KESKUSTELUT > RISTIKOT > LAATUKESKUSTELUA
105. Laatukeskustelua
ile17.5.2003 klo 20:37
Sen lisäksi, että laadin ristikoita, myös tarkastan muiden laatijoiden laatimuksia. Tarkastajana tehtäväni on eliminoida virheitä. Jos onnistun, toimitus on tyytyväinen, koska negatiivinen palaute ratkojilta tulee olemaan minimaalista. Tarkastustyöhöni sisältyy myös tarkastettavan ristikon vaikeustason arvioiminen. Antamani tiedon perusteella toimituksen on helppoa sijoittaa tehtävä oikeaan lehteen oikealle paikalleen. Helppo heppoihin ristikoihin, ja niin edelleen. Hankalallekin laatimukselle löytyy oma osoitteensa. Laatija laatii, minä tarkastan ja Pikku kakkosta lainaten - homma toimii. Toivottavasti.
Aina silloin tällöin toimitus lähettää minulle uuden laatijakokelaan laatimuksia tarkastettavaksi ja yleensäkin arvioitavaksi. Silloin tällöin joku rookie myös tekee läpimurron ja päätyy alalle.
Saadessani tällaisen työnäytteen eteeni tilanne on tietenkin aivan toinen kuin normaalissa tarkastustoimessani. Luonnollisesti etsin laatimuksesta virheet, teen niistä (mikäli löytyy) listan ja huomautan kohteliaasti, mihin kirjoittamattomaan ristikonlaadinta-artiklaan kommenttini perustuu. Ei taivutettuja muotoja ratkaisusanoiksi, alle nelikirjaimiset sanat pannassa ja niin edelleen - näitähän riittää (Sanaseppo ry:lle hommia: ristikonlaadinnan eettiset ohjeet on saatava 'paperille'). Sen lisäksi annan ohjeita, joita noudattamalla uusi laatija mielestäni parantaa ristikoidensa tasoa.
Yksi vakiohuomautuksistani koskee kirjainten käyttöä. Monen aloittelevan laatijan ensiristikko sisältää varsin suppean kirjon aakkostomme kirjaimista. Äät, ööt ja yyt loistavat poissaolollaan. Virhehän tässä ei ole kysymyksessä, ja itse asiassa moni kokenutkin laatija vierastaa 'hankalien' kirjaimien käyttöä ristikoissaan, mutta minun neuvoni noviiseille on ottaa koko aakkoston arsenaali heti käyttöön.
Kysynkin, onko mielestäsi ristikko, jonka ratkaisusanoista äät, ööt, yyt ja kumppanit puuttuvat, laadultaan heikompi kuin ristikko, josta ne löytyvät?
2. OSui17.5.2003 klo 21:12
No ei ole ainakaan noin kategorisesti, ehkä keskimäärin. Ristikko voi olla ihan mukava ratkottava ilman ääliöitä ja surkea, vaikka siinä olisi runsaasti öljytököttiä. Tietenkin jokainen skandipitonen sana pienentää taajuussuosikkien toistumisen riskiä ja ainakin sitä kautta myötävaikuttaa elähdyttävästi.
3. J Takala18.5.2003 klo 11:01
Jos ristikot ovat muilta ominaisuuksiltaan samanlaisia, niin pitäisin kyllä yäö-pitoista parempana. Ensinnäkin se on vaikeampi laatia, ainakin minulle. Toiseksi suomen juuri yäö-kirjaimet ovat suomen kielelle ominaisia kirjaimia, joita ristikoissa tietenkin pitäisi pyrkiä käyttämään.Kun ensimmäisen kerran tarjosin ristikoitani julkaistavaksi ristikkolehteen, johon niitä nykyisinkin laadin, oli asiantuntijamielipiteitä ristikoista antamassa erinomainen ristikkomies Jouko Nyyssönen (mihin on mies nyt kadonnut?). Hänkin mainitsi yäö-kirjainten käytön nimenomaan siinä mielessä, että niitä tulisi kannattaisi käyttää enemmän ja niitä löytyy ihan normaaleista suomenkielisistä sanoista.
