Piilosananikkarin runsaudensarvi
Pertti Oskala on noussut monen piilosanafanin suosikkilaatijaksi. Pertin intohimo sanoihin siirtyy siis ilmeisesti hyvällä tavalla hänen vihjeisiinsä.
Silmälääkärinä pääelantonsa ansaitseva Oskala on perustanut nettisaitin, jossa hän kirjoittelee piilosanoista ja lisäilee sinne julkaistuja tehtäviä kronologisessa järjestyksessä. Tuo sivusto on jo nyt varsinainen runsaudensarvi ja innokkaan tuntuisen – lähivuosina eläköityvän – päivittelijän käsissä varmasti edelleen rikastuu.
Alla oleva artikkeli on ilmestynyt Sanaseppo-lehden numerossa 4/2006 ja julkaistaan sellaisenaan. Jutussa on siis hänen elämäntilanteensa yli kuusi vuotta sitten.
Pertti Oskala:
"Jahas, nyt on vapaa-aikaa, laadinpa piilosanan!"
Tapasin Pertti Oskalan sattumoisin lokakuussa Helsingin Kirjamessuilla ja kun siinä aikamme sanailimme piilosanoista ja muista asioista, sain ajatuksen. Voisimme piakkoin jutella pitempäänkin ja saattaisin samalla esitellä hänet Sanaseppojen jäsenille. Pertin äiti oli perheestä, jossa leikittiin sanoilla. Riimit, sanaleikit ja kommat olivat sitten Pertinkin äidinkieltä sanan syvimmässä merkityksessä.
Koukussa piilosanoihin
- Tavallisista kuvaristikoista ja kryptoista en ole suuremmin piitannut En löydä niistä varsinaisen verbaalisen iloittelun tasoa, mutta Kuiviksen (Suomen Kuvalehti) piilosanoihin jäin kerta kaikkiaan koukkuun joskus 80-luvulla.
- Sitten 90-luvulla eräänä kesänä aloin laatia niitä itsekin. Muuan sukulaissetä koeponnisti niitä ja asiantuntevan ratkojapalautteen perusteella kohensin suoritustasoa pikkuhiljaa.
Pertin julkinen piilosanaura alkoi uuden vuosituhannen alkuvuosina samaisessa Kuiviksessa julkaistusta tehtäväsarjasta, jossa esitellään amatöörilaatijoita. Hänellä oli valmiina kymmeniä tehtäviä, joten muutaman kuukauden pohtimisen jälkeen päätin ottaa hänet SK:n piilosanarinkiin vakiojäseneksi. Pertti lupasi entrata vanhoja tehtäviään sitä mukaa kun niitä tarvitaan. Näin hän asiasta kertoi:
- Kaikkia vanhoja tekeleitä en lähetä. Alkupäässä on sellaisia, että et sinä niitä julkaisisi kuitenkaan ja jos julkaisisit, minua hävettäisi.
Kun Pertti lähettää uuden tehtävän, joskus saattaa tunnin päästä saapua uusi meili, kuten tämä:
- Jäi vähän kaivelemaan tuon lähettämäni tehtävän viimeisen vaakasuoran sanan vihje. Korjasin sen. Korjattu versio on ohessa. Viitsitkö tuhota edellisen.
Pertti kommentoi aika usein sähköpostitse toisten piilosanoja, etenkin positiivisia elämyksiään, mutta rakentavaakin palautetta hän on jakanut. Tässä pari esimerkkiä kehuista:
- Olipa nautinnollinen tuo vuoden ensimmäinen piilosana! Erityisesti sykähdyttivät vihjeet 5 ja 19.
- Tämänpäiväinen piilosana oli taas kerran aivan loistava! Ei ehkä ihan yhtä visainen kuin ensimmäinen, mutta todella hauskat ja monipuoliset vihjeet.
- Neljä anagrammia samasta sanasta samassa vihjeessä. Wau!
- Kahdeksan pitkää sanaa, vain yksi anagrammi! Kymmenen lyhyttä sanaa, vain yksi anagrammi!
Jess!!!
Pertin piilosanat ovat selkeästi saaneet ratkojien hyväksynnän. Vaikka hän pitää itseään harrastelijana, hänellä on näkemystä asiaan laajalti. Kun kerron, että minusta anagrammien vähyys ei sinällään ole merkki hyvästä piilosanasta (viittaus viimeiseen noista neljästä kommentista), hän jatkaa:
- Olen samaa mieltä siitä, että monenlaisia vihjeitä pitää olla. Ratkojan kannalta sellainen monipuolisuus on hyvästä. Onnittelinkin lähinnä laatijan näkökulmasta. Ei ole helppoa kirjoittaa ristikkoon noin monta sanaa, joista saa muun kuin anagrammin. Kätkön ja anagrammin paremmuus riippuu varmaan tapauskohtaisesti siitä, kuinka luontevan lauseen niistä saa. Olen muuten joutunut joskus vaihtamaan sanan siitäkin syystä, että ei ole löytynyt edes luontevaa anagrammia. En vain enää muista, mitkä sanat ovat osoittautuneet niin itsepintaisiksi piilotettaviksi.
Pertin piilosanoista on jo parin vuoden ajan saatu nauttia myös jokaisessa Sanasepossa.
Rakkaus riimeihin
Myös riimitysharrastukseensa Pertti on uppoutunut sen verran syvälle, että laati laulunsanoituksen oppikirjankin. Yksi kustantaja jo lupaili sen julkaisemistakin, mutta sitten Heikki Salo ilmoitti olevansa myös tekemässä sanoitusopasta. Tv:stä tuttu tekijä myy tietysti paremmin, joten Pertin opas jäi rannalle. Siihen voi kuitenkin tutustua netissä osoitteessa www.riimit.net, josta löytyy myös oheinen esittely.
Laulutekstejä on vuosikymmenten varrella syntynyt paljon, enimmäkseen pöytälaatikkoon. Merkittävä sysäys riimittelyn alalla oli se, että Pertin lapset lauloivat Savonlinnan iloisessa lapsikuorossa. Kuoron Italiassa opiskellut johtaja halusi kuoron ohjelmistoon iloisia lauluja italialaisesta Zecchino d'Oro -laulukilpailusta.
- Käänsin niitä sitten kymmenittäin. Kun Savonlinnan teatteri ilmaisi kiinnostuksensa tehdä yhteistyötä lapsikuoron kanssa, kirjoitin sille jopa musikaalin Sirkuksen kummitus. Savonlinnassa esitettiin myös My Fair Lady käännöksenäni.
Pertillä on jo lapsenlapsikin ja virkaura on jäähdyttelyvaiheessa.
- Piilosanan laadinta, kuten muukin harrastuskirjoittaminen on sillä tavalla rentoa puuhaa, että aikataulu ei ahdista, kuten ammattilaisella usein. Kun työt on tehty ja teet juotu, voin huokaista: ”Jahas, nyt on vapaa-aikaa, laadinpa piilosanan.”
Eläkepäiviin on vielä muutama vuosi, mutta suunnitelmat ovat selvillä: Pertti aikoo jatkaa kirjoittamista. Hän arvelee, että jatkossakin syntyy pöytälaatikkoon sekä proosaa että vaikeasti julkaistavia lauluja.
- Piilosanoja ei onneksi tarvitse enää jättää pöytälaatikkoon. Kyllä se ihmeesti palkitsee, kun saa tuotteitaan myös julki. Tuntuu hyvältä tietää, että niistä on iloa muillekin kuin laatijalle itselleen.
Teksti ja kuva: Erkki Vuokila