Ilmo Juhani Liljeroos – salat julki
IJL on kuulunut maamme kovislaatijakuntaan jo kahdeksan vuoden ajan. Hänestä on kerrottu, että kyseessä on kolmen laatijakonkarin yhteinen nimimerkki. Nyt on aika kertoa ”kaikki Ilmosta”. Ja tietenkin yksinoikeudella Sanasepo(i)lle. Emme ole kirjanneet asioita, joten ajat on päätelty ristikko- ja valokuvatiedostojen aikamerkinnöistä.
Jos muisti oikein pelaa, Ilmon syntysanat lausuttiin tammikuussa 2014. Olin Skytän Antin kanssa Porissa Joutsin Pekan luona tilintarkastusmatkalla ja tulin siinä tokaisseeksi, että voisimme joskus yhdessä laatia jotain. Ehdotus sai varovaista hymistelyä, joten otin esiin paperin, rajasin ristikon ja panin alakulmaan sanan XXXXXXXXXX (ei paljasteta sitä tässä). Siitä lähdimme eteenpäin kolmestaan. Kun laatimus oli valmis, pähkäilimme vihjeitä. Ihan sanattomalla sopimuksella tuntui tyylilajiksi tulevan ”niin villi ettei kukaan meistä yksinään kehtaisi”. Heittelimme siis ilmaan ideoita ja kun kaikki olivat tyytyväisiä, lyötiin vihje lukkoon.
Nimeä lähdimme rakentamaan niin, että jokaiselta tulisi siihen jotakin. Ilmo tuli minun toisesta nimestäni, Ilmarista. Juhani on myös Antin toinen nimi. Liljeroos löytyi Pekan sukuhistoriasta sopivan kaukaa, ettei se aivan heti paljastuisi. Aika nopeasti nimi saatiin päätettyä.
Junalaatijat
Tämä reissun jälkeen aloimme heti miettiä jatkoa. Juttu tuntui niin kiinnostavalta ja hauskalta, että tälle pitää saada jatkoa ja jatkuvuutta. Aloimme suunnitella junalaadintamatkaa. Lokakuussa 2014 lähdimme kiskoille. Idea oli siis laatia etenkin junamatkojen aikana. Ensimmäinen etappi oli Iisalmi, jossa olimme yötä. Seuraavana päivänä suuntasimme Ouluun, jossa illalla tapasimme Kolmiokirjan Miikka Vuontisjärven. Sieltä palasimme junalla sitten etelään. Tässä vaiheessa jo otimme käytännöksi sen, että laatiminen on se tärkein asia, joka tehdään kimpassa ja vihjeitä voidaan tehdä myöhemminkin.
Aluksi laadimme vain visaisia. Ensimmäisiä kohteita olivat Punainen Pelikaani (sivuja ja aukeamia), Iisakki, Iltis (kovis) ja Suomen Kuvalehti. Ristikoiden sanat siirrettiin nettilomakkeelle, johon saatoimme omana aikanamme vihjeitä heitellä kiireen ja fiiliksen mukaan. Aluksi kaikki ristikot toteutti Heli Kärkkäinen. Myöhemmin on Mäkelän Markku piirtänyt muutaman.
Hyvin nopeasti aloimme tehdä pelkästään johonkin teemaan perustuvia ristikoita. Ei niiden tarvinnut mitään teemaristikoita olla sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta joku hauska peruslähtökohta lähes aina on aloitettaessa.
Milloin missäkin
Kuten sanottua, Ilmon historiaa ei ole kirjattu, mutta valokuvista näkee parhaiten tietyt kiinnekohdat. Helsingin Malmin kupeessa olevasta Karviaismäestä vuokrasimme huoneiston syyskuussa 2015. Saimme tehdä Ilmo-kamaa muutaman päivän kaikessa rauhassa. Aloimme muutenkin suunnitella tuotantoa pitemmällä tähtäimellä. Kun silloin ja silloin saimme laadittua niin ja niin paljon, milloin pitäisi kokoontua seuraavan kerran ja missä.
Laajensimme myös lehtivalikoimaa. Mukaan tulivat mm. Apu ja Apu Ristikot. Sanaseppoonkin teimme yhden ristikon Sibelius-teemalla. Lisäksi suuntauduimme myös vähän helpompien ristikoiden suuntaan, lähinnä Histiksiin ja työviikon Uutisristikoihin.
Laatimisrupeamia osuu yleensä noin kolme per vuosi ja joskus myös yksittäisiä päiviä. Tärkeimmäksi paikaksi on muodostunut Pori ja siellä Pekan ”verstaan” puolipallon mallinen keittiön pöytä. Joskus olemme laatineet vain yhden päivän. Jos vaikka Pekka on ollut Antin luona kesäpäiväristikkoa tekemässä, olen tullut päiväksi Antin Raatekujan terdelle näihin Ilmo-hommiinkin.
Ylläs
Monina vuosina haaveilimme, että pääsisimme lähes viikoksi laatimaan Antin perheen lomaosakkeeseen Ylläksellä. Vuonna 2016 asia oli jo sovittu, mutta jouduin pikaiseen leikkaukseen ja se kariutui. Iloksemme olemme kuitenkin onnistuneet nyt tekemään kolme syksyistä laadintamatkaa Lappiin vuosina 2018–2020. Vuonna 2020 uhmasimme jopa koronaa ja palattuamme saimme kuulla, että Ylläkseltä oli ympäri Suomen aiheutunut tartuntoja. Vuoden 2020 matkan teimme autollani, muut lentokoneella ja vuokra-autolla (auton välittäjänä luonnollisesti Avis!).
Päivät muodostuvat seuraavanlaisiksi. Aamulla heräillään rauhallisesti ja tehdään aamupalat sekä käydään happihyppelyllä. Kello yhdeksään mennessä päästään yleensä aloittamaan työt. Tehokas työaika on aika lailla normaalin työpäivän mittainen, välissä syödään lounas. Töiden loppuessa viiden maissa alkaa takki olla aika tyhjä ja pää täynnä. Sitten syödään kaapista tai lähdetään ravintolaan. Illalla otetaan rennosti, saunotaan, jutellaan, ratkotaan muiden ristikoita, katsellaan telkkaria ja visaillaan. Saattaapa joku laatia siinä omia ristikoitaankin. Joskus olemme myös tehneet vihjeitä kiireelliseen ristikkoon. Olemme myös nauttineet Lapin syksyn eri vaiheista, sillä matkat ovat osuneet kolmelle eri syyskuukaudelle. On nähty ruskaa ja lunta.
Ylläksen työpäivän aikana syntyy 5–6 sivua laatimuksia. Se tarkoittaa, että yhteen sivuun menee tavallisimmin 4–5 miestyötuntia (aika kerrottuna laatijoiden määrällä). Parhaalta Lapin viikolta taisimme tuoda mukanamme 32 sivua. Tai oikeastaan ristikot menevät systeemiin heti, koska jokaisesta lähetetään välittömästi kuva Sanaris-Nikolle, joka siirtää pohjat koneelle ja tarkastaa samankaltaisuudet. Yleensä ristikot ehditään myös korjata saman päivän aikana Nikon lähetettyä listan heikkouksista. Yhden ristikon vihjeiden tekoon menisi porukalla keskimäärin selvästi pitempi aika kuin pohjan laadintaan, joten se ei rajallisen ajan kanssa todellakaan niin sanotusti lyö leiville.
Jäsenten roolitus
Aika pian alun jälkeen työnjaosta tuli seuraavanlainen. Etsimme pöydän, joko pyöreän tai neliskanttisen, jonka ympärille asetumme. Heittelemme ideoita ja Antti merkitsee niitä muistiin. Usein paperille tulee yksi sana, josta perusajatus pitäisi tajuta. Otamme sitten valittuun seuraavaan lehteen sopivan aiheen, jota lähdemme kehittelemään suullisesti. Lähes aina kaikki kolme ovat tärkeitä siinä, että idea jalostuu lauseiksi tai pohjarakenteeksi. Joskus rakenne syntyy minuutissa, joskus vartissa. Minun tehtäväni on rajata oikean kokoinen alue ja sijoitella annetut sanat tai lauseet. Kun ne ovat valmiina, ojennan paperin Pekalle, joka toimii aina kirjurinamme. Asetumme Antin kanssa hänen ympärilleen. Minulla oli alkuaikoina aina läppäri edessäni ja hyppelin sen takaa paljon Pekan taakse, että näin tilanteen paremmin. Nykyisin tämä voi hoitua kännykällä. Etsin sanoja Kielosesta ja Ristikkorengistä ja kaikki heittelevät sanaehdokkaita, kun sellaisia päähän pälkähtää.
Ilmon tulevaisuudesta ja muistoista
Emme ole missään vaiheessa ajatelleet, että Ilmo lopettaisi. Kimppalaadinta on kerta kaikkiaan hauskaa ja antoisaa. Yritämme laatia aina niin paljon kuin lehtiin mahtuu ja myös riittävästi varastoon, silloin kun kokoonnumme. Tänä syksynä Ylläs jäi väliin, mutta Pekan verstaalle teimme kahden päivän matkan ja saimme kymmenkunta sivua vihjeitettäväksi. Lähes kaikki ne on nyt julkaistu ja joulukuussa on vielä tarkoitus tehdä toinen samanmoinen reissu Poriin.
Mielenpainuvimpia laatimuksia ovat usein aukeamat. Pelikaaniin on tehty ainakin musiikkityyleistä ja pesäpallotermeistä, Apuun Mikko Alatalosta 70-vuotispäivän kunniaksi. Aika moneen paikkaan on mennyt sellaisia, joissa polveilevat lauseet päättyvät oikeassa alakulmassa samaan sanaan, esimerkiksi Avussa sanaan SUSI. Histiksessä on ollut kaksi Clint Eastwoodille omistettua ristikkoa sekä myös juuri edesmenneelle Vexi Salmelle, toisessa Irwinille ja toisessa muille tehtyjä sanoituksia.
Erkki Vuokila
Juttu on julkaistu Sanasepon 40-vuotisjuhlanumerossa 4/2021