Taivutuksia ja vääriä merkityksiä
Ei ole ristikonlaatijallakaan helppoa. Vastaussanaan tai vihjeeseen voi putkahtaa virhe, käyttipä sitten vanhoja "hyväksi havaittuja" vihjeitä tai keksi uusia. Uusia etsiessä on tietysti helppo valita huono sanamuoto tai muu virhe. Tämä tapahtui vasta esitellessä sanaristikot.netissä ristikkosanaa viikonvaihteeksi. Kata on palmikko mutta ei naisen päässä. Katan merkitystä puolustuslajeissa tutkittiin, mutta silti päädyttiin vielä epätarkkaan ilmaisuun.
Seuraavissa kappaleissa on osia Suomen Kuvalehdessä vuonna 2002 olleista palstoista.
"En nyt muista, onko ristikoissanne esiintynyt kuvana kahva tai nuppi ja sanana sitten otin, mutta kiinnitän huomionne silti siihen, että otin on väline, jolla otetaan, samoin kuin kaavin on väline, jolla kaavitaan, raastimella raastetaan, saumaimella saumataan jne. Salaattiottimet on ihan käypä ottimien kuvavihjeeksi, mutta ei siis missään nimessä nuppi, vedin tai kahva. Asialla on sikäli merkitystä, että moni luulee ristikoiden tekijöiden hallitsevan kieltämme hyvin, mikä johtaa virheen yleistymiseen ja kielen täsmällisyyden heikkenemiseen. Olen tämän tästä törmännyt tähän virheeseen ristikoissa. Samoin edellyttäisin vihjeeseen lainausmerkkejä aina, kun sana poikkeaa yleiskielessä käytetystä. Muutoin joku luulee, että sana on käypää yleiskieltä. Harva ratkaisijahan on loppujen lopuksi opiskellut riittävästi äidinkieltään, joten suuri vastuu on viestinten tekijöillä, teilläkin!" Näin kirjoitti J.M. ja sanakirjojen tutkiminen osoitti, että nykyisin tilanne on tosiaan näin. Laatijoiden ei ole syytä kuvata otinta piirtämällä ovenkahva, kuten yleisesti tapahtuu.
"Toistaiseksi vielä ORI-sanan monikko on ORIIT tai runokielessä ORHIT." Tätä mieltä oli T.N, mutta ORIT-muoto on hyväksytty uusimmassa perusteoksessa, Suomen kielen perussanakirjassa.
"Tulihan se sieltä. Lähettämätön ristikkomme oli siis ratkaistu oikein! Lapiolla tehdään OJANKAIVU, yhdellä uulla. Tämä ei ole mikään KERJU. Lopetamme ristikoiden ratkaisun, kun meillä alkaa sadonKORJU. Ristikoissa voi kaiketi tulkita kieltämme noinkin. Väärin se kumminkin on. Minuun iskee KAIPU suomenkielen osaaviin ristikontekijöihin. Niitäkin on." Näin irvaili K.L. Perniöstä.
Nykysuomen perussanakirja sanoo: KAIVU = kaivaminen, KAIVUU: pitää olla: kaivu. Toisin sanoen tässä tapauksessa kielitoimisto on päätynyt kaivu-sanan ehdottomaan käyttöön, kaivuu on hylätty muoto, vaikka se kieltämättä esimerkkien valossa näyttäisikin oikealta. Verbeistä ta-päätteisiin tulee kaksi u:ta ja aa-päätteisiin yksi, tämä on perussääntö.
Perussanakirja hylkää monia muitakin muotoja, joita käytetään meillä yleisesti puheessa. Sana RYPÄS on sentään merkitty vain murteelliseksi, RYVÄS on kuitenkin se virallinen muoto. Monikko RYPPÄÄT on näin ollen myös murteellinen muoto, virallinen on RYPÄÄT.Kenties kaikkein yleisimmin väärin taivutettu on TÄKY-sanan monikko TÄKYT. Oikea monikko on TÄYT.
Vaikeita uudehkoja muotoja ovat eräät kasvit kuten AKASIA ja ARALIA, jotka edelleen sitkeästi kirjoitetaan keskeltä venyneellä A:lla. Kielitoimiston kanta kirjoitustapaan on kuitenkin ehdoton. Olisi kuitenkin aika hankala päivittää esim. venäläinen kansanlaulu Valkoakaasiat, samanniminen Laila Hietamiehen romaani tai Claude Simonin teos Akaasia. Kasveista puheen ollen TATAR taipuu kuin tytär eli sen monikko on TATTARET. RIIKA on euroviisukaupunki, joten viime aikoina on puhuttu paljon Riikasta, mutta olisi pitänyt puhua Riiasta. Harva ulkomainen kaupunginnimi taipuu suomalaisittain.
Luulen, että ratkojat ja julkaisijat helpommin antavat tuttujen vaikkakin virheellisten maneerien mennä läpi. Kun otin on niin kauan ollut kahva, miksi se yhtäkkiä ei kelpaisikaan. Ja kun se ATAT ei muutenkaan ole niin hyvä sana, olkoon sitten muurahaisia.
On pakko myöntää, että Ristikkorengissä sanojen monikointi oli liian kova urakka ja sinne eksyi vielä virheellisiä muotoja. Tuleva päivitys toivottavasti poistaa ne kaikki. Niitä on haettu kisojen ja koiraiden kanssa.
Erkki Vuokila