KESKUSTELUT > RISTIKOT > VASTARANNAN KIISKI

63. Vastarannan kiiski

Jouni1.5.2003 klo 21:42
Mitenkä se voi kiiski olla rannalla, ainakaan hengissä?

Onko siinä mitään mieltä, että kilpaillaan ristikonratkonnan nopeudessa? Eihän meille kenellekään ole nopeus tärkeintä ristikonratkonnassa. Vai onko tästä erimielisyyttä?
2. ile1.5.2003 klo 22:29
Sanakirjan mukaan ranta on yhtä kuin maan ja veden raja. Nyt jos kuvitellaan, että asetetaan siihen raja-alueelle täysikasvuinen (150 mm) kiiski (Gymnocephalus cernuus) siten, että kyseisen eväkkään pääpuoli on suunnattu ulapalle päin, niin on todennäköistä, että kala polskii itsensä pois kuivalta maalta mutta ei ui vastarannalle vaan pyrkii syvänteeseen, joka on sen luonnollinen elinympäristö. Kutuaika on poikkeus, silloin kala viihtyy matalassa veessä, ei kuitenkaan ihan rantaviivalla. Kututapahtuma kun on myös kalojen maailmassa kosteaa puuhaa.
Kysyt, Jouni, onko mitään mieltä kilpailla ristikonratkonnassa nopeudella? Kerropa meille millä muulla mittarilla vaikkapa ristikonratkonnan suomenmestarin voisi seuloa? Vai oletko sitä mieltä, että yleensäkin kaikenlainen kilpailu ratkonnan saralla on turhaa?
3. jepsjuu1.5.2003 klo 22:31
Ennen vanha viisas kansa sanoi hyvin tehtystä esineestä tai tavarasta, että ei sitä jälkeen päin kukaan kysy - "kauanko siinä meni vaan kuka sen on tehnyt"

Ritikonratkonnassa on vähän sama juttu, ei sitäkään kukaan kysy; kauanko siinä meni vaan tuliko se ratkottua oikein.

Kilpailu on helppo järjestää nopeuskisana, koska kello on armoton ja totuudenmukainen mittari. Yhtä hyvin kilpailu voitaisiin järjestää niinkin, että on rajattu aika, missä ajassa ristikko on ratkaistava ja siinäkin on etu taitavalla, koska hänelle jää enemmän tarkitusaikaa. Sanaristikot pitänee sitten vaikeuttaa portaallisesti kilpailun edetessä ja niinhän voittajakin selviää, joka jää viimeisenä ratkomaan.
4. Jyrki Takala1.5.2003 klo 22:38
Ratkontaa voidaan lisäksi vaikeuttaa sillä tavalla, että syöminen, juominen ja hengittäminen on ratkonnan aikana kokonaan kielletty. Tällöin huippuvaikeiden ristikoiden kohdalla jyvät erottuvat akanoista takuuvarmasti.

Miksei ristikonratkonta saisi olla nopeuskisa? Kyllähän 100 metrin juoksunkin maailmanmestariksi selviää nopein juoksija, eikä se, joka annetussa ajassa juoksee rennoimmin tai hauskimmin koko matkan.
5. Jouni1.5.2003 klo 22:40
Sanonpa vain, että minulle ristikonratkonta on stressinlaukaisua parhaimmillaan ja siihen ei kiire sovi.
6. jepsjuu1.5.2003 klo 22:40
En tiedä mitä meinaat tuolla; kiiski rannalla? Mutta voisihan tuo tarkoittaa vastarannan kiiskeä eli kiiski vastakaisella rannalla - jonkinlainen nykyajan sanonta muutos.
7. jepsjuu1.5.2003 klo 22:43
Ihmeset ovat erilaisia. Toiset ovat nopeita toiminnoissaan ja tekaisevat hommat tuosta noin vain äkkiä ja toiset haluavat tehdä työn huolella ja tarkkaavaisesti, jotkut jopa nauttienkin. Ei kai ristikonratkonta saisi olla ihmisten luokittelua toimintaominaisuuksien mukaan vaan ratkonnan taitavuuden mukaan.
8. Osui2.5.2003 klo 08:45
Siinäpä se, ihmiset ovat erilaisia. Jotkut haluavat kilpailla vaikka kusiaispesässä istumisessa. Aikaa siinäkin otetaan eikä arvostella jälkeä (väärin istuttu?). Kyllä aika on jonkinlainen yleisesti tunnustettu osaamisen mitta ristikoissakin, sen lisäksi, että yleensä pystyy ristikon täyttämään. Joidenkin heikkoa itsetuntoa saattaa jopa hivellä, kun sipaisee satunnaisten harrastajien kummastellessa Iltiksen pehmon niin nopeasti, "ettei ehtinyt yhtään ajattelemaan". Joillekin kun mikä tahansa ristikko on kovis.

