KESKUSTELUT > RISTIKOT > MITÄ ON KUVASSA?
6001. MITÄ on kuvassa?
RA31.1.2011 klo 14:30
Ratkon paljon ristikoita (Pelikaanit, IS, IL, Sanaseppo, satunnaisesti HS, Iisakki, Kultaristikot, viikkolehdet, sanomalehdet jne. jne.), enkä usko, että kysymys on pelkästään näköni heikentymisestä.Ristikoissa on paljon kuvavihjeitä, joista ei saa selvää. Piirros- ja valokuvavihjeitä. Epämääräisinä mössöinä ne ovat ratkojalle vihjearvoltaan = nolla.
HS-ristikoissa ei ole varmaankaan mennyt yhtään säiettä, etteikö useampi ratkoja olisi tuskaillut epäselvien kuvien kanssa. Viime aikoina olen itse tuskaillut jopa sellaisten taitajien kuin Heli Kärkkäisen ja Toni Pitkälän kuvia; Jotain siinä kuvassa varmasti on taitavasti piirrettynä, mutta viivat ovat niin hataria, että kuvasta hahmottaa vain sikin sokin olevia viivoja. Pelikaaneissa Malojen ja Harto Hakosen ristikot tuottavat myös nimenomaan kuvavihjeiden vuoksi (edelleen, ainakin minulle) ylimääräistä vaikeutta. Iltalehdessä Hämäläisen Samin ristikoissa on lähes jokaisessa muutama epäselvyydessään tunnistamaton kuvavihje.
En usko, (kuten joku heitti) että kysymys olisi laatijan tai piirtäjän tahallisesta vaikeuttamisyrityksestä. Ja totta kai, aina voidaan todeta, että "painon vika". Mutta mutta. Voiko kerta toisensa jälkeen kuitata, että "kas, painossa meni taas pilalle"? Eikö tosiaan ole mitään, millä vihjeittäjä voi varmistaa, että vihje on juuri - tai edes lähes - niin selkeä kuin sen oli tarkoitus ollakin?
Aina kun puhutaan epäselvistä kuvista, joku heittää, että "hommaa suurennuslasi". Neuvo on vitsikäs, mutta ei kai kukaan tosissaan ole sitä mieltä, että ratkojan kuuluu varustautua kynän ja kumin lisäksi myös erinäisillä optisilla välineillä. Heh.
[Teen itsekin vihjeityksiä... Toivon, että tämä keskustelunavaus ymmärretään puhtaasti RATKOJAN näkökulmasta tehdyltä. En hetkeäkään kuvittele pystyväni opettamaan ahvenia uimaan. Siksi tätä kysynkin.]
2. mor31.1.2011 klo 14:42
Olen täysin samaa mieltä RA:n kanssa. Etenkin Harto Hakosen ristikot ovat minulle välillä "täyttä tuskaa" epäselvien kuvien vuoksi. Olenpa joskus jättänyt koko ristikon ratkomatta tuon takia.Mielestäni osoittaa piirtäjän ammattitaitoa pystyä tekemään kuvista sellaisia, että ne pienessäkin tilassa välittävät olennaisen. Onneksi näitäkin taitajia löytyy (Lavonius, Joutsi, Mäkelä jne).
3. iso S31.1.2011 klo 16:44
Tosi kuin vesi. En usko että sellaisia laatijoita, olisi pitkäksi parijonoksi asti (kuvittajiista puhumattakaan) joiden mielestä on hauska pila tehdä käsittämättömiä kuvia. Jonkin verran enemmän voi olla niitä ketkä eivät kerta kaikkiaan välitä, kunhan vain palkkio kilahtaa tilille.Eri asia on sellainen "epäselvä" kuva josta kuvakulman tai muun oveluuden vuoksi on vaikea hahmottaa mistä on kysymys, mutta viimeistään ratkaisusanan synnyttyä asian pitäisi kirkastua. Hesarissa näin ei käy. Tuhru on tuhru ja vielä epäselvempi tuhru, jos yrittää sillä suositellulla suurennuslasilla. Viime perjantainkin lehdessä oli muutama sellainen, että paljaalla silmällä MELKEIN sai selvän, mutta suurennuslasin kanssa ei toivoakaan. Kun ei ole riittävästi pikseleitä niin suurentaminen ei voi nosta olemattomia yksityiskohtia esiin.
Jos laatija on huoleton hulivili niin julkaisijan pitäisi toimia laadunvalvojana. Pitäisi säätää laki jonka mukaan vain ratkojat saisivat julkaista lehtiä niin jälki paranisi!
4. tonimikael31.1.2011 klo 17:44
Kiitos muistutuksesta! Ottakaamme laatijat osamotoksemme tämä:Selkeys on tärkeämpi kuin kuvien määrä.
5. Jaska31.1.2011 klo 18:14
Histiksestä saa Pitkälä tänäänkin puhtaat paperit. Myös Kärkkäisen kynänjälki keskiksessä oli niin selvää, ettei nimensä (ja Vuokilan) salaamisyritys ollut tarpeellista.
6. pelaaja31.1.2011 klo 18:39
Selkeys ON tärkeämpi kuin määrä.Kun muuten mieluisassa ristikossa on epäselviä tuhruja (jotka todellakin vain tuhraantuvat lisää luupin alla), niin ratkojapa tuskailun lisäksi tulee PAHALLE tuulelle.
Minun ratkontaskaalani on suppea mutta olen silti kehittänyt kuvitelman, että mitä helpompi ristikko, sitä selvemmät kuvat? Se lienee väärä teoria mutta esim. viimeisimmässä Pirkassa näyttää olevan niin selvät värikuvat, että hävettäisi, jos ei saisi ratkaistuksi. Samoin Kalevan helpossa ristikossa on nykyisin selvät kuvat vaikka lehti painetaan pehmopaperille kuten Hesarikin. Niin.
7. jo31.1.2011 klo 19:18
pelaaja: usein todellakin suurennuslasi ei auta koska se tuo rasterin helpommin näkyviin joka taas sekoittaa lisää. ja huonot kuvat sanon minäkin vaikken käytännössä ratko enkä kuvita yleensä tehtäviäni. mutta silti joidenkin ristikosita en tykkää yhtään myös käsin teksatut vihjeet on tuskaa.
8. jpq31.1.2011 klo 19:19
johan sattui moka edellinen siis jpquun eli minun kirjoitus. tein naputtelu virheen... ja ei se paperi mitään vaan taito laji tämä on eli tunne kohde lehti jne. joka viittaa paperiin jne.
9. jpq31.1.2011 klo 19:24
Siksi pidän oikeutettuna omaa komentoiniani että yritän oppia omista ja toistenkin virheistä.
10. O31.1.2011 klo 20:06
Mukavaa täyttää selkeää ristikkoa, sehän on tärkeä asia nimenomaan ristikoissa. Sanasepot tulee ja pitkän paussinjälkeen olen ostanut Iisakin irtonuroita. IS-ritikoita täytän
joka viikko ym. HS-ristikot täytän joka viikko ja epäselviä
kuvia on ollut paljon. Olen siksi ollut sitä mieltä, että painomus-
tetekniikkassa on ollut vikaa, sillä viimeviikolla eräs kysyi,
että onko vasemmassa alareunassa muilla niin vaaleaa, ettei saa mitään selvää. Minun ristikossani on hyvinkin tumma painomuste
sillä kohtaa. Usein on ollut myös vekkejä läpi koko sivun tai
ristikon keskellä menee tumma painomustevana häiritsemässä.
Minulla on myös vertailukohde saman laatijan tutusta laadinnasta.
Kuukauden Aulis on kerran kuukaudessa Iisakissa.
Ei mitään ongelmaa ole ollut selvyyden kanssa.
Minulla on Alf S.n ja kuukauden Auliksista kopiot, koska haluan
tarkastaa, että onko täytetty oikein. Ne ovat siinä lehdessä
kuudella kolmiolla, joka tarkoittaa heidän vaikeusasteikkossa
vaikeinta.
Tätä varten otin ne esiin ja totesin, että kovalle paperille
painettuna tulee täysin selkeä ristikko Kuukauden Auliksissa.
11. sanoittaja1.2.2011 klo 06:56
Aika usein mulle hahmottamisongelmia tuottavat yhden ruudun kokoiselle alueelle sijoitetut valokuvat ja isopikseliset tietokoneella piirretyt kuvat. Hyvä painolaatukaan ei usein auta asiaa.Sen sijaan käsinkirjoitettu teksti ei ole koskaan tuottanut ongelmia, vaikka melkoisin harakanvarpain jotkut laatijat kirjoittavatkin.
KOMMENTOI