Ile on mielestäni ihan oikeassa siinä, että kannattaa jo aloitteleviakin laatijoita innostaa käyttämää "hankalampiakin" kirjaimia.
4. J Takala18.5.2003 klo 11:03
Jaahas. Yrittäkää tuosta nyt ottaa selvää.
5. Sepposka18.5.2003 klo 18:07
Ratkaisijan kannalta katsoen yäöt ovat helmiä, joskus jopa ratkaisua helpottaviakin ja silti kovan luokan juttuja. Silloin tällöin on saanut ihailla niin laatijan kuin omaakin saavutusta,niinpä niin - ei siitä niin kauan ole kun viimeksi riemastuin !
Teemu Pallonen 12.5.03, ovatko laatijat koskaan määritelleet
kuka on himoratkoja ?
6. OSui18.5.2003 klo 18:55
Olet himoratkoja, jos tulipalon sattuessa pelastat ensimmäisenä ratkomattomat ristikot.
7. Teemu Pallonen18.5.2003 klo 19:55
Sepposka: Ei varmaankaan himoratkojaa ole koskaan tarkkaan määritelty, mutta kun tuntee muutaman sellaisen, tietää mitä se tarkoittaa... Ja kun sairaus etenee tarpeeksi pahaksi, himoratkojasta tulee lisäksi vielä himolaatija :).
8. Matti Keravalta18.5.2003 klo 20:01
Joskus on törmännyt ristikoihin joissa ei takavokaaleja ole käytetty lainkaan. Varmaan hankalia laatia kun käytössä oleva sanavarasto on supistunut ehkä kymmenesosaan, mutta erinomaisen kivoja ratkoa. Moniin vuosiin en ole tosin moisia nähnyt.
9. Antti Viitamäki18.5.2003 klo 20:20
Takavokaalittomat vaativat (ainakin minulla) pientä etukäteen kaavailua, mutta muutoin ovat hauskoja, ja saattavat loppujen lopuksi syntyä yllättävänkin kivuttomasti. On se (oman muistikuvani mukaan) helpompaa kuin t-kirjaimettoman ristikon tekeminen.Toisaalta voisin kuvitella, että kirjainmäärän rajaaminen tuo toista kautta helpotusta, kun ei yksinkertaisesti VOI ottaa huomioon isoa osaa suomen kielestä - ei tarvitse niin paljon empiä ja arpoa että "millähän sanalla tätä nyt tuosta tuonne jatkaisi..." :-)
10. Antti Viitamäki18.5.2003 klo 20:21
Onnea muuten Ekille nimipäivän johdosta! :-)
11. jupejus18.5.2003 klo 21:48
Erkki turjus turkki päällä!Onnea vaan!!!
12. Auri18.5.2003 klo 21:51
Niin! Onnea Erkille ja ... Erikalle!? (Eikös Erika ole naisennimi?? - Onkos muuten useinkin niin, että sekä mies että nais-"kaimat" juhlivat samana päivänä??)Minusta nuo ääkköset ristikoissa ovat ainakin siitä kivoja, että niille ei tarvitse niin kaukaa hakea vihjettä; ovat harvemmin kuluneita, moneen kertaan käytettyjä kuten aasit, isot, aisat, sata-sanat jne.
Ja tietty piristävät näin myös ratkojaa.
13. Sepposka19.5.2003 klo 16:33
Vielä kun löytäisi öljyäyskärin, niin tuhotöiden torjuntasaattaisi helpottua - kokemusta on.
14. J Takala21.5.2003 klo 13:43
Tämän otsikon alla voitaisiin keskustella myös slangisanojen ja arkisten sanojen käytöstä ristikoissa. Esimerkiksi Perussanakirjassa arkisiksi on merkitty niinkin tuttuja sanoja kuin ASKI, KIVA ja SUTTU, puhumattakaan STOPista. Slangisanoista esimerkkinä VEKS (pois), BROIDI ja DÖSÄ. Onko tämäntyyppisten sanojen käyttö ristikoissa ratkojien ja muiden laatijoiden mielestä ok? Itse hyväksyn kaikki arkiset sanat. Slangisanoja yritän välttää, mutta niissä en ole ehdoton. Ei ole pitkäkään aika, kun tuo VEKS tai VEKE taisi mennä yhteen ristikkoon. Liika on tietenkin liikaa. Ei liian paljon slangi- tai arkisia sanoja samaan ristikkoon.
Entäpä murresanat? Ne olen jättänyt kokonaan VEKS omista ristikoistani. Murreristikot ovat tietenkin asia erikseen.
15. Titta21.5.2003 klo 13:59
Vähän aikaa sitten jossakin ristikossa oli spora. Satuin tietämään sen, vaikken stadilainen olekaan. Mutta varmaan on monia, monia ratkojia, jotka eivät ole moista kuulleetkaan, ja hankalahan tuota on mistään tarkistaa.Kun Jamilahden kansanopiston kirjoittajalinjalla opetettiin sanomalehtikirjoittamista, sanottiin, että pitää kirjoittaa sellaista kieltä että Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää. Samaa voisi soveltaa ristikoihin. Eri asia tietysti jos on murreristikko kyseessä. Tai Sanaseppojen keskiaukeama... Pitkin hampain hyväksyn jonkun murresanan, mutta piilokirjaimia ei saa olla, ellei sana ole yleisesti tunnettu ympäri Suomea, muuallakin kuin Helsingissä tai Tampereella.
Voisihan tuimakin olla suolainen tai suolaton, laatijasta riippuen. Tai miksei vaikka yhdestä ja samasta vihjeestä sitten molemmat sanat, toinen oikealle ja toinen alas, käytetäänhän sellaista vihjetyyppiä muutenkin... Yhdessä ristikossa taas oli hyttynen ja lehmä, vastaukseksi tuli itikat. Se oli ihan hauska, joskin taas murretta...
Eikö slangi ole stadilaisten kieltä, muiden omituisuudet murretta...?
16. Titta21.5.2003 klo 14:02
Anteeksi, siis Sanasepon...
17. OSui21.5.2003 klo 14:53
Slangilla ja murteella on kuulemma olemassa joku syvällinen luonne-ero. Molemmat ovat kuitenkin rajallisen väestönosan hallitsemia ja siksi epäsuotavia. Joku yksittäinen piilokirjaimeton poikkeus ei liene sen pahempi kuin hämäräperäiset karttasanatkaan. Mielellään tietysti sellainen, että yleissuomalainen kuitenkin ymmärtää sen....että Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää; täytyykin muistaakin tuo -kin. Muuten voisi yrittää tehdä koko ristikon Pihtiputaan murteella ja väittää, että tämä on hyvää ja kaunista, kun P:n mummo ymmärtää mainiosti! Riski on teoreettinen: yhdet keihäskarnevaalit ja Takametsien Talkoot eivät ole jättäneet mitään sellaista jälkeä, mitä 20 vuotta ei olisi peittänyt (saako lähettää terveisiä? Onnea 31.5. olevan 40-vuotispäivän johdosta, jos satut lukemaan).
Takalan tulkinta kuulostaa järkevältä. Kyllä kivat askit täytyy hyväksyä, sanoipa joku opus mitä tahansa.
18. Helge21.5.2003 klo 15:52
Murteita ei. Manse ja Nääs hyväksytään. Stadin slangissa pitää pitää raja, mitä kaikki Helsingissäkään asuvat, eivät osaa. Dösä vai dösa; Sörkka vai Sörkkä. Spora lienee kiikun kaakun yleiseen jakeluun.
19. ile22.5.2003 klo 08:24
Urjalassa, samalla seudulla, jossa Osuin ex-mummon mökkikin sijaitsee, on myyämärakennus, jonka seinustalla mainostetaan suurin kirjaimin 'kuteita halvalla'. Kesäloman vaatekerta alkoi olla puhki joten astuin sisään liikkeeseen, mutta ei siellä mitään vaatteita myyty! Jotain kankaan repaleita vain roikkui seinillä. Kyllä otti kupoliin.Samalla tavalla harmittaa ratkojaa, jos hän on varma, että ratkaisusana on oikein kirjoitettu, mutta hänellä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä kummallinen murre- tai slangisana tarkoittaa. Samasta syystä Nykäsen karmean ihania vuonna väinö käytössä olleita sanojakaan ei kannata hirveästi upotella ristikoihin. Niiden merkityksestä kun ei aina ota Erkkikään selvää.
Lähellä kutepuotia on myös kasvihuone, joka mainostaa suurin kirjaimin: 'kukkia poikkeaville'. Näin meitä normaaleita homo sapiens -prototyyppejä sorsitaan.
20. OSui22.5.2003 klo 09:06
Olihan kutepuoti tarkoituksellinen vitsi? Varmuuden välttämiseksi muistutan satunnaisille murreummikoille, että kute ei ole kute, vaan kude. Tarpeettomat tai hiuki kuluneet vaatteet leikataan matonkuteiksi, joita käytetään Ilensyötteinä tai niistä kudotaan mattoja.Sarjassamme ihmeliikkeitä: Vahinkopalvelu Oy sijaitsee luonnonkauniin Lopen kunnan Läyliäisten
taajamassa. Eivätkö ihmiset enää viitsi tehdä vahinkojakaan itse?
Hesalaisten pelkäämän susirajan eli Kehä III:n liepeiltä löytyy liike, minkä nimeäjä ei ilmeisesti harrasta sananmuunnoksia: Kukkatalli.
21. Titta22.5.2003 klo 09:10
Juu, mainoksista löytää joskus todellisia "helmiä"... Helsingin keskustassa oli vuosikausia Pikapaino-nimisen yrityksen valomainos, josta oli toinen I sammunut. Liekö mainoskikka...Meilläpäin yksi kebabravintola mainostaa kinkupizzaa. Kyllä hymyilyttää!
Mitä muuten tarkoittaa alkaen 5 - 10 €?
22. Eki22.5.2003 klo 09:16
Oletteko huomanneet Antti Skytän harvakseltaan ilmestyvät kylttisarjan viikonlopun Ilta-Sanomissa? Sieltä on tuttu myös tuo "kukkia poikkeaville". Toinen mieleen tulevat kyltti sarjasta onKÄYTÄ SOVI-
TUSSUKKAA
23. OSui22.5.2003 klo 09:23
Titta sai ruokahalun heräämään ja muiston palaamaan mieleen. kauan sitten yksi kesälomaperinneruokiani oli Putaan Krouvin "paarin lautanen". Mahtoiko olla sen kuuluisan mummon kirjoittama ruokalista?
24. ile22.5.2003 klo 09:32
Forssan katukuvaan ilmestyi pari vuotta sitten uusi kuppila. Ikkunaan teipattiin suurin kirjaimin juottolan nimi: 'Pub pelimies'.Raviradan läheisyydestä huolimatta uhkapelurit eivät ottaneet paikkaa omakseen. Heidän sijastaan paikkaan taisi pesiytyä toisenlaisia pelimiehiä, sen verran pikaisesti nimi vaihtui uuteen.
Tuohon edellä mainittuun varsin asiakasystävälliseen hinnoitteluun kerron esimerkkinä lyhyen Teuvo Lyly -tarinan.
Pitserian ulkopuolella mainostetaan tyyliin 'kaikki pitsat 5 €'. Teuvo astuu sisään, nostaa sormensa pystyyn ja lausuu tilauksensa: 'Ottaisin kaikki pitsat!'
25. J Takala22.6.2003 klo 13:04
Ristikoiden laatukeskustelu on sen verran mielenkiintonen aihe, että nostetaanpa se taas esille. Vappuvisa-ketjussa olleista kielikysymyksistä tuli mieleen noin 8 vuoden takaiset asiat, kun olin aloittelevana laatijana tarjonnut ristikoitani Karikko-lehtiin. Silloin jossain vihjeessäni oli englannin kieltä. En enää tarkalleen muista, millainen vihje oli, mutta päätoimittjalta tulleessa palautteessa sanottiin, että ratkojat eivät pidä kielitaitoa vaativista vihjeistä. Senpä jälkeen en ole sitten kielivihjeitä käyttänytkään tai en ainakaan muista käyttäneeni. Miten on asia nykyään? Onko ratkojien kielitaito parantunut? Voiko hieman englannin kielen osaamista vaativia vihjeitä käyttää vaikkapa EINO-sanassa vihjeyttämällä sen "kaksi kertaa kieltävä mies"?
Toinen samaisessa palautteessa ollut epäkohta koski ratkaisusanaa ARTOT, jonka olin vihjeyttänyt TOLSAT. Onko Arto Tolsia kaksi, ihmeteltiin. Nykyään tuokin vihje menisi epäilemättä läpi.
26. Jouni22.6.2003 klo 15:35
Innokkaana ratkojana en ole tiukkapipoinen näissä asioissa. Tiukat rajat ovat turhia. Viitamäellä näyttää Punaisessa Pelikaanissa olevan yksi englanninkielinen sana. Ei haittaa!
27. OSui22.6.2003 klo 19:33
Tilanteen mukaan. Mieluummin suomeksi, jos mahdollista. Visaisemmissa voi joustaa, jos se tuntuu parantavan tilannetta. Ristikoissa saa mielestäni olla jonkin verran yleissivistävää piilo-opetusta, mutta kielikurssit erikseen!
28. ile23.6.2003 klo 23:59
Vieraskielisiä sanojahan ristikoista löytyy, paikannimiä eri toten. Utah, Ohio, Omaha ja moni muukin jenkkilän pala sisältyy varsin usein ristikoiden ratkaisusanoihin. Paljon käytetty tapa vihjaista niistä on kirjoittaa vihjeruutuun 'STATE'.
Kaikkia ratkojia tämä vieraan kielen käyttö ei miellytä, ja sen vuoksi kustantajamme on patistanut meitä laatijoita käyttämään Suomen kielen sanaa 'OSAVALTIO' staten sijasta. Kieltämättä ohje on ihan passeli, mutta monestihan lyhyemmän vihjeen käyttö on tilanpuutteen vuoksi perusteltua. Kyseessä on siis suositus, ei ehdoton sääntö.
Vaikea silti sanoa, huonontavatko vieraskieliset ratkaisu- kautta vihjesanat ristikkoa? Mielestäni eivät, kunhan laatija pysyttelee yleistiedon parissa.
Mutta varmasti löytyy niitäkin ristikkoharrastajia, jotka vetävät herneen nenäänsä nähdessään ratkaisun kirjaimistoon ujutetun åån tai üü-ümlautin. Ja oikeassahan he ovat, Aatu, Iitu ja nyt myös Aakukin. Meitä ristikkoihmisiä on montaa sorttia.
29. Kaitsu24.6.2003 klo 02:05
UTAHit Ja OHIOt ovat mielestäni sallittavia, koska ne ovat käytössä suomenkielessä ilman suomenkielisiä vastineita. Mutta entäs STATEt ja STARit? Nyt on englanti valtakielenä varsin tunnettua, mutta toisin oli muutama vuosikymmen sitten, silloin saksa jyräsi. On ollut ranskalainen aika, puhumattakaan Kreikasta ja latinasta, joiden tuntemusta edellytetään ristikoiden ratkonnassa malliin IDUS ALEA. Laaja yleistieto ja monipuolinen kielitaito on eduksi ristikoiden ratkonnassa, kuten elämässä yleensäkin, mutta mielestäni ristikoissa tulisi käyttää vain suomenkielisiä ilmaisuja silloin kun sellainen on olemassa tai ilmaista jotenkin vihjeessä, että kyseessä on vierasperäinen sana.
KOMMENTOI