KESKUSTELUT > RISTIKOT > NYKÄNEN >< PESONEN?
1043. Nykänen >< Pesonen?
E-M3.9.2004 klo 20:29
Nimimerkki Nykänen kirjoitti "Voiko olla virhe" otsikon alla:"Herra/rouva Pesonenhan sen nykyisin päättää, mitä kirjoihin ja kansiin kelpuutetaan."
- Onko tämä totta?
- Katsokaapas, mitä Pesonen kirjoittaa ALKUSANOISSAAN:
"-- Perussanakirjan tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Tällaiseen teokseen ei ole mahdollista ottaa mukaan kaikkia kielessä esiintyviä sanoja. - -
Yleiskielen sanojen ohella hakusanoiksi on valittu myös keskeisiä erikoisalojen termejä, lähinnä sellaisia, jotka esiintyvät usein joukkoviestimissä. Sama koskee myös slangisanoja ja murteellisuuksia.... - - "
Toisin sanoen: minun mielestäni ei pitäisi hylätä sanaa jonka Pesonen tuntee mutta Nykänen ei - tai päinvastoin. Monet vanhat sanat, joita ei enää esiinny joukkoviestimissä (paitsi ristikkolehdissä!) - esim. kalevalaiset ilmaisut - kuuluvat mielestäni suomen kielen aarteisiin. On monin verroin hienompaa turvautua vanhoihin suomalaisiin sanoihin kuin ulkolaisiin erisnimiin....?
Kysy vaikka ratkojalta!
2. Eki3.9.2004 klo 20:47
Näistä asioista on täälläkin ollut paljon puhetta ja eri mieliä. Myös mm. nimimerkki jupejus on puolustanut vanhojakin suomen kielen aarteita. Toinen taas kiehahtaa heti, kun löytää ristikosta itselleen vieraan suomen kielen tai muun sanan."-- Perussanakirjan tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat. Tällaiseen teokseen ei ole mahdollista ottaa mukaan kaikkia kielessä esiintyviä sanoja. -
Tuo sama sitaatti oli esillä, kun kirjoista löytymättömiä yhdyssanoja oli arvosteltu ja aloitin uuden säikeen.
"Herra/rouva Pesonenhan sen nykyisin päättää, mitä kirjoihin ja kansiin kelpuutetaan." Kyllähän tämä on totta, mutta kaikki mitä kirjoissa on ei ole hyvää ja mitä kirjoistä eilöydy, ei välttämättä ole pahaa.
Nämä ovat cain tällaisia ajatuksia, ei näistä(kään) sen pitemmälle päästä, kun ihmismieli tuntuu usein olevan sellainen, että se ei hyvistä selityksistä ja sitaateistakaan huolimatta muutu.
3. Henry Haapalainen3.9.2004 klo 20:50
Vanhentuneet suomen kielen sanat kuuluvat ristikoissa kartettaviin sanoihin. Tämä on ratkojien yleinen mielipide, ja siitä poikkeavat käsitykset ovat harvinaisia.
4. E-M3.9.2004 klo 20:55
On se sitten harmi... Kuuluuhan esimerkiksi Kalevala yleissivistykseen - toisin kuin kaukaiset maantieteelliset kylien tai sivujokien nimet...Eivätkö ristikonratkojat enää kuulukaan sivistyneistöön?
5. Eki3.9.2004 klo 21:08
Oikoluku äsken näemmä vähän pyki...Mikä on vanhahtava suomen kielen sana? Missä ristikoissa niitä on mitenkin paljon? Mihin sanaan on totuttu vuosien varrella, ettei sitä edes ajatella, kunnes uusi ratkoja sitä ihmettelee?
Helppoihin ristikoihinkin saattaa syystä tai toisesta eksyä "sivistäviä" sanoja.
Kyllä niin on, että laatijat useimmiten välttelevät niitä sanoja, jotka tietävät suurelle ratkojakunalle vieraiksi, mutta tosiaan kaikkia sanoja eivät kaikki tule edes ajatelleeksi vaikeiksi.
Tämä on päätrendi, mutta joskus laaditaan vaihteeksi vaikeammin sanoinkin. Niissä kyllä usein on paljon (myös) ulkomaalaispohjaisia sanoja. Minä en pidä sitä pahana, kun pysytellään oikesti käytetyssä sanastossa.
6. jupejus3.9.2004 klo 23:11
Jos metsästä löytyy harvinainen maanmatonen, taapertava koppakiiski tai juuriltaan nouseva suvenkukkanen, niin koko metsä voidaan rauhoittaa sen vuoksi, jotta elämä saisi sykkiä edelleen lajirikkautena luonnossamme.Samoin sanat. Ne ovat kiellemme suurin rikkaus. Monet murteet ja vanhastaan tiiviit kyläyhteisöt ovat taanneet niille elinsijan. Ihmisten lisääntyvän matkustelun myötä sanat ovat yhdistyneet, valikoituneet ja sen seurauksena osa sanoista on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Puhtaimpien murrealueiden sisällä monet yleisesti harvinaisiksi luokitellut sanat saavat elää ja luovuttaa ilmeekkyyttään vielä puhujiensa suussa.
Kun kieli kansainvälistyy yhä enemmän, niin voi olla, että meidän tämän päivän normaalissa kielenkäytössämmekin olevat sanat ovat kohta historiaa.
Millä kieletämme pidetään voimassa? Mitkä ovat ne tahot, joilla kielemme voidaan säilyttää rikkaana, hienojakoisena, monimerkityksellisenä?
Keinoja ei ole monia. Lehdistö on yksi - ja lehdistö sitä kiitos, juttuihin vaihtelua hakevien toimittajien ansiosta, ansiokkaasti suosiikin. Televisio ja radio, ei niinkään. Uudet sanomien lähettäjät, netit ja kännykät, suuntaavat jo kieltä kokonaan omille urilleen.
Hyvä sekin, sillä kielellemme on hyvä, että sillä on kykyä muuttua ja mukautua, se on sen kielen säilyvyyden tae.
Mutta.. jokaiselle sanalle on olemassa oma historiansa. Jokaiselle sanalle löytyy oma pieni merkityksensä verrattuna muihin vastaaviinkin sanoihin.
Pitäisikö noita vajoamassa olevia sanoja säilyttää - vai olisiko viisaampaa uhrata ne uuden ajan vaatimusten myötä unhon yöhön, jotta saisimme säilyttää edes jonkinasteisenkaan kielemme.
Se on näkemyksellinen kysymys.
Yksi taho, jos sanoja haluttaisiin pitää kielessämme elävien kirjoissa, olisivat sanaristikot. Myönnettäköön, että se taho on kuitenkin melko kapea sektoriltaan.
Vaatimuksena, että harvinaisten sanojen tekohengittämisen velvoite olisi nimen omaan sanaristikoilla, ei ole oikeutettua, mutta kunniakas pieni ele se olisi kielelemme.
Se mikä on tänään harvinainen sana, voi olla huomenna lähes jokaisen huulilla. Siihen ei tarvita kummiakaan. Jokin kuuluisuus sanoo jotain kuolematonta, keksitään jotain uutta ja sana löytyy sille nykäsen sivun alakulmasta, jne.
Onneksi kaikilla on lupa käyttää kieltämme kuin kukin haluaa, ja kirjoittaa samoin. Se on kielemme onni ja se onni ja oikeus sanaristikoissakin suotakoon kaikkille suht' koht' ymmärrettävillekin sanoille pujahtaa sekaan.
7. Jukkis3.9.2004 klo 23:25
Aah, jupejus, ihanaa tekstiä. Kiitos.Ristikontäyttäjien enemmistö saa olla mitä mieltä haluaa, mutta on hienoa, että laatijat joskus ujuttavat mukaan noita kartettavia vanhahtavia sanoja. Niinkuin nyt tuo aatkela. Upea sana, jota on tullut jo käytettyä omissa höpinöissä sen jälkeen kun se tuolla Pelikaanissa esille tuli. Kieltämättä se hiukka aiheuttaa ihmettelyä juttukaverissa.
8. Henry Haapalainen4.9.2004 klo 00:34
E-M:lleHuonosti tunnetut maantieteelliset nimet kuuluvat myös ristikoissa kartettaviin sanoihin.
9. Henry Haapalainen4.9.2004 klo 01:38
Ne laatijat jotka hyväksyvät ristikkoihinsa "kalevalaisia" sanoja, he kelpuuttavat myös huonosti tunnettuja paikannimiä ja muitakin kartettavia asioita. Sekö on kulttuuriteko!Mutta onhan olemassa Sanaseppo. Siellä voi kokeilla, jos sellaista katsotaan tarvittavan.
10. Kravattimies4.9.2004 klo 09:03
Krakan kulttuuriteko!Kalevala-aiheisia tavuristikoita:
http://kravattimies.tripod.com/ristikot/
11. Eki4.9.2004 klo 10:55
Siirrän osan tästä keskustelusta säikeeseen 1045 "Sanaseppo - kulttuurilehti".
12. Henry Haapalainen4.9.2004 klo 13:03
Edellisessä kirjoituksessani ei ollut tölväisyn tarkoitusta. Tarkoitin vain sitä minkä kirjoitin.
13. Esko Kalervo5.9.2004 klo 10:39
Jokainenhan meistä selittää aina tekemisensä parhain päin. Jos ei saa laatimusta valmiiksi ilman outouksia, sekin pyritään selittämään vaikka kulttuuritekona.Ajanviete- ja aivojumpparatkojatutuistani en tunne yhtäkään, joka ei työlääntyisi tilanteessa, joka ei kysykään oivallusta vaan jääkin kiinni tietämisestä.
14. Tuulak5.9.2004 klo 11:11
Innokkaana ristikoiden ratkojana itse olen kaikkein eniten tykästynyt juuri niihin ristikoihin, joissa saa kokea sitä oivaltamisen riemua : )
15. Esko Kalervo5.9.2004 klo 11:23
Otetaan esimerkki: 4.9 IS:n koviksen AINOAN tahran (=hyvä ristikko) olisi saanut pois vaihtamalla Hame-vihjeen vaikkapa vihjeeksi Hiipan alla?.Ei olisi kovinkaan monella jäänyt tietämisestä kiinni - vaan oivaltamisesta.
16. Jouni5.9.2004 klo 11:26
Tuulak on oikeassa. Säännöistä viis! Tärkeintä on oivaltamisen riemu.
17. Eki5.9.2004 klo 11:49
Esko Kalervo, koviksen 4.9. ainoa tahra oli minun mielestäni pääkuvassa sen ylimmän oikealle lähtevän nuolen vasemmalla puolella, katsopa tarkkaan, jos et ole huomannut :)Minusta Esko Kalervon vihje olisi vaikeampi, väärempi eikä olisi mahtunut paikkaansa.
Minusta tuossa ristikossa on huonompia sanoja tai vihjeitä kuin tuo.
Minusta ristikko ei mene pilalle yhdestä sanasta, jossa ei ole pahoja risteyksiä ja jonka erittäin moni laskisi kuuluvaksi yleissivistykseen, sekä hameena että "hiippa"-merkityksessä. Yhtä lailla moni voi laskea, että kumpikaan merkitys ei kuulu yleissivistykseen.
Kenenkään laatijan yksikään ristikko ei jokaisen ratkojan mielestä ole täydellinen!!! Siihen laatijat silti toivottavasti pyrkivät. Jos ratkoja sanoo, että tällä osoittamallani tavalla ristikko olisi ollut parempi, se pitää paikkansa eräiden ratkojien mielestä ja toisten mielestä taas ei. Kummallakaan tavalla se ristikko ei olisi kaikkien mielestä täydellinen, vieläkään.
Vaikka Esko Kalervolla on puheittensa takana laaja ystäväpiiri, lasken hänen mielipiteensä tasan yhdeksi mielipiteeksi. Jokainen voi tulla puhumaan omasta puolestaan. Siellä ystävissä on varmasti ihmisiä, jotka tuntevat tuon hameen.
Tämä ristikko oli siis perusidealtaan ovela, ei tietokirjaristikko, kuten hyvä visainen ristikko yleensä, ainakin siihen asti, kun joku sanoo toisin. Esko Kalervo ei toki varsinaisesti sanonut toisin, kyse oli nyt tästä yhdestä sanasta ja vihjeestä.
18. Esko Kalervo5.9.2004 klo 11:54
Ihan oikeasti yritin kyllä pidätellä - en vaan pystynyt, kun sauma oli niin mehukas. Ja arvasin, että se toimii - niin kuin kävikin.Entäpä Hiippailija?
19. Eki5.9.2004 klo 12:01
Tuota Esko Kalervon viestiä en kyllä ymmärtänyt.En haluaisi liikaa auttaa tätä yhtä vihjettä, kun nytkin sitä on jo tehty aika lailla, mutta katsoin Googlesta kuvia eikä yhdessäkään niistä näkynyt hiippaa. Siksi, jos ihminen kerran hiipattomana tunnetaan, se ei osu maaliin, olipa titteli mikä tahansa. Jos ihmistä taas ei tunneta tai ei osata yhdistää vihjettä sanan synnyttyäkään, tuloksena on sellainen vihje, joka ei miellytä ratkojien valtaosaa.
Idea ei ole huono, mutta ei minusta toimi tuossa ja olisi vaatinut toisen vihjeen muuttamisen, joka toki onnistuisi (hieman vaikea vihjeitettävä kyllä on, kun on... no en voi sanoa), mutta minä päädyin tuohon.
20. Eki5.9.2004 klo 12:25
Tuohon kohtaa olisi muuten helposti yhden kirjaimen muutoksella (pystysanaan samalla kaksi krijainta) saanut latteamman, ristikoissa paljon esiintyvät sanan, joka ei ole kovin yleinen nykykielessä, mutta silti esiintyy siinäkin. Muistelen, että sitä sanaakin on kuitenkin täällä arvosteltu hienoisesta vieraudesta."Jokainenhan meistä selittää aina tekemisensä parhain päin." Ärsyttääkö jotakuta muuten, jos laatija täällä kertoo omat näkemyksensä ristikostaan? Tapanani on tehdä se perusteellisesti ja hyvin perustellen. Kun pitkään kirjoittaa, alkaa pelätä, että tulee tuollaisia fiiliksiä.
Minusta kokeneella laatijalla on kuitenkin syvällisempi näkemys asioista kuin yhdellä ratkojalla. Kyllä jokainen ratkojakommentti panee laatijan miettimään, mutta ei jokainen niistä voi aina johtaa järeisiin toimenpiteisiin. Muutenhan laatijat vaihtaisivat tyyliä ja ratkaisujaan tuuliviirin lailla.
En pelkää tunnustaa, jos jossain on virhe tai jos joku vihje tai ratkaisusana on oikeasti huono(hko). Selitystä oheen voi silti panna silloinkin.
21. Henry Haapalainen5.9.2004 klo 12:53
Eikös kyseessä ollut vain yhtä vihjettä koskeva varovainen kritiikki.
22. tero5.9.2004 klo 14:15
Ristikoissa voi käyttää vanhentunutta sanastoa. Kuten edellä jo sanottiin niin se on keino saada sanat pysymään käytössä, ja joskus jopa uusiokäytössä kun vanha sana saa uusia merkityksiä. Tämä tietenkin edellytttää että joku muistaa sanan.Ihmetyttää vain tapa jolla puhutaan ristikoista yleensä. Kun pitäisi nähdä että niitä on eri tarkoituksiin. Se mikä on maalaispitäjän pikkulehdessä täydellinen voi olla täyttä skeidaa city-lehdessä.
23. Esko Kalervo5.9.2004 klo 14:18
Entäpä tunnetu?
24. Eki5.9.2004 klo 14:30
Teron kommentti sai pienen muistoksen putkahtamaan mieleen. TSanaris tarjosi Citylehteen ristikkoa ja se oli jo käytännössä hyväksytty. Kun esittelin sitä Mannisen piirtämää ristikkoa päätoimittajalle (joka nykyisin on jo melkoisen korkeassa asemassa lehdistön hierarkiassa), hän kysyi, mikäs piirros tuossa on. Sanoin, että se on lato. Minulla jäi tuo asia kalvamaan mieltä ja syystäkin, sillä ristikkoa ei koskaan julkaistu, vaikka siitä palkkio tulikin. Enpä muista vastaavaa tapahtuneen kuin kerran pari muulloin, eri syistä kylläkin. Yritin kovasti tehdä cityhenkistä, ja olisihan ikänsä Helsingissä asuneen pitänyt siihen taipua. Citylehdessä ei kai koskaan ole ristikkoa ollut. Oliskohan tämä ollut 90-luvun alussa.Esko, miksei tunnetu siinä missä hame. Kikkailua vaan tulee helposti muutenkin. Siinä mielessä sanaleikittelevämmät ensiehdotuksesi olivat parempia, jos asia olisi ollut täsmällisemmin nappiin osuva.
25. Esko Kalervo5.9.2004 klo 16:36
No sen takia, että Hame > ratkaisusana vaatii (harvinaisen sanan) tietämistä, Tunnetu vain OIVALLUSTA.Tämähän se pointtini ja näkökulmani näissä keskusteluissa on aina ollut ja on.
26. Eki5.9.2004 klo 16:39
Puhumme samasta asiasta ja pyrimme samaan, mutta ei kaksi ihmistä ikinä päädy täsmälleen samaan lopputulokseen vihje vihjeeltä. Kokonaisuuteen kuuluu erilaisia vihjeitä ja ne muodostavat sen miellyttävyyden. Olemme eniten eri mieltä siitä, onko tämä hame tarpeeksi tunnet(t)u koviksen ratkojille. Minusta se ei vaadi ylimaallista tietoarkkua.
27. iso S5.9.2004 klo 18:18
Hämmennänpä vielä soppaa vaikka se todennäköisesti roiskuu kaikkien osapuolien silmille. Jos kyseinen hame ei ole ennestään tuttu, niin oivaltamisen mahdollisuudet pienenevät oleellisesti Oivallukseen kun on vaikea uskoa jos tulos näyttää käsittämättömältä.Jos ahaa kuitenkin tulee, niin sitten seuraa ohoo: mikä se tommonen on? En ole kuullutkaan! Pitää kilauttaa kaverille tai tutkia tietolähteistä, mikä rikkoo pahasti junaratkonta-kriteeriä. Minua ainakin ärsyttää outojen sanojen rakentuminen tavalla mistä ei selviä edes jollakin tavalla mitä se oikein tarkoittaa. Tunnetu ei totisesti sitä tee - vaikka on muuten puhdasoppinen ja mainio puhdasoppinen kikkavihje.
28. Jukkis10.9.2004 klo 12:19
Jokohan nyt olis mahdollista saada tietää, mikä tässä säikeessä puitu "hame", "hiipan alla", "hiippailija", "tunnetu" jne. -homma siinä IS 4.9. ristikossa sitten oli.Kas kun ei ole tuota lehteä sattunut tullut nähtyä. Kiitos.
29. iso S10.9.2004 klo 12:29
Ratkaisuaika lienee ummessa? Sen verran kuitenkin on lisävihjailtu että en kai tee suurta syntiä jos paljastan lehteä näkemättömän arvauksen: kyseessä on balettihamonen eli tutu. Desmond Tutu on (piispan)hiipan alla. Tunnettu - viimeinen t => tunnetu, tunnettu => tuttu, tuttu - viimeinen t => tutu. Kaikki tuntomerkit täsmäävät.Tämä on niitä sanoja mitkä olen oppinut ristikoista. Pari kertaa olen nähnyt sitä käytettävän jossain lehtijutussa.
30. Eki10.9.2004 klo 13:17
Ja minä esitin epäilykseni, käyttääkö Tutu hiippaa. Voi olla, että käyttää, mutta jos hän on kokonaan hiipaton piispa, hiippaan viittaaminen vie harhaan, vaikka sen voisi selittää siten, että piispanhiippa on käsite. Sanaleikeillä ja kikkailuilla on toisaalta liikkumanvaraa, mutta toisaalta niillä(kin) pitäisi pyrkiä maksimoimaan ratkojien mielihyvä. Toiset tykkäävät, toiset eivät. Kuten olen kertonut, esim. Viitamäellä on joskus niin vaikeita vihjeitä, että ei meinaa keksiä, mistä se tulee, mutta kun kuulee selityksen, on pakko myöntää, että se on niin hyvä, että se pannaan kiusaamaan muitakin, vaikka on negatiivista, jos esim. alle puolet sinne asti päässeistä ratkojista ei tajua, mistä sana tulee.
31. iso S10.9.2004 klo 14:39
Kyllä, Tutu käyttää hiippaa, ainakin silloin kun tytär vihittiin papiksi:http://www.findarticles.com/p/articles/mi_m1058/is _3_121/ai_113232621
Christian Century: Tutu's daughter becomes a priest
The elder Tutu, 72, was equally moved after the service, when he removed his bishop's miter and knelt with three other bishops to be blessed by the new priests.
Tämä vain siksi että totuus paljastuisi. Moinen vihje pysyisi silti kaukaa haettujen luokassa (joidenkin mielestä hyvä, joidenkin mielestä huono asia).
32. Antti Viitamäki10.9.2004 klo 15:12
Niin niin, ja tuossahan sanotaan että Tutu otti sen pois päästään. Mistä tiedämme, laittoiko hän sitä enää koskaan takaisin?;-)
33. Jukkis10.9.2004 klo 16:04
Jahas, tutu on balettihame.Nyt sitten voin vihdoin lopettaa 16 vuotta kestäneen ihmettelyni, että mistähän The Smithsin biisissä "Vicar in a tutu" on kysymys. Se on kiva kun oppii uutta. (Olishan tuon tietysti voinut sanakirjasta selvittää jo ammoin, mutta kun ihminen on laiska henkilö hän.)
34. Esko Kalervo10.9.2004 klo 16:44
Ja kaikki lähti väittämästäni, että Hame > Tutu on tietopohjaa vaativa eikä oivallusilo useimmalle suomalaiselle niin kuin kuin esim. Tunnetu > Tutu. Desmond Tutun tunnettuus (varmaan yli 70 % kansasta tuntee) tekee sanasta "laillisen".Balettihame-tutu sitä "lailisuutta" ei tuo, koska tuskin 15 % suomalaisista moisen tietää.
Nykänen-paradigman "vangeillehan" hametutukin olisi hyväksyttävä, koska heille käy kaikki, mikä Nykysuomen sanakirjasta löytyy. Se vaan ei ole oivallusystävällinen paradigma, ja siksi huono ristikkolaatijan viitekehykseksi.
Kun itse tein laatimuksen erään toisen järjestön lehteen ja sanoin kiukuttelevani julkisesti aina näistä muinais-Egyptiläisten sijaishallitsijoiden velipuolikuiden nimistä, sain palautetta, että "onpa hyvää tietää, että voin luottaa ristikkosi sanapuhtauteen - nyt vasta alan ratkoa tosissani, kun tiedän, etten pety ristikkoon - hoksaavuuteeni voin tietenkin pettyä, mutta se ei ole Sinun vikasi".
35. Eki10.9.2004 klo 17:08
Tutu ei ole Nykäsessä.Nykäs-uskovaisuus on muutenkin edelleen pelkkä kuvitelma.Luvut ovat Esko Kalervon päätelmiä. En väitä, että ne ovat vääriä.
Voidaan myös kysyä, kuinka iso prosentti ymmärtää noita sanaleikkejä. Ja mitä he ajattelevat ristikosta, jos sinne tulee sana, jota he eivät tiedä olemassa olevan. Ja oivalluksillakin on rajansa.
Koviksessa balettihame on paljon perustellumpi kuin pehmiksessä. En ole aiemminkaan väittänyt, että se olisi hyvä. Olisiko sana TUTA ollut parempi, sen siihen olisi helposti saanut? Tai TUTO?
Ristikkomaailmassa on paljon puhetta eivätkä ne aina vastaa todellisuutta. Paljon on lehtiin tarjottu ristikoita muutaman päivän tai kuukauden laatijakokemuksella ja luvattu parempaa kuin mihin konkarit pystyvät. Ehkä joskus joku on pystynyt pitämään lupauksessa laadullisesti ja/tai määrällisesti.
Tällä en tarkoita sitä, ettei uusia laatijoita pidä kannattaa ja auttaa alkuun, sen tietää Esko Kalervokin. Haluaisin vain ainakin ensin nähdä sen Esko Kalervon lupaaman kaltaisen Esko Kalervon laatiman ristikon.
Sitä paitsi, ei kenenkään muunkaan ristikossa ole muinais-Egyptiläisten sijaishallitsijoiden velipuolikuiden nimiä.
Tuo viimeinen tosikkomainen lauseeni tietysti voi naurattaa humoristista Esko Kalervoa. Toistan sitä kuitenkin niin kauan kuin esimerkit ovat noin kaukana todellisuudesta. Esko Kalervo varmaan jatkaa sitä nimenomaan siksi, että moni hyvä laatija saa siitä pikkasen lisää kipakkuutta vastaukseensa. Sitähän täällä ristikkokeskustelussa kaivataan?
36. Esko Kalervo10.9.2004 klo 17:46
Aito saamani muuttamaton palaute:Kaikkein suurin ärsyke on, kun vieraasta sanasta (esim. 50-luvun radiokuuluttajan sukunimi, kylä Afrikassa tms.) jää puuttumaan yksi sellainen kirjain, joka ei risteä minkään muun sanan kanssa, eli voisi olla mikä vain. Yleensä ristikon valmiiksi saaminen ei kiinnosta niin paljoa, että lähtisi sanaa mistään ulkoisesta tietolähteestä etsimään.
37. Matti10.9.2004 klo 19:49
Ellei ristikossa olisi ollut vihjettä hame, en tänä päivänä tietäisi, että tutu on balettihame, Esko-Kalervo! Olen pyrkinyt saarnaamaan sitä, että ristikoista voi, jos ovat hyvin laaditut, oppia - esim. Nykäsen harvinaisempia vanhasuomalaisia sanoja. Ei pidä pyrkiä siihen, että sanat olisivat esim. 75 prosentille tutuja.Tietysti myös oivalluksia tuottavat vihjeet ovat hyviä. Esko-Kalervo taas saarnaa, että tutut sanat, ja vaikeus vihjeiden kautta. Hyväksytään molemmat.
Ratkoin kaksi Esko-Kalervon laatimaa ristikkoa, ja hyviä olivatten. Aivan täyttä kamaa mille foorumille tahansa.
38. JiiTee10.9.2004 klo 21:29
Täällä käyty keskustelu vihjeestä HAME, kyllä auttoi ainakin minua kyseisen ristikon ratkaisussa. Ei nimittäin ollut harmaata aavistustakaan, että TUTU on jonkinlainen hame. Tulipahan opittua jotakin uutta! Onpahan ristikoiden ratkonnasta jotakin hyötyäkin!Mutta olisihan tuo vihje voinut olla parempikin, ehkä tuonne Esko-Kalervon viitoittamaan suuntaan...?
39. Esko Kalervo10.9.2004 klo 21:56
Autenttinen lainaus 86-vuotiaan Sylvia-tätitini kirjeestä:Vae out sinähhii ruvenna höperehtimmää noehe ristikoehe kanssa. Siitä ei kuule hyvä seorroo. Minä oun niihe kanssa vehanna vuoskymmenet ja monet kerrat oun joutunna just istutetun porkkanamaan mustalle mullalle potkimmaan, kun nilllä luatijavouhakkeilla ei näätä olevan tajun häevettäkkään siitä, mitä se tavan kansa vehttoo ja tahttoo
Ei se lupsahehi kirjastoloessa eikä näessä nykyaejan nettilöessä vuan myö ollaan mehtätöessä - justiisa tuossa uamupäevällä joutessani aesasin melekosen miärän - oesko ollu jottaesennii kolomisen mottii koevurankoja kuivammaa.
Niijjotta mitä sitä pitikkää selevittee, ae nii ku Sinä nyt out piässy sinne sylttytehttaan esikartanoelle, niin sanoppa niille viisastelijoelle siellä sanaristikkotehttaalla, jotta ei sillä tavallisella mökin mummolla taeja olla ihan viimessii tietasanakirjoja aenakkaa siinä ihan hellan kuppeessa - onhan niitä kirjastoessa tietennii, vaen kukapa se sinnekkää joka viikko polokupyörällä jaksaa völjääntyvä.
Se on männynnä melekosen työllääksi nykyvvään tuo sinunnii kehumas ristikoehe täyttö, pitäs näköjjää olla vähinttään jonniin lokian maester.
Voe, kun meikäläenen saes vielä elinaekannaan tursjaattaa tääteen yhen kunnon ristikon, jossa ei ou niitä hintujumalia - kalevalan minä kyllä tunnen.
Enkä minä tarkota niitä saakelin mummoristikoeta, jotka sutassoo täätteen kahen pierasun välillä vaan niitä joehen kanssa suapi pukerttoo jopa kolomettii huussireissut.
Vaekka on mukavvoo, kun aena sillon tällön soettelet ja kyselet vaekkapa niistä pellavan niistämisistä, ja onhan niistä ajoista mukava jutella, mutta kuitennii, luuleeko ne jouhileukaset ristikonrusttoojat jotta meitä vanahan kansan tietolähtteitä mitennii kauvan riittää.
Kyllähä minä sen tajjuun, jotta kun sinä jo pienenä poekana tätin sylissä yrittelit tarjota niitä poejan jolopin keksintöjä niihin Avun ja Seoran ristikoehin niin kaepa ne alako kiinnostammaa.
Kuuleppahan: jos löyvät sieltä kaappaloehen hyllyiltä - kun siellä kuitennii alvariisa völjjäelet, semmossii vielä jotennii toemivoelle aevorustinkiloelle sopivvii ristikontekeleitä, joeta ei aenakkaa tuo nuapurin Elviira selevitä, niin laetappaha pakettiin ja lähetä mulle, meijän kaapassa on vaen se Mummon helepot - jos tiijät.
Minä voen sitten Marttakerhon tyttöjä vähä avitella, kun se tuppaa joskus jiähä pikkuse jummiin varsinnii noehe ulukomuolaesten asijoehe kanssa.
Ylleesä meijän piäpuhheeaehheena ristikkorintamalla on nuo Iltasanomien viikolloppukovikset - Kaaleppi kun kääpi hakemassa ne meille jo enne yhtätoesta koko tyttöporukalle, ne on meijän tyttöjen mielestä sopivvoo rentoutumista vuativamppien töehe välissä - tietennii vuan niin kauan, kun ei ruveta tiukkoomaan jottaen Sipeliuksen kontrapasson lempinimmee taekka vaekka jotta kuka se olikkaa usan kolomastoesta resitentti.
No se ristikkohan männöö siinä vaehheessa ansaitsemaansa käättötarkotukseen elikkä huussiin, ja siellä se suapi tutustua siihen, josta se on jo alun perin kotosinki. Siskontytöt kyllä joskus sannoo, jotta eikö sulla Isotäti oo mittää helepomppaa laettoo sinne huussin seinille. Vaen vähäpä nuita erilaessia semmosia, joeta kehtois laettoo, on tarjolle tullu.
Enhän minä senttään miksikkää höpö-mummoks meinnoo asettautuva aenakkaa vielä.
Vaen myöpä ei hellitetä, myöhä outellaan, jotta jonnaen päivänä synttyy tähä muaha semmone ristiko-rusttaaja, joka pannoo pöyvän puhttaaksi. Tekköö meillehhii mummor-rutkkalleelle semmoset latingit pöyttään, jotta siinä ei paljo paena, vaekka Salme on kotitallouskoulun käynnä ja Aune ol kaks vuotta Porvvoon naesopistossa. Sitten pannaan harmmoot hyristelemmään!
Ja siinä jiäpi makisterit ja muut heleppoheikkitohtorit viimesotassa toeseks.
Ja muistaha kirjotella- taekka minä tulen ja .!
Sylvia.
Mohdolliset kopiointivirheet Esko Kalervon
40. Impi Vaara11.9.2004 klo 14:25
Pakina-arkistoon nyt ja heti.Mikkeli Joensuu linjalta paekka ei sattoo kilometrii heitä.
Voisako työ Esko Kalervo täsmentee
41. Pena Porvoosta11.9.2004 klo 14:29
Kyllä! Pakina-osasto on ollutkin pitkään hiljainen. Erityisesti mieltä lämmittää tuo loppuosassa mainittu kaupunki kahella veellä!
42. Esko Kalervo12.9.2004 klo 11:09
Ka Riäkkylässähän se Sylvia assuu.
43. Impi12.9.2004 klo 14:19
Riäkkylässä on se ravintola rustokorva.Mistähän on suanunna nimensä?
44. Jukkis12.9.2004 klo 14:43
No ny kyllä rupiaa menemähän vähä liika pitkälle tämä touhu. Moon kyllä sietäny jotenki vaikka ny sen kun nuo yhyret nuotten rekisterinumeroottensa kans häärää vaikkei sillä asialla oo mitää tekemistä sanaristikootten kans. Tuo rekisterihölömööly sentähä on pysyny omien ottikoottensa alla niin jotta meirän normaalien ihimisten on ollu heleppo jättää ne omahan arvohonsa.Mutta ny sitte savolaaset rupiaa pitämähän jotaki omaa äläkytämäkkää-kokoustansa täälä. Jonsei asiahan ny heti puututa niin kohta savolaaset on vallannu koko internetin eikä meillä järki-ihimisillä oo enää mitää sanansijaa täälä.
Mä tämän ajattelin ihan vaan vihijeeksi ylläpirolle sanua, jottei sitte tartte jäläkikätehen tulla sanomahan jottei muka varootettu.
Mihinkähän mä sen mun kirvehen ny eileen paninkaa? Pitää vissihin mennä kattelemahan tuolta liiveristä.
45. Impi12.9.2004 klo 16:15
Volga ja Mosse, Gatsi ja Belarus,
Ryssän paskoja kaikki.
Lauletahan jenkaan rytmihin.
Oon palvellut hianoissakin perehissä.
Oli bumtsibumissa hianoa karaokee
46. Esko Kalervo13.9.2004 klo 20:55
Jukkis, ei huolta, kyllä se toistaiseksi loppu!Eki on saanut tekemäni ristikon reposteluoikeudella (Haluaisin vain nähdä sen Esko Kalervon lupaaman kaltaisen Esko Kalervon laatiman ristikon).
47. Esko Kalervo13.9.2004 klo 21:34
Edellinen selvemmin:Jukkis, ei huolta, kyllä se savolaisuuden viljely täällä on nyt osaltani loppu, enhän minä itse edes osaa sitä! Sylvia-tädistähän ei koskaan tiedä, mutta hän pääsee tänne ainoastaan kauttani. Ellei sitten ylly hankkimaan nettiliittymää! Haa - pitäisköhän vihjaista?
Eki: olet saanut tekemäni ristikon reposteluoikeudella.
Ekihän kirjoitti: "haluaisin vain nähdä sen Esko Kalervon lupaaman kaltaisen Esko Kalervon laatiman ristikon."
48. Helge13.9.2004 klo 21:49
Jukka, kyllä mää pitelen puukolla kiinni niinkauan, kun sää oot kirvestä hakemassa.
49. Esko Kalervo14.9.2004 klo 23:05
Lisää nettisivuilta aiheeseen liittyviä poimintoja:Mielestäni ristikoiden tulee olla oivalluspohjaisia.
Itse kiukuttelen kamalasti, jos laatija tyrkkää lehteen kyllä-saa-kelvata -ristikon, jonka sanojen löytäminen vaatii kirjakaivelua (pohjois-Sudanin ylängöt, itä-Afrikan paimentolaisten käyttämä rummutustapa, muinaissuomalaisen kalaverkon solmintapuikulan itämurteisen nimen Säkkijärviläinen marilaismuunnos Jylppy ´etelämpänä myös Jylpiö ja sen varhempi muunnos myös Jylpsy´, yms).
50. Matti15.9.2004 klo 00:20
:-)
KOMMENTOI