KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KAUNIS SUOMEMME KIELI 5

8871. Kaunis Suomemme kieli 5

Matti26.5.2016 klo 00:09
Kumpi on oikein, golfmaila vai golf-maila?
2. Tarja26.5.2016 klo 08:13
Kun hyttynen pistää, niin jälki on kuitenkin hyttysenpurema. Siis onko hyttysellä hampaat?
3. Hakro26.5.2016 klo 10:43
Golfmaila ja golf-maila ovat molemmat oikein. Golfaajat itse ovat omaksuneet yhdysviivattoman muodon, koska pelin nimeä voidaan pitää suomeen vakiintuneena sanana. Golf on kuitenkin vieraskielinen sana, joten myös yhdysviivan käyttöä voidaan pitää perusteltuna. Kielitoimiston sanakirjassa käytetään muotoa golfmaila.
4. Matias-Myyrä30.5.2016 klo 06:52
Kielonen: SIJA
nominin taivutusmuoto, sijamuoto, kaasus. Paikallissijat. Subjektin sijat ovat nominatiivi ja partitiivi.

Onko väärin nimittää nominin tai verbin perusmuotoa taivutusmuodoksi?
5. Juhani Heino30.5.2016 klo 12:38
Kai niin voi kuitenkin tehdä, samoin kuin matematiikassa on nollapermutaatio eli alkuperäinen järjestys. Muistaakseni koulussakin puhuttiin taivutusmuodoista ja ekana oli nominatiivi.
6. Jy30.5.2016 klo 15:08
Samainen Kielonen kertoo sanasta taivutusmuoto seuraavaa:

"taivutusmuoto kiel. taivutuksessa esiintyvistä sanan eri muodoista. Nominien taivutusmuotoja sanotaan sijamuodoiksi."

Eli ainakaan tuo määritelmä ei ilmaise, etteikö myös nominatiivi luettaisi taivutusmuodoksi. Kun kerran nominien taivutusmuotoja sanotaan sijamuodoiksi, niin eivätkö kääntäen silloin kaikki sijamuodot ml. nominatiivi ole samalla taivutusmuotoja? Maalaisjärjellä tosin sana taivutusmuoto edellyttäisi jotain taivuttamista, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että nominatiivi on nominin päätteetön taivutusmuoto.

Verbien osalta voi olla vielä selkeämpää, en tosin katsonut tähän tukea mistään lähteestä: verbin perusmuodoksi laskettavan I infinitiivin lisäksihän on olemassa myös verbin vartalo (ostaa-verbillä se on tietääkseni osta-, juosta-verbillä juos- jne.), joka yleensä kai on lyhyempi kuin I infinitiivi. Siten jo I infinitiivin voi ajatella olevan sellainen taivutusmuoto, jossa verbin vartaloon on liitetty tunnus (esim. vokaalin pidennys tai -ta/-tä ja mitä niitä nyt onkaan).

Voi mennä jotenkin kielitieteellisesti metsään tuo pohdinta, mutta ainakin tuli noin mieleen.
7. Jy30.5.2016 klo 22:41
[Edellä oleva klo 15.08 viestini on turha, sen voi sivuuttaa, kun poistomahdollisuutta ei ole.]

Keltakulta lienee kultaseppäalalla käytössä oleva termi. Kun en alaa tunne, tuli mieleen ihmetellä, mitä se on, kun kultahan on keltaista itsessään. Tehdäänkö kullasta vielä keltaisempaa jollain muulla metallilla seostamalla vastaavasti kuin saadaan valkokultaa ja punakultaa? No, selvisipä se, että keltakulta on kuitenkin lähes puhtaan kullan nimitys, ei siis seostamalla lisää kellastettu. Sitten selvisi etymologisesta sanakirjasta, että muista kielistä lainaamalla saatu kulta-sanakin tarkoittaa alun perin keltaista (metallia). Siispä keltakulta on tautologinen ilmaus, keltainen keltainen metalli. Liekö otettu käyttöön vain selvennykseksi juuri valkokullasta yms. seoksista erittelemiseksi.
8. Matias-Myyrä31.5.2016 klo 11:52
Tämän takia Jy olisi halunnut poistaa edellä olevan viestinsä.
"Ka-lisäyksellä syntyvä karata ei myöskään ole taivutusmuoto."

"Siten jo I infinitiivin voi ajatella olevan sellainen taivutusmuoto..."
9. Antti31.5.2016 klo 12:38
Tarja sanoo: "Hyttysen pistämä on hyttysenpurema.Onko hyttysellä hampaat?"

On vertauskuvalliseseti. Voi pakkanenkin olla purevaa. Pureminen on myös tehoamista.
10. Tarja31.5.2016 klo 12:52
Totta. Lääke voi purra tautiin ja teksti voi purra lukijoihin. Mutta uskoisin, että hyttysenpuremassa kuitenkin kuvitellaan hampaiden jälkeä, kuten paarmanpuremassa tai käärmeenpuremassa. Eli luullakseni kyse on siitä, ettei tiedetä, miten jälki syntyy.
11. Tarja31.5.2016 klo 13:06
Tai nykyään jo tiedetään, mutta sana on vakiintunut yleiseen käyttöön, joten käytetään sitä tiedosta huolimatta.
12. Jy31.5.2016 klo 14:39
Hyttysenpurema-nimitys voi johtua myös siitä, että hyttynen tekee sen suupuolellaan, vaikka kyse "teknisesti" onkin pistämisestä. Vertailun vuoksi: puhutaan ampiaisenpistosta ja mehiläisenpistosta, nehän eivät tee pistoa suupuolellaan vaan takapäällään. En tiedä, onko tuossa perää, mutta on voinut vaikuttaa sanontatapoihin. Olen kyllä kuullut puhuttavan myös hyttysenpistosta.

Ampiaisenpuremankin voisi tietysti saada, jos ampiainen jostain syystä alkaisi purra ihmistä. Purevat ne tietysti muissa toimissaan kuin puolustautumisreaktiona, eli ruokaansa, pesänrakennusainetta puun pinnasta kalvaessaan jne. (Nuorena katselin, miten ampiaiset paloittelivat puremalla kasteluvesiastiaan hukkuneita heinäsirkkoja.)
13. Antti31.5.2016 klo 14:43
Vastaavasti sanotaan "miekka syö" tarkoitettaessa "miekka surmaa".
14. Jy31.5.2016 klo 14:49
Antti, enpä muistaakseni ole ilmausta "miekka syö" koskaan kuullutkaan. Hauska uusi tieto itselleni :).
15. Jy31.5.2016 klo 14:52
Siitä tuli vielä mieleen "saha syö", myös "saha puree" - mutta sahalla hampaat kiistatta onkin.
16. pelaaja10.6.2016 klo 15:48
IL: "Kanadalainen 20-vuotias nainen kuoli sen jälkeen, kun oli suudellut maapähkinävoileivän juuri syöneen poikaystäväänsä."

Miten kukaan suomalainen toimittaja voi kirjoittaa noin?
17. Antti10.6.2016 klo 15:59
Jy, "Miekka söi" esimerkiksi Daavidin tapattaman Uurian:
2 Sam 11:25 Silloin Daavid sanoi sanansaattajalle: "Sano näin Jooabille: 'Älä pane sitä pahaksesi, sillä miekka syö milloin yhden, milloin toisen; taistele urheasti kaupunkia vastaan ja hävitä se'. Rohkaise häntä näin."
18. Tarja28.9.2016 klo 14:33
Vaikka housut on monikko, niin jänishousu on kuitenkin yksikkö. Onkohan muita vastaavia sanoja.
19. Matti28.9.2016 klo 14:36
Ravunsaksi.
20. Matti28.9.2016 klo 14:38
Lökäpöksy.
21. Tarja28.9.2016 klo 14:51
Sakset minullekin tuli mieleen ja saksiniekka.
22. Tarja28.9.2016 klo 15:00
Usein tuo yksikkö on nimenomaan yhdyssanassa, kuten markkinat ja markkinahumu. Mutta löytyypä Wikipediasta tieto, että Enontekiöllä on kylä nimeltä Markkina. Ja Saksi löytyy sukunimenä sekä tietysti Saksasta alueena.
23. Funny28.9.2016 klo 15:00
Tikasauto
24. Tarja28.9.2016 klo 15:03
Häät ja hääpuku, aivot ja aivolohko.
25. Tarja28.9.2016 klo 15:06
Entäs silmälasit ja lasisilmä ;)
26. pelaaja28.9.2016 klo 15:12
Rintaliivit. Kuitenkin noissa yhden rinnan liiveissä on aina 2 "kuppia". Rintaliivimallistossa sitten taas liivikin on yksikössä. Tiedä sitten, millaisia pussukoita tai millainen pussukka sieltä löytyy.
27. Tarja28.9.2016 klo 22:15
Löysin näille sanoille oman termin, pluratiivit.
28. ++juh22.10.2016 klo 22:50
"ARMAHTAKAA MEITÄ, OI TE SUOMENTAJAT!

Älkää väittäkö, että englannin p r a c t i c a l j o k e
on muka suomeksi k ä y t ä n n ö l l i n e n p i l a.
Ei tällaista sanaa ole koko kielessämme. Onneksi.
P r a c t i c a l j o k e on yksinkertaisesti k e p p o n e n."

Suomen Kuvalehti 14/1943
 http://suomenkuvalehti.fi/digilehti/141943-p df/24-3633
(vaatii maksullisen lukuoikeuden)

Nykyinen virhesuomennos on "käytännön pila".
29. Jukkis23.10.2016 klo 14:59
Samalla nimimerkillä "Paljon kärsinyt" on tuolla samassa paikassa tällainen pyyntö:

Alkää kääntäkö saksan, englannin ja eräitten muitten kielten sanontaa "kahdeksan päivää" millään ehdolla "kahdeksaksi päiväksi". Sillä suomeksi se on "viikko" tai usein luontevimmin "viikon päivät" tai "viikon verran".

