku uskaltaa esittää kiikarin läpi näkyvän kuvan pyöreänä, samanlaisena kuin kaukoputkessa.
4. Jouni27.9.2004 klo 22:43
Kiikarin kuva näyttää käsivaraltakin täysin vakaalta. Ei minulla vaan koskaan.
5. Ernesti28.9.2004 klo 01:33
Amerikkalaisten lakanat ovat elokuvien perusteella L-kirjaimen muotoisia. Mies nukkuu aina ylävartalo paljaana ja näkyvissä, ja nainen (vaimo) siveästi sen pitemmän osan alla.
6. Kravattimies28.9.2004 klo 01:34
Sarjaohjelmissa, kun roisto on saatu taltutetuksi kovan taistelun jälkeen, hänet nostetaan puolikuolleena maasta ja ohjataan poliisiautoon. Takaoven avattuaan poliisi muistaa aina ystävällisesti varoittaa häntä kolhaisemasta päätään...
7. Titta28.9.2004 klo 02:33
Ja aina ne tulee peiton alta vaatteet päällä, vaikka selvästi siellä on tehty jotain ihan muuta kun toivotettu hyvää yötä.
8. Actionman28.9.2004 klo 06:20
Ja kun toimintaelokuvan sankaritar on juossut helteessä mailikaupalla ja sitten hypännyt padon harjalta toista sataa metriä veteen, on hänellä rannalle noustessaan kuivat hiukset ja make-up tiptop-kunnossa..
9. sanoittaja28.9.2004 klo 09:34
Jos sankarille tulee kiire, niin autossa ei ole ovi lukossa ja avaimetkin on valmiiksi virtalukossa. Vaikka sankarimme hengailisi pahamaineisella ghettoalueella.
10. Titta28.9.2004 klo 14:56
Niin, ja aina ne menee meikattuna nukkumaankin... ja herää epäilyttävän pirteinä. :)
11. Matti28.9.2004 klo 23:16
Äsken tuli telkasta yksi Niitä, kourallinen dollareita.Clint hakatiin muusiksi. Ensin oli tosi pahan näköinen. Kohta jo paljon paremman. Ja plootuessussaan jo täysin freesi. Ihmeparantuminen, sanoisin.
Mutta tää on pientä. K.o. westernit ovat säilyneet hengissä kohta tollaset puolivuosisataa (paino sanalla kohta), eikä syyttä.
Pian kai tulee huuliherppeskostaja.
12. Floora29.9.2004 klo 08:58
Miksi Amerikassa kaikki puhelinnumerot alkavat 555?
13. iso S29.9.2004 klo 09:38
Niin, esimerkiksi Los Angelesin kokoisessa kylässä on ilmeisesti alle 10000 puhelinta, koska numerot ovat muotoa 555-xxxx.
14. Sanoittaja29.9.2004 klo 12:28
Aiheen vierestä. Lähes kaikissa amerikkalaisissa tv-perhesarjoissa ovesta tullaan suoraan olohuoneeseen (ei siis eteisen kautta) ja sohva on sijoitettu keskelle olohuonetta.
15. Titta29.9.2004 klo 12:54
Eikä ne koskaan ota kenkiä pois tullessaan sisälle.
16. MM29.9.2004 klo 15:28
Tuohon puhelinnumerojuttuun liittyen;Sain päätoimittajalta aikoinaan moitteita, kun yhteen piirrokseen laitoin ihan "hilseestä" revityn puhelinnumeron (..4567...). Tämä sattuikin olemaan ihan käytössä oleva numero. Toimitukseen oli tämä ko. numeronhaltija äkäisenä (ihan syystä) soitellut ja kertonut pilasoittojen yhtäkkisestä lisääntymisestä!
Siitä lähtien olen ihmetellyt sitä joidenkin ihmisten omituista viettiä;
"Kas, ristikkolehden pilakuvassa on outo puhelinnumero, minäpä soitankin siihen!"
Kannattaisi ehkä perustaa itselleen joku maksullinen "palvelunumero", jota sitten ripottelisi sinne tänne kuviinsa...
17. kummeli29.9.2004 klo 16:43
joskus ihmettelin amerikkalaisten poliisisarjojen rynnäkkötyyliä, kun asuntoihin tullaan potkaisemalla ovi sisään. Ajattelin että eihän se oikeasti noin mene, ulko-ovethan aukeavat ulospäin!Myöhemmin huomasin että ovien ulospäin aukeneminenhan on suomalainen ilmiö, lähes kaikkialla muualla ne todellakin aukeavat sisäänpäin.
Selityskin tälle löytyi jostain kirjasta: rakennussäädöksiin kirjattiin (aluksi lähinnä kirkkojen) joskus 1600- luvulla että rakennusten ulko-ovien oli auettava ulospäin, jotta niistä voitaisiin poistua ripeämmin esim. tulipalon sattuessa.
Pirun uskottiin olevan läsnä joulukirkossa, ja niihin aikoihin oli tapana joulunpyhien aikaan ryypiskellä vähän rajumman puoleisesti. Ihmiset olivat krapulaisia ja säikkyjä.
Yksi kirkkopalo sattui, kun kynttilä kaatui alttarille, ja joku humalainen huusi kirkon takaosasta "kirkko palaa!". Kirkkoväki joutui paniikkiin ja alkoi rynniä suinpäin pihalle. Siinä rytäkässä menehtyi useita ihmisiä, ei tulen johdosta, vaan tukehtumalla ja talloutumalla toistensa jalkoihin. Suurin osa näistä oli tietenkin lapsia.
Näitä joukkopsykoosin aiheuttamia tapauksia mainittiin kirjassa muistaakseni kolme kappaletta, jonka jälkeen haluttiin turvata ihmisten esteetön ulospääsy julkisista rakennuksista.
Sitä, onko tälläisiä määräyksiä annettu myös yksityisasuntojen rakentamiseen, en tiedä. Ehkä joku alan ihminen osaa kertoa?
18. jupejus29.9.2004 klo 17:05
Onhan siinä aivan käytännön seikkakin.Vanhassa ajassa (hyvin vanhassa) aukenivat Suomessakin ovet sisälle päin - se sitä aikaa kun lunta tuli tupaan.
19. iippo29.9.2004 klo 23:05
Amerikkalaisissa poliisi- ja oikeussalisarjoissa rikolliset ovatuseimmiten valkoihoisia vaikka useimmat rikokset USA:ssa ovat
mustien tai latinojen tekemiä. Mutta ehkäpä mustaihoisten ja latinoitten rikokset ovat niin yksinkertaisia, että niistä ei saa TV-draamaa aikaan.
20. iippo30.9.2004 klo 00:45
Kotimaisissa TV-ja muissa elokuvissa oli usein Sulevi Peltola poliisina. Jonkinlaista fysiikkaa kai Rovaniemenkin poliisit tarvitsevat.
21. iippo30.9.2004 klo 01:34
Televisio-ohjelmat antavat ymmärtää että noin neljäsosa ihmisistä on homoseksuaaleja. Ja että se on aivan normaalia.
22. Kravattimies30.9.2004 klo 04:22
>ulko-ovet aukeavat sisäänpäin>ovesta tullaan suoraan olohuoneeseen
>sohva on keskelle olohuonetta
Näin hullua se on.
Omaan taloon asennutimme jo kauan sitten kolmen salvan turvaovet, jotka avautuvat ulospäin. Hyttysverkon lisäksi niissä on taipumattomia metallisia rimoja aika tiheästi ristissä. Itikoiden lisäksi myös röyhkeät kaupustelijat ja uskontojen paasaajat pysyvät siellä ulkopuolella.
Hulluinta oli kuitenkin se, että yksinäisen pienen vessan ovi avautui sisäänpäin naarmuttaen kantta. Korjattiin sekin asia.
Naurakaa vaan, mutta lihavalle ihmiselle se oli iso ongelma.
23. Jouni30.9.2004 klo 08:46
Amerikassa kaikki lukot aukeavat, kun vähän hiuspinnillä sorkkii. Olisi siinä Abloylla markkinoita.Saako muuten Abloy-lukkoa mitenkään tiirikoimalla auki? Muistaakseni se sai aikoinaan patentin tiirikoimattomana lukkona.
24. Arska30.9.2004 klo 08:47
Omaa alaani liipaten ihmettelen minkälaista sähköä jenkeissä on? Jos joku katkaisee sähköjohdon, piuhan päästä "suihkuaa" sähköä ulos. Toinen outous on se kun tietokoneen näytölle tulee tekstiä, kuuluu "kirjoitinmaista" ääntä.
25. Pena30.9.2004 klo 08:53
Kun amerikkalaisen elokuvan rekka-autosta menee jarruletku poikki, auton vauhti vain kiihtyy! Vastaavassa tilanteessa Suomessa, jarru menisi automaattisesti päälle.No, luulenpa että OIKEASTI niin käy muuallakin. Tuo on vain eräs tehokeino. Pitäähän sitä nyt jännitystä saada, vaikkapa tai nimenomaan huijaamalla! :)
26. Ibis30.9.2004 klo 09:18
Ainakin CSI-sarjassa rikospaikat tutkitaan aina valot sammutettuna taskulamppujen avulla. Eikö olisi helpompi tutkia kunnollisessa valossa. Joskus kyse on tietysti erityislampuista, mutta useimmiten kyseessä on ihan tavallinen taskulamppu, jonka valossa etsitään todisteita.
27. IiKoo30.9.2004 klo 11:00
Abloy-lukon saa auki tiirikalla. Tämä kyseinen tiirikka tunnetaan rikollispiireissä nimellä "vempele". Sillä mennään jälkiä jättämättä komeasti Abloy-lukoista sisään. Sitä en tiedä, toimiiko se muissa kuin siinä ikivanhassa Abloy-lukossa.
28. Floora30.9.2004 klo 11:15
jupejus:"Onhan siinä aivan käytännön seikkakin.
Vanhassa ajassa (hyvin vanhassa) aukenivat Suomessakin ovet sisälle päin - se sitä aikaa kun lunta tuli tupaan."
Samanlaisen selityksen olen kuullut USA:ssa asuvalta kaveriltani. Kun lunta tulee (joillain seuduilla), sitä tulee niin paljon kerralla ettei ovi yksinkertaisesti sovi aukeamaan ulospäin.
Amerikassa kaikki on isompaa ja mahtavampaa!
29. Floora30.9.2004 klo 11:21
Jouni:"Saako muuten Abloy-lukkoa mitenkään tiirikoimalla auki? Muistaakseni se sai aikoinaan patentin tiirikoimattomana lukkona."
IiKoo:
"Abloy-lukon saa auki tiirikalla. Tämä kyseinen tiirikka tunnetaan rikollispiireissä nimellä "vempele". "
Vempeleestä olen kuullut isältäni, joka on toiminut Abloyn valtuuttamana lukkoseppänä.
Entisenä patentti-insinöörinä (ja keksijänä) voin kertoa, että patentin voi saada myös keksinnölle joka ei toimi. Kyse on vain siitä, miten hyvin osaa laatia perustelut. Jos alalta ei ole muita keksintöjä, lähes mitä tahansa saa juntattua läpi.
Ja Amerikassa menee läpi lähes kaikki, etenkin amerikkalaisten keksinnöt.
30. iso S30.9.2004 klo 12:17
1970-luvulla liikkui sellainen juttu että lapset osaavat avata Abloy-lukun polkupyörän pumpulla. Urbaani legenda, luulen.Elokuvissa amerikkalaiset ovet aukeavat muovikortilla ja olin kuullut että useat kotimaiset ovet voi nitkuttaa auki voiveitsellä. Hajamielisyyden varalta kokeilin kotona molempia konsteja. Ei auennut. Toisaalta jos unohdan avaimen niin tuskin voiveitsikään on mukana.
31. Juhani Heino4.10.2004 klo 19:46
Jossain on valittu tietoisesti ovi joka aukeaa ulospäin, jotta se ei romahtaisi sisään kun karhu nojaa siihen koko painollaan. Toisaalla on kai sitten ollut enemmän haittaa lumesta kuin karhuista. Tai ovi on ollut niin pieni ettei karhu mahdu nojaamaan.
32. iippo4.10.2004 klo 20:06
Tämmöisen selityksen sisäänpäin aukeaviin oviin olen kuullut:Pioneeriaikoina nahkasaranat pantiin sisäpuolelle etteivät verenhimoiset intiaanit päässeet repimään niitä auki. Ovet
aukesivat siis sisäänpäin ja se on jäänyt käytännöksi.
33. IiKoo4.10.2004 klo 20:16
Varsinkin 70-luvulla rakennettiin Suomessa paljon sellaisia kerrostaloja, joihin pääsi sisään työntämällä jollakin kapineella oven lukkokielekkeen sisään. Takalukitus poisti tämän tempun käyttömahdollisuuden. Mutta muuten olen jenkkileffoista sitä mieltä, että edes joissakin asioissa voisivat vihdoinkin tunnustaa realiteetit. Esimerkiksi hissi ei putoa, vaikka siitä nirhattaisiin kaikki vaijerit poikki. Jenkkileffoissa kuitenkin tarpeen tullen hissi tässä kohdin putoaa. Sankari tosin yleensä pelastuu.
Toinen hämmästyksen aihe on jenkkien puhelinkeskukset. Aina kun sankaripoliisit yrittävät jäljittää soittajaa, pitää rosvoa pidätellä linjalla vaikka kuinka kauan, ennenkuin numero, josta tämä soittaa, saadaan selville. Miten ihmeessä ne oikein kykenevät soittamaan niihin numeroihin, jos niillä on noin hitaita releitä keskuksissaan?
34. Antero4.10.2004 klo 20:24
Hisseistä en tiedä, mutta nykyään kyllä puhelinkoppi tai prepaidliittymä selviää aika nopeast fiktiossakini. Ja 555 on siksi kun sellaista puhelinnumeronalkua ei USA:ssa ole.Mutta miksi kotimaisissa elokuvissa oli 40-luvulla autoissa savupiiput?
35. Hessu4.10.2004 klo 20:51
Muutamilla on vieläkin. :-)http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?article=100968& print=true
36. tapsa6.1.2006 klo 02:10
abloyn pystyy tiirikoimaan vempaimella noin 5-10 min kunhan osaa , mutta on vaikea oppia ja tiirikka on erittäin vaikea valmistaa . tiedän lisäkseni vain yhden joka sen osaa häntä sanottiin "klinuksi " taisi kuolla hiljakkoin . itse olen jäänyt eläkkeelle niistä hommista noin 20 vuotta sitten . laite on tallella muistona joskus kotona kokeilen huvikseni
37. tapiiri6.1.2006 klo 10:52
Eikä ne koskaan ota kenkiä pois tullessaan sisälle.Ei niin, koska amerikassa ei ole tapana riisua kenkiä sisällä.
38. marjaana6.1.2006 klo 11:09
Pitääpä kokeilla seuraavan kerran kun tulen ulkoa...Lumisilla talvikengillä on varmaan tosi mukava tallustella makuuhuoneeseen nettailemaan. Mitä niistä vesilätäköistä tai
koirankakka/sylki/oksennus/kusi/purukumi-jäännöksi
stä kengänpohjissa murehtimaan!Elokuvissa kun nostavat jonkun sänkyynsä nukkumaan (humalaisen tai muuten väsyneen), niin hyvä jos vetävät ne kengät pois edes. Peittoa ei ainakaan laiteta tai tyynyä, saati sitten että otettaisiin mitään vaatteita pois. Tai jos joku nukahtaa epämukavaan asentoon sohvalla tms, heitetään peittoa päälle vaan.
39. marjaana6.1.2006 klo 11:11
Salkkareiden jouluohjelmassa nauratti kun Markus haki halkoja liiteristä. Sylissä oli ehkä kolme kappaletta. Tiedän kokemuksesta, että kun liiteriin mennään, niin niitä puita otetaan just niin monta kuin jaksaa kantaa ja yksi vielä hampaisiin ;o)
40. V-R6.1.2006 klo 16:12
Kengät kannattaa riisua aina, kun tulee sisälle.Minulla muiden tautien ohella on paha nahka-allergia. Aamuisin, kun herään kengät jalassa, on vallan helvetillinen päänsärky :)
41. marjaana8.1.2006 klo 12:37
Elokuvissa synnytykset käynnistyvät mitä ikävimmissä paikoissa ja kauaa ei tarvitse supistuksista kärsiä kun vauva jo syntyy (toisin se on meillä tavallisilla ihmisillä, jotka kärvistelemme tuskissa tuntitolkulla). Imetys alkaa sujua kuin tanssi ja vauvassa ei ole ryttyjä eikä mitään vikoja.
42. Pena1.6.2006 klo 08:53
Teksti-tv:"UUDESTA ELOKUVATIETOKANNASTA voi
hakea tietoja kotimaisista ja Suomessa
levitetyistä ulkomaisista elokuvista.
Maksuttomassa palvelussa on tietoa noin
150 000 elokuvasta."
http://www.elonet.fi/
43. iso S1.6.2006 klo 09:44
Ihan hyvä. Joskus muistaa elokuvan suomennetun nimen mutta ei alkuperäistä. Täällä löytyy molemmilla ja tarvittaessa pääsee tätä kautta löydetyllä alkuperäisnimellä hakemaan lisätietoa Imdb:stä. Se on sikäli parempi että sieltä löytyy mielenkiintoista taustatietoa elokuvista ja henkilöistä.Pientä viilausta voisi vielä toivoa. Ulkomaisella nimellä haettaessa listassa voisi olla samantien myös suomennettu nimi.
Elokuvasta löytyy perustiedot: valmistusvuosi ja -maa, tuotantoyhtiö, ohjaaja ja näyttelijät sekä elokuvasta Suomessa käytetyt nimet. Esimerkiksi elokuvlle The Sihining ilmoitetaan kotimaiset nimet The Shining - hohto (suomenkielinen nimi), The Shining (ruotsinkielinen nimi) ja Hohto (videolevitysnimi).
Nimien käytössä on epäloogisuutta. Hakusanalla Shining löytyvän listan ensimmäisenä on Shining, The (The Shining) ja linkki ohjaajaan (Stanley Kubrick).
Haulla Hohto löytyy Shining, The (Hohto). Tässä on siis suomalainen videolevitysnimi.
Ohjaajan nimeä klikkaamalla löytyy mm. syntymä- ja kuolinaika sekä lista elokuvista. Siellä Shining on muodossa Shining, The (The Shining - hohto) 1980, siis teattereissa käytetty nimi.
Elokuvan tiedoista pääsee näyttelijöiden tietoihin. Pääosassa on Jack Nicholson. Hänestä ei ole muita tietoja kuin elokuvalista. Imdb kertoo mm. syntymäajan ja paikan: 22.4. 1937 Neptune, New Jersey, USA, oikean nimen John Joseph Nicholson ja pituuden, 1.75.
Voisi olla mielenkiintoista tietää minä vuonna elokuva on tullut Suomessa teatterilevitykseen ja milloin videolla. Hyvä näinkin.
44. iso S1.6.2006 klo 10:23
Hassu ohjelmistovirhe: kun katsoo Leni Katajakosken tietoja Elonetistä, näyttää siltä että hän on esittänyt Jäniksen vuodessa kahteen kertaan kulonsammuttajia ruokkivaa naista.Elokuvan tiedoissa riviä ei ole kahdesti, mutta myös Helena Notkonen on esittänyt kulonsammuttajia ruokkivaa naista. Hänenkin tiedoissaan rivi on tuplasti.
Kulonsammuttajia on 6 ja väkeä kalasoppapöydän äärellä 9. Pistokokeiden mukaan jokaisella näistä on omissa tiedoissaan tuplarivi.
Elokuva siis tuplaantuu näyttelijätietoihin jos samoilla sanoilla kuvailtuja rooleja on useita.
Elokuvan Siltalan pehtoori (vuoden 1953 versio) tiedoissa Erkki Viljoksella on 2 roolia ja kummallekin yksi rivi:
Erkki Viljos - Agronomi Kurt Alarik Paulio
Erkki Viljos - Paul "Palle" Björnstam
Viljoksen tiedoissa on vain yksi rivi Siltalan pehtoorille, mutta rivillä mainitaan molemmat roolit. Tämä menee siis oikein, kun roolit ovat erinimiset.
Tuplarooleja käsitellään kuitenkin epäjohdonmukaisesti. Äskettäin tuli telkkarista X-paroni, missä Spedellä oli 2 roolia. Elokuvan tiedoissa nämä ovat yhdellä rivillä,
paroni Wilhelm von Tandem / maalaispoika Kalle
toisin kuin Siltalan pehtoorin tapauksessa. Speden tiedoissa nämä ovat Viljoksen tapaan yhdellä rivillä:
Ohjaus, näyttelijä (paroni Wilhelm von Tandem / maalaispoika Kalle), tuotanto, äänitys, käsikirjoitus
Muuta haittaa tuosta rivien monistumisesta ei ole kuin se että näyttelijän tiedoissa alussa oleva esiintymisten lukumäärä vääristyy. Helena Notkoselle ilmoitetaan
Elokuvat, joissa henkilö on esiintynyt/työskennellyt (14 kpl)
vaikka oikea luku on 13 kun "Katajakosken kaiku" poistetaan.
45. JPQ2.6.2006 klo 06:09
Jossain CSIssä vähän aikaa sitten normi nauloja eikä konenaulaimen? (oikea vaiko vääräsana toivotaan että ymmärätte) nauloja. Muutenkin täydellinen kohinan poisto eräässä elokuvassa tai esim. csi sarjoissa älytön suurennos mahdollisuus valvonta kameran kuvasta hohhoijakkaa. Osa mokista lienee tietämättömyyttä ja osa tahallista kusetusta että konnat jää paremmin kiinni.
46. JPQ2.6.2006 klo 06:21
Abloy lukun murtamisen kait paljasti murtovaras joka suunniteli lukon kun palkkio jäi saamatta tälläisen tarinan olen kuullut. Tietolähde ei valehtele tosin en tiedä onko hänen alkuperäis tietolähteensä jokin lehti varmaankin totta puhuva.Ainakin CSI-sarjassa rikospaikat tutkitaan aina valot sammutettuna taskulamppujen avulla. Eikö olisi helpompi tutkia kunnollisessa valossa. Joskus kyse on tietysti erityislampuista, mutta useimmiten kyseessä on ihan tavallinen taskulamppu, jonka valossa etsitään todisteita.
Komentti yllä olevaan lainaukseen.
kattovalojen syttymäinen voi tuhota tärkeitä todisteitä tai rikospaikalle valonhettimien tuominen joten siksi. Sama on myös X-files sarjassa. Ja tämä oikeasti järkeen käypää jos mietit vähäsen. Olisihan paljain käsin jotain asioita käsitellä varmasti mutta sormenjälkien jääminen tai muut ongelmat on esteenä.
47. JPQ2.6.2006 klo 07:22
Siis mukavempi käsitellä se mitä tarkoitan.
KOMMENTOI