KESKUSTELUT > RISTIKOT > ONKOHAN RATKOJAN OSAAMISEN TASON BENCHMARKINGIA MISSÄÄN?
11360. Onkohan ratkojan osaamisen tason benchmarkingia missään?
Benita12.10.2023 klo 21:35
Olen ratkonut niin monta kymmentä vuotta erilaisia ristikoita, että tällä hetkellä olen kohtalaisen hyvä omasta mielestäni. Tekisi mieleni arvella, että olen ainakin 10% tai kenties 5% sisällä ristikonratkojana, kaikkien suomalaisten ratkojien joukossa.Tuosta ei ole kuitenkaan minkäänlaista omaa arvailua parempaa arviota olemassa.
Jos netissä olisi vaikka 1...5 kpl keskitasoisia ristikoita, ja ne pitää ratkoa itse, ilman netin apuja. Itse ottaisi kellolla aikaa, paljonko ratkontaan menee. Kun muutkin ratkojat lähettäisivät omia vastauksiansa, niin siitä alkaisi aika nopeasti muodostua yhdenlainen ristikkoratkonnan benchmarkki.
Kiinnostaakohan ketään muita tällainen asia? Tuollaisen saitin olisi varmaankin toimittava mainostuloilla, eivät ratkojat ehkä halua kuitenkaan mitään tästä maksaa.
2. pius12.10.2023 klo 21:56
On arvioitu, että n. 1 miljoona suomalaista ratkoo ristikoita. Olet siis (mielestäsi) 100 000 tai jopa 50 000 parhaan joukossa, onnittelut.
3. iso S13.10.2023 klo 11:02
Iltiksen nettisivuilla on tavallaan vastaavalla periaatteella toimiva tietovisa arkipäivisin ja lauantaisin. Kymmenen kysymystä ja niihin vastaamisen jälkeen saa tietää, kuinka moneen kysymykseen vastasi oikein ja miten hyvin vastasi verrattuna muihin. Esimerkiksi eilen sain 6 oikein ja se oli paremmin kuin 69 prosentilla vastaajista. Näistä voi itse kerätä tilastoa pitemmältä ajalta, jolloin saa varmemman tuloksen. Päivät eivät ole veljeksiä - joskus kysymykset osuvat itselle paremmin kuin joskus. Reilun vuoden ajalta keskiarvoni on 7,353 oikein ja paremmin kuin 72,067 prosentilla. En siis ole yleistiedoiltani lähelläkään 10 prosentin kärkeä.Jos joku rakentaisi vastaavan systeemin ristikoille niin siinä olisi ainakin yksi ongelma: kun itse mittaa ajan ja itse sen ilmoittaa, niin mikään ei takaa että ilmoitettu aika on edes lähellä oikeaa. Tämä tietysti vaikuttaa sijoitukseen suhteessa muihin. Jonkin verran luotettavamman tuloksen saisi jos ristikot ratkottaisiin netissä ja systeemi mittaisi ajan käynnistyksestä oikeaan ratkaisuun. Sitäkin voisi sabotoida toistamalla kokeen useita kertoja. Kun saman ristikon ratkaisee kahdesti peräkkäin niin melko varmasti toinen kerta sujuu nopeammin. Testiristikoiden olisi pakko olla samat, koska muuten eri ratkojien tulokset eivät olisi vertailukelpoisia.
Ratkojan taitavuus on lisäksi suhteellinen käsitys. Joku voi olla aavemaisen nopea pehmiksissä, mutta jo keskikset aiheuttavat kaamean kangistumisen, koviksista puhumattakaan. Jollakin saattaa olla kankea käsi ja rauhallinen luonne, jolloin ei pärjää helpohkojen ristikoiden ratkaisunopeudessa, mutta kovikset ratkeavat melkein yhtä nopeasti kuin meikäläisen hermot.
Noin joka toinen vuosi järjestetään ratkonnan SM-kisat, joissa voi mittauttaa osaamistaan valvotuissa olosuhteissa. Siellä nähtiin joskus muinoin tuosta valaiseva esimerkki. Välierissä ratkottiin kolme eritasoista ristikkoa. Ensimmäinen oli helppo ja aikaa oli käytettävissä 15 minuuttia. Yksi kilpailija sai noin puolet valmiiksi. Ajateltiin että tämä sankari on aivan väärässä paikassa. Toinen tehtävä oli kohtuullinen keskis ja sen tuo "tunari" sai melkein täyteen määräajassa (30 minuuttia). Viimeinen oli tiukahko kovis ja aikaa 45 minuuttia. Tämä ratkesi puhtaasti ennen ajan täyttymistä, toisin kuin enemmistöltä. Selvästi dieseltyyppinen ratkoja: vaikeusaste ei paljon vaikuta, tehtävä kuin tehtävä hoidetaan, mutta omaan tahtiin.
Tämän vuoden kisa on käyty. Ensi vuonna lienee tarjolla piilosanojen SM ja seuraavana vuonna kuvaristikkojen SM. Jos näin käy niin suosittelen lämpimästi mukaan pyrkimistä. Oikein mukava tapahtuma, kun ei lähde sinne kullankiilto silmissä. Ihan kärkeen vaaditaan normaalin ihmisjärjen ylittävää suorituskykyä, mutta noin sadan osallistujan joukkoon mahtuu normaalejakin. Kaikki parhaat ratkojat eivät edes haluaosallistua kilpailuihin. Nähtäväksi jää, järjestetäänkö kisa ja minkälaisella menettelyllä: onko karsintatehtäviä kuten ennen (ja ilmainen kisa) vai riittääkö ilmoittautuminen (ja osallistumismaksu)llaisia ajatuksia tuli aiheesta mieleen. Itseäni kuten tänä vuonna.
Tällaisia ajatuksia tuli mieleen. Asiahan ei tietysti minulle kuulu eikä yhtään kiinnostakaan...
4. Eki13.10.2023 klo 11:11
Fingerporissa oli juhabongareita. SM-kisoihin kannattaa lähteä bongaamaan finaalista Juhia!
5. Rampe13.10.2023 klo 15:16
Aikanaan SM- kisojen alkuerät olivat Iltasanomissa, ja onnistuin vuodesta 2005 hamaan loppuun asti saamaan nimeni "kunnian kukko laulaa heillekin"- listalle, varsinaisiin välieriin rohkeus ei riittänyt.Näiden rohkeiden ja " kunniankukko"- sarjan nimien yhteismäärä taisi jäädä reiluun pariinsataan.
Ainakin silloin olin uskossa, että ainakin puolet hyvistä ratkojista on mukana ja sijoitin itseni rankingissa sen mukaan.
Uusimpiin SM-kisoihin en edelleenkään tohdi lähteä, mutta kiinnostaa tietää julkaistaanko kilpatehtävät jälkikäteen jossain.
6. Ylläpito13.10.2023 klo 16:01
Sanasepossa!sanasepot.fi
7. iso S13.10.2023 klo 16:52
Juhat voisi julista Unescon maailmanperintökohteiksi tai vähintään suojeltaviksi kansallisaarteiksi. Aikakoneella SM-kisoihin siirretty Caesarkin joutuisi entraamaan kuuluisan sanontansa muotoon tulin, näin ja Juha voitti.IS-vetoisissa kisoissa oli normaalisti kolme alkuerää, joiden vaikeusaste kasvoi välierien visaisuutta mukaillen. Jatkoon pääsi, jos ratkaisi tehtävän oikein. Lähetysaikaa oli pari päivää ja tehtävät julkaistiin parin viikon välein. Ensimmäisessä ja toisessa erässä ratkaisuajalla ei ollut merkitystä, paitsi sikäli, että ristikko piti pystyä lähettämään annetun vastausajan puitteissa. Kolmas erä poikkesi aiemmista sikäli, että piti ilmoittaa ratkaisuaika ja se, onko halukas osallistumaan välieriin vai pyrkiikö kunnian kukko -listalle. Kisaan halukkaista oikein ratkaisseista sata parasta valehtelijaa - hups - nopeimman ratkaisuajan ilmoittanutta kutsuttiin välieriin, joissa vääryydellä ja viekkaudella mukaan päässeiden veri punnittiin ja kevyeksi havaittiin.
Kisajärjestelmässä oli siis käytännön syistä johtuen ikävä aukko, mutta todellisuudessa sen vuoksi ei ainakaan kärkipään tekijöitä ei kä juuri muitakaan karsiutunut. Laatijat osasivat käsittämättömällä tarkkuudella mitoittaa kolmosen vaikeusasteen sellaiseksi että yleensä kaikki oikein ratkaisseet voitiin kutsua. Se mahdollisuus tietysti jäi, että joku halusi nimensä lehteen ja ratkonnan hoiteli pätevämpi tuttu. Välieriin paikalle saapui yleensä noin 85 prosenttia kutsutuista ja epäillä sopii että tuossa joukossa saattoi olla joku tuollainen luikuri, joka ei halunnut tulla paljastamaan todellisia kykyjään tai pikemminkin niiden puutetta. Ainakaan merkittävää määrää kyvyttömyyttä ei ilmennyt ja ne vähätkin saattavat selittyä sillä että kisajännitys kipsasi.
Hämärän muistikuvan mukaan jonakin vuonna kisassa oli jotakin häikkää ja tehtäviä oli enemmän kuin kolme. Joka tapauksessa kisaan lähtivät mm. herra RT ja rouva HT, jotka nimen ja paikkakunnan perusteella tunnistin aviopariksi. RT oli entinen voimistelunopettajani ja HT saman koulun tyttöjen voimistelunopettaja. Tuntui aika uskottavalta että yhteistyötä oli tehty ja HT oli tiimin aivot. Joka tapauksessa molemmat putosivat samassa vaiheessa. RT kunnostautui omin avuin ihan muissa kisoissa. Hänellä on useita veteraanien MM-mitaleita yleisurheilussa, muistaakseni kultaisiakin.
Kuten Eki vihjaisi, kisaan voi lähteä jo siksikin että näkee Juhat vauhdissa. Suomalainen ei usko ennen kuin näkee.
8. Jaska13.10.2023 klo 17:55
Yllättyisikö Caesar, jos joutuisikin toteamaan tulin, näin, Lea voitti. Ei Riittakaan ole ennalta lyöty.
9. Funny13.10.2023 klo 18:12
Kaikki ymmärtävät tuon karsintasysteemin heikkoudet, tarvitaanko aina uudestaan nuo samat huijauslitaniat? Onko ihme, jos vuosien varrella monet ovat arastelleet lähteä mukaan. Ja kumminkin varsinkin ensikertalaisilla on sama tilanne kuin vaikkapa yleisurheilun arvokisoissa. Taso monella romahtaa. Siinä on se ero, että urheilijoita harvemmin epäillään huijareiksi.
10. Rampe13.10.2023 klo 20:23
Fanny, tuskinpa tuo arastelu tuosta johtuu. Lehden ristikkoa ratkoessa kuka tahansa voi kysyä kaverilta, jos uskoo siitä apua löytyvän. Samassa perheessä tilanne on vieläkin todennäköisempiJos on taitoja ja kilpailuhermoja, mikään epäily estä välieriin osallistumasta.
Kokei?essani viimeisen Iltasanomisa olleen SM-kisan välieräristikoita ilman mitään paineita, sain kaikki valmiiksi ennen tehtävän aikarajaa.
Silti olen varma, että tositilanteessa hermoni olisivat pettäneet viimeistään viimeisen erän pitkään epäsanaan, missä ratkaisusana oli takaperin.
Loppukilpailun taululla munaisin itseni lopullisesti, mutta nimimerkki Iso S on käsittääkseni siellä ollut useampiakin kertoja.
Siitä häntä vilpittömästi kadehdin.
11. Fanny13.10.2023 klo 20:40
Rampe kuvasi juuri osuvasti sen, miksi karsinnan onnistuneesti läpäissyt ei itse kisassa ehkä pärjääkään kovin hyvin. Mutta ei voi tietää, jos ei yritä. Ja jos ensimmäisellä kerralla hermoilee, jatkossa tilanne helpottuu. Eihän kisaan tarvitse lähteä mikään huippusuoritus mielessä. Siellä tapaa mukavaa porukkaa, ja fiilinki on mitä rennoin.
12. iso S13.10.2023 klo 22:35
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, mutta vähän sellaisia jotka kaikki ymmärtävät vaikka useita kertoja selitetään. Ymmärtäväisiä ymmärrettävästi harmittaa itsestään selvien asioiden selittäminen, selityksen toistamisesta puhumattakaan. Itsestään selvää on myös se että tänne eksyy uusia ihmisiä jotka eivät ole vielä ehtineet kulloisestakin selityksestä aiemmin kärsiä. Tasapuolisuuden nimessä sitä samaa heillekin!Rampen käsityskyvyssä ei yleensä ole vikaa vikaa vikaa, mutta minun ainokaisen taulukokemukseni hän käsittää moninkertaisena. Aluksi taululle ratkomaan pääsi vain välierien kolme parasta. Silloin finaaliin pääseminen oli harvojen herkkua. Jssakin kisojen historian puolivälin paikkeilla määrä nostettiin kuuteen. Kerran tosiaan kävi niin että minulla oli hyvä vire päällä ja muutamat ratkojahirmut lipsauttivat virheitä. Jouduin rimaa hipoen eli kuudennelta sijalta finaaliin. Muistan vieläkin elävästi sen rattaiden rahinan kun aivot yrittivät suoriutua sinänsä helpohkosta tehtävästä. Olin ylivoimaisesti finaalin hitain, ajalla josta olisi kotioloissa pudonnut noin 30 prosenttia pois. Tuossa vaiheessa oli sen verran kilpalurutiinia takana että välierissä jännitys oli kohtuullista, mutta finaali ja iso ruudukko taululla oli uusi tilanne. Tänä vuonna finaaliin pääsi 10 välierien parasta. He eivät joutuneet taululle, vaan ratkoivat normaaliin tapaan pöydällä. Minä en ollut lähelläkään, päinvastoin, kolmas välierä täyttyi epätoivon partaalla tehdyllä loppurutistuksella viime hetkillä. Ketunhäntä kainalossa voi toki väittää että olen ollut finaalissa kolme kertaa: ensimmäisen, ainoan ja viimeisen. Välierissä olen kyllä aina ollut yhtä kertaa lukuun ottamatta.
Jos joku haluaa lukea raportin ensimmäisestä kisastani 1993 niin se löytyy Pakinat-osastolta viimeisenä eli aikajärjestyksessä ensimmäisenä pakinana otsikolla SM 93 - Näinkin käydä voi.
13. Jontte14.10.2023 klo 14:38
Kysymys. Onko näissä sm kisoissa vihjeitä jostain konkreettista esim. yleistietoa vaakunoista, maista ja luonnontieteistä vai onko vihjeet pelkkiä sanaleikkejä, joita ratkotaan kokeneen ratkojan selkäytimellä, joissa pärjäävät verbaalisesti lahjakkaat. Auliksen ristikoissa ei niillä eväillä pitkälle pötkitä.
14. Rampe14.10.2023 klo 15:21
Jontte, ainakin Iltasanomakaudella tehtävät olivat sellaisia, ettei googlea tarvittu.Hölmöltähän se olisi näyttänytkin ainakin taulufinaalissa.
Siihen muistelin iso S:n osallistuneen usean kerran, vaikka todellisuudessa kerrat jäivät yhteen. Ei minun muistissani ole vikaa, kun muistan jopa sellaista mitä ei ole tapahtunut.
15. Jontte14.10.2023 klo 16:04
Ramppe. En tarkoittanut pelkkää Googlea. Onhan noita ristikkokirjoja ollut iät ja ajat. Tarkoitin sitä, ristikoiden mestareiden ei ole tarvinnut olla yleistietoneroja vaan vain ristikkosananeroja. Kuten maalivahti pallon torjunnassa.
16. Funny14.10.2023 klo 16:43
Tietty kokeneella ratkojalla on huomattavan laaja sanavarasto, mutta ei noissa SM-kisaristikoissa juurikaan näy pelkästään ristikoista tuttua sanastoa. Tietty ratkojan kokemus on aika oleellinen etu. Joku kaikkien alojen yleisnero voi olla ainakin aluksi ihan pihalla, jos ei ratkominen ole tuttua puuhaa.Vielä yksi juttu. Ne oivaltamista vaativat vihjeet ovat useimmiten ihan muuta kuin sanaleikkejä. Hyvillä laatijoilla on taito vihjeittää tututkin sanat niin, ettei ratkoja heti hoksaa. Ja kun laatijoita on useita, siellä lentelevät ideat ratkojien pään menoksi. Samalla kuitenkin ylilyönneiltä vältytään.
17. iso S14.10.2023 klo 19:26
Siteeraan muinaista UIT-repliikkiä (Matti Kuusla) muistinvaraisesti ja vapaasti muuntaen: sillä kokemuksella mikä minulla on, vastaan että tähän on tultu. Kysymys oli miksi laivan puolista käytetään nimityksiä paapuuri ja tampuuri (kyseisen asiantuntijan varma tieto).Nimittäin siihen on tultu, että sekä välierissä että finaalissa ratkotaan omassa päässä olevan tiedon ja taidon varassa. Lähdeteoksia ei voi käyttää, Googlelta ei voi kysyä eikä kaverille voi kilauttaa. Ristikot on laadittu vaivoja säästämättä niin että niistä voi selvitä noista rajoitteista huolimatta, kunhan ratkojan kyvyt riittävät ja hermot pitävät. Tarvitaan sanavarastoa, yleistietoa ja hoksaamista sellaisena sekoituksena että aina ei välttämättä tiedä ajoissa, mitä kussakin kohdassa eniten tarvitaan. Se aikaraja nimittäin saattaa olla suuri kompastuskivi menestyksen tiellä.
Iltiksen digitilaajat voisivat kaivella esimerkkejä kisaristikoista historian hämärästä, jos digiarkisto ulottuisi hämärämpään kuin vuosi 2021. Sen sijaan voi liittyä Sanaseppoihin ja ostaa lehden vanhoja numeroita.
KOMMENTOI