Pakko todeta: Mitä ihmettä? Miksi joissakin kielissä on (tai oli v. 1943) tuollainen sanonta, kun tarkoitetaan viikkoa? Jos on (oli).
30. Juhani Heino23.10.2016 klo 15:31
Englanniksi en löytänyt mitään, kun Beatlesin "Eight Days a Week" vie kaikki paikat... enkä ole itsekään moista kuullut.
Saksaksikin oli aika vieras - sitä kuvailtiin itävaltalaisten tavaksi laskea vaikkapa maanantaista maanantaihin. Haiskahti samanlaiselta nokittelulta kuin turkulaisten ja tamperelaisten kesken.
31. ++juh23.10.2016 klo 17:02
Ranskanopettaja kertoi aikoinaan, että "dans huit jours" (kahdeksassa päivässä) on viikossa ja vastaavasti "dans quinze jours" (viidessätoista päivässä) on kahdessa viikossa. Perustelu on se, että aikavälin 1. päivä on tänään, joten viikon päästä on jo 8. päivä.

Toki ranskaksi voidaan sanoa myös "dans une semaine" (viikossa).
32. Jaska23.10.2016 klo 17:23
Elokuvan Murhan anatomia juonen kuvauksessa voimme ihailla tavallista lumoavamman tämättelyhelmen hohdetta:

Psykiatri päättää murhata vaimonsa, jotta tämä voisi olla rakastajattarensa kanssa.
33. Juha N23.10.2016 klo 17:44
Jaska, ei tuossa välttämättä virhettä ole. Rakastajatarhan voi olla jo valmiiksi tuonpuoleisessa. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta TV:n ääressä.
34. Juha N23.10.2016 klo 20:28
Takavuosina, jolloin sain TV:tä vielä edes jonkin verran katsotuksi, säästin kovalevylle päätyneistä ohjelmista pätkiä, kun huomasin kääntäjän kämmänneen. Tässä muutama tapaus:


*** Kanava: JIM. Ohjelma: JIM D.

Selostus: "It was here in 1921 that he discovered lysozyme, an enzyme in the human body that is secreted in tears and has the power to inhibit bacteria."

Käännösteksti: "Vuonna 1921 hän löysi lysotsyymin, kyynelissä olevan entsyymin jossa bakteerit voivat asua."

(Kääntäjä kuuli verbin 'inhibit' verbinä 'inhabit'.)


*** Kanava: YLE 1. Ohjelma: Ulkolinja.

Azerbaidžanilainen haastateltava: "For 200 years we were under the rule of the Tsarist Russia, for another 70 years we were under the rule of the Soviet Empire, so we had hunger of indepence."

Käännösteksti: "Olimme 200 vuotta tsaarin Venäjän alaisia, sitten 70 vuotta Neuvostoliiton hallinnon alaisia, joten me halasimme itsenäisyyttä."

(Pelkkä kirjoitus- tai oikolukuvirhe? Kääntäjä ei varmaan oikeasti luullut, että haastateltava käytti verbiä 'hug', vaan hänellä lienee ollut tarkoitus ilmaista 'itsenäisyyden nälkä' lauseella 'halusimme itsenäisyyttä'. Oikeinhan tuo TV-ruutuun tullut käännös on vain siinä tapauksessa, että kääntäjä on tietoisesti käyttänyt verbiä 'halata' vanhahtavassa merkityksessä 'haluta hartaasti' - niin kuin Raamatussakin sielu halajaa taivaan esikartanoihin. Mutta tuota en usko.)


*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostus: "In a previous crash, the crash of Air France flight 296 in 1988, investigators waited 10 days before turning the black boxes over to police."

Käännösteksti: "Kun Air Francen lento 296 syöksyi vuonna 1988, tutkijat odottivat 10 päivää ennen kuin saivat mustat laatikot."

(Kääntäjällä oli ajatus hukassa. Tuon viipeen takia poliisi nimenomaan epäili tutkijoiden sormeilleen mustia laatikoita.)


*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostaja tuliterästä lentokoneesta: "It's only the third of its kind to roll off the assembly line. Captain Asseline flew this very aircraft from the factory of Toulouse just two days earlier."

Käännösteksti: "Tämä on vasta yhtiön kolmas kyseistä mallia oleva kone. Kapteeni Asseline lensi koneella Toulouseen kaksi päivää aiemmin."

(Kääntäjän keskittyminen herpaantui. Airbusin Ranskan-tehtaat ovat nimenomaan Toulousessa.)


*** Kanava: Fox. Ohjelma: Lentoturmatutkinta.

Selostaja: "March the third, 1974. A perfect springlike day in Paris."

Käännösteksti: "On marraskuun kolmas päivä vuonna 1974. Päivä tuntuu keväiseltä Pariisissa."

(Kääntäjältä oli ilmeisesti aamukahvi juomatta, kun kämmäsi heti ohjelman ensimmäisessä lauