KESKUSTELUT > RISTIKOT > KAIKKEA SITÄ KIELOSESTA LÖYTYYKIN!
11850. Kaikkea sitä Kielosesta löytyykin!
Eki5.1.2025 klo 12:04
Tähän voisi hakea yllättävää suomen kieltä. En olisi ikinä arvannut, että SIAL ja SIALMA ovat Kielosessa, olen niitä aina suuresti vältellyt eli tosi harvoin käyttänyt, vailla sial tulisi melkein väkisin jatkuvasti. Ei tämäkään tieto sen käyttöä juuri lisänne.Laatijana minulla on uudessa Sanarengissä tosi näppärää, että näkee helposti, mitkä sanoista ovat Kielosessa. Voi valita ensin niistä, jos mahdollista.
2. Jiikoo5.1.2025 klo 12:42
[SIAL: viitannee Maa-nimisen planeetan ulommaiseen kuorikerrokseen.Nimi tulee sial-kerroksen yleisimmistä alkuaineista pii (Si) ja alumiini (Al). Aika jännää, että puhtaasta alumiinista saa pulittaa kolmatta tonnia (tuhatta euroa) tonnilta (tuhannelta kilogrammalta) ja jo ”puolipuhtaan” (99,9 %) piin käypä hinta näyttäisi pienen googlailun perusteella olevan luokkaa 1 000 000 € / tonni. Sitä puhtaampi tavara arvatenkin sitä kalliimpaa...
Nykyinen tieto- ja tietoliikennetekniikkamme perustuu tunnetusti ratkaisevasti piin käytön osaamiseen. Kun piitä seostetaan sopivasti, saadaan esiin sen puolijohdeominaisuudet ja pikkuruisille piipalasille on opittu integroimaan aina vain monimutkaisempia elektroniikkatoimintoja. Nykyisessä älysormuksessa on älyä tavattomasti enemmän kuin puolen vuosisadan takaisessa, vaatekaapin kokoisessa tietokoneessa. Myös aurinkovoima perustuu omanlaisiinsa piikomponentteihin.
Kaikkea sitä meitä ympäröivästä Telluksen maaperästä saadaankin kaivetuksi esille! Onneksi suurin osa siitä kelpaa moneen muuhunkin tarkoitukseen.]
3. Jiikoo5.1.2025 klo 12:50
Lainaus: 2. Jiikoo 5.1.2025 klo 12:42”Myös aurinkovoima perustuu omanlaisiinsa piikomponentteihin.”
[Pitää pyytää anteeksi: olisi tietenkin pitänyt puhua aurinkoenergiasta eikä -voimasta!
Selityksenpoikanen: Kirjoitin yo-tutkinnon äidinkielen kokeessa 1969 aiheesta ”Voimataloutemme näkymiä”. Terminologiaa on sittemmin noilta osin (syystäkin!) täsmennetty, mutta tohkeissaan kirjoittavalla minälläni näkyy vanha hapatus nousseen taas hetkellisesti pintaan.]
4. lapatossu5.1.2025 klo 12:54
LANDE ..olen luullut tuota slangisanaksi
5. iso S6.1.2025 klo 11:53
Kielonen merkitseekin landen slangisanaksi:lande
substantiivi, slg.
1. maaseutu.
Olla landelta (kotoisin).
2.maalainen.
Jos sen sijaan hakee syystä tai toisesta sanoja jotka alkavat kirjaimilla land, voi erehtyä luulemaan että lande on kirjakieltä:
Haettiin "land"
Osumia: 1
lande
Slangista ei ole mitään mainintaa, jos ei klikkaa osumien listasta sanaa auki saadakseen tarkempaa tietoa.
Vastaavasti voi jäädä virheelliseen käsitykseen, jos hakee enää:
Haettiin "enää"
enää
enään
Jostakin syystä osumien lukumäärää ei nyt mainita. Oleellista on että tuosta voisi luulla että enään on käypä sana, mutta kun sen klikkaa auki, saa ankaran nootin:
enään
adverbi pitää olla: enää.
Minulla on sellainen ikään kuin sellainen tunne että että joitakin harhaanjohtavuuksia olisi poistettu. Esimerkiksi juuri tuo ikään kuin. Luulen tietäväni tai tiedän muistavani että ikäänkuin olisi ennen ollut sanojen luettelossa, vastaavalla tavalla löydettävissä kuin enään. Ei ole enää. Kielonen kyllä tuntee tuon virheellisen muodon, mutta vain kun sitä käyttää hakusanana. Silloin tulee huomautus jo ennen enterin painamista tai suurennuslasin klikkaamista:
ikään kuin
näytetään 1 ehdotusta, valitse hiirellä tai ylös/alas-nuolinäppäimillä
Jos jääräpäisesti painaa enteriä tai klikkaa suurennuslasia, Kielonen ei halua ollenkaan puhua virheellisestä muodosta:
ikään kuin
ks. ikään 1.
Jos katsoo, niin ensinäkemältä ei yhdistelmää "ikään kuin" mainita, mutta kun klikkaa auki "näytä kaikki esimerkit", löytyy muun muassa tämä:
Puhuu ikään kuin jotakin tietäisi.
Hui olkoon, Kielonen tuntee minutkin!
6. Eki6.1.2025 klo 12:19
Kyllä kyllä. Niin Kielosen kuin Sanarenginkin käytössä laatijalla on vastuu tarkastaa käyttämänsä sanat.
7. lapatossu6.1.2025 klo 12:21
Jaa, tuo 'slg' tarkoittaa slangia... en yleensä noita lyhenteitä juuri katso, kun ovat näin ei-kielitieteilijälle hebreaa.Slangisanoja haen tottuneesti etymologisen sanakirjan puolelta, jossa tuon landen kohdallakin kerrotaan suoraan, että se on stadin slangia.
Eikö sanojen yhtenvertaisuuden vuoksi Kielosesta pitäisi löytyä murresanatkin?
8. iso S8.1.2025 klo 11:12
Ei pitäisi. Sitä varten on murresanakirja, joka valitettavasti on vielä keskeneräinen. Sanat eivät ole yhdenvertaisia. Jotkut ovat kirjakieltä, jotkut murretta, jotkut slangia, jotkut leikkimielisiä tilanteen inspiroimia (yhdys)sanoja ja jotkut peräti vierasta kieltä. Jos pitää näitä kaikkia yhdenvertaisina ja käyttää niitä kirjoituksissaan mielivaltaisesti suloisessa sekamelskassa, niin ei hyvää vaikutelmaa ymmärryksestään anna.Painetussa kirjassa laajuus on ongelma, jota nettiversiossa ei käytännössä ole (muuten kuin aineiston keräämisen ja syöttämisen osalta). En silti näe mitenkään mielekkäältä että Kielosessa olisi mukana vaikkapa esperanton sanasto, sanskriitiista puhumattakaan.
Sen sijaan normaaleja yhdyssanoja voisi ja saisi olla paljon enemmän mukana. Silloin sieltä voisi esimerkiksi tarkistaa kirjoitusasua: onko oikein romunkeräys (on) vai romukeräys (ei, ellei keräys ole romuttunut).
9. Funny8.1.2025 klo 11:47
Silloin pitäisi kertoa, että myös romun keräys on oikein.Kielemme on niin vivahteikas, että mikään sanakirja ei pysty kaikkea selittämään. Paras vain luottaa kielikorvaansa. Mutta jos menee vikaan, ei se niin vaarallista ole. Kielipoliisi ei tule meitä sakottamaan tulojemme mukaan. Edes rikesakkoja ei ole odotettavissa.
Vaikka käyttäisimme suloisessa sekamelskassa slangia, murretta taikka vieraita kieliä, ei se meidän sivistystasostamme kaikkea kerro. Joku hyvin huolellisesti puhuva ja kirjoittava voi silti olla pahimman laadun öykkäri taikka lipevä huijari.
10. lapatossu8.1.2025 klo 17:46
Iso S, oikeasti yritin siis vihjata, että mitä ne slangisanatkaan Kielosessa tekevät, löytyväthän ne etymologisesta sanakirjastakin
11. iso S9.1.2025 klo 10:27
Funny, totta.Joissakin tapauksissa Kielonen jopa kertoo, että sanan voi kirjoittaa yhteen tai erikseen. Tämä kertomisen tapa voisi kyllä olla selkeämpi eikä tämän kaltainen:
tämänkaltainen
adjektiivi (myös ??)
Saapa nähdä, menevätkö vastakkaisiin suuntiin osoittavat nuolet läpi vai muuttuvatko kysymysmerkeiksi.
Eipä siinä mitään, jos puheessa tai jopa kirjoituksessa sekoittaa eri luokkiin kuuluvia sanoja. Oleellista on se, että itse tajuaa sen eron, ja että kuulija tai lukija saa saa sen vaikutelman että viestijä tajuaa.
Vanha viisaus sanoo, että säännöt pitää tuntea, jotta niitä voi taitavasti rikkoa.
Säännöt eivät tietysti ole kaikille samat. Suomessa sydämeen ei mahdu kahta ämmää, mutta joissakin maissa mahtuu jopa neljä, ja Suomessa tuosta säännöstä moni saa mahtumaan nenään vähintään yhden herneen.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia där på ylähylly ja voe tokkiisa, let's tala finska välillä!
KOMMENTOI