Jyrkin mainitsema 100 metriä on toinen esimerkki. Ah niin monet harrastavat pikajuoksua ja kilpailevat nopeimman tittelistä. Pitäisikö heiltä viedä se ilo? Kaikilla ei kuitenkaan ole nopeita lihassoluja. He voivat tähdätä huipulle maratonilla. Jotkut pyrkivät (etten sanoisi jyrkivät...) keskimatkoille, eikä se tee heistä mitään keskinkertaisuuksia. Eikä kaikkien tarvitse kilpailla ollenkaan! Osa tykkää hölkätä huvikseen, osa nauttii penkkiurheilusta, ja jotkut eivät ole kiinnostuneita urheilusta missään muodossa. Ei mikään näistä kenenkään ihmisarvoa alenna.

Annetaan siis niiden kilpailla ristikonratkonnan nopeudesta, ketkä sellaista haluavat. Samat ihmiset saattavat joskus myös ratkoa hitaasti nautiskellen. Ei Maurice Greenekään aina pinkaise sataa metriä alle 10 sekunnin, vaan saattaa joskus liikkua kävellenkin!

9. jepsjuu2.5.2003 klo 21:56
Ristikonratkontaa kilpailumuotona voi toki tehdä nopeudella mitatenkin, koska tuo toimitus täyttää ajankäytölle vaadittavat perusteet ja siitä kautta voidaan saada voittaja selville.

Ja totta on sekin, että oudolta vaikuttaisi, jos satasen juoksun voittaja valittaisiin tyylin perusteella, jotka olisivat ehtineet 10 sekuntiin juosta. No, juoksu on ainostaan tarkoitettu aikaa vastaan kilpailtavaksi, eikä sitä voi verrata välttämättä ristikon ratkontaan.

Mutta - ja nyt isolla ämmällä - ristikon ratkonnan voisi myös suorittaa paremminkin tieto/taitoa arvostaen. Vaikka yo-kirjoitukset eivät olekaan suoranaisesti kilpailu, niin vähän samaan tapaan. Eihän älliäkään jaeta nopeuden perusteella, vaan tietyn ajan aikana annetun tiedonnäytteen perusteella.
Samalla tapaa voisi ristikonkin ratkaista, kuten yleensäkin tieto/taito -lajeissa.
Ja on meillä esimerkiksi pilkkikilpailut, jossa ennalta määrätyn ajan sisällä voittaja selviää taitavuuden ja osaamisen ansiosta (ehkä myös tuurin).

En tiedä järjestetäänkö laatijoille kilpailuja, mutta jos, niin siinä ei tuntuisi ainakaan olevan hyvä pelkästään käyttää nopeutta perusteena. Koska kysymyksessä on luomisen kautta syntyvä tuote, niin myös laatu tulisi tärkeään osaan. Ja parhaan ristikkolaadinnan voittasi hän, joka nyt, sanotaan vaikka kahdessa tunnissa, laatisi ristikon ja sen kilpailua varten valitut taitavat ratkojat valitsisivat parhaaksi.

Ps. en epäilekään, etteikö voittaja olisi sama, vaikka millä tapaa ristikonratkonta suoritettaisiin, koska taitavin on aina taitavin, mutta teorettiselta kannaltahan tuosta voi tietystikin keskustella.
10. Mr.Jonez4.5.2003 klo 00:18
Tosin... joskus tulee mietittyä, vieläkö löytyy asiaa tai harrastusta, jossa ei jossain vaiheessa ryhdyttäisi mittelöimään paremmuudesta. Voittajat ja häviäjät on seulottava jokaisella elämän alueella. Keskustelun avanneen kaimani kanssa olen yhtä mieltä siitä että ristikot toimivat parhaiten erinomaisena stressinlaukaisijana. Olen joskus koettanut SM-välierä ja finaaliristikoitakin ajan kanssa ratkoa, mutta kellon läsnäolo vie kaiken keskittymiskyvyn ja hauskuuden koko hommasta. Jätämpä kilpailemisen muille ja pysyttelen lokoisassa kotiratkonnassa. Suurinta voitontunnetta tuo jo se kun Punaisen Pelikaanin loppupään ristikot valmistuvat... tai kun Sanasepon "kolmen lampun ja kirjan" oveluudet tulevat selvitetyiksi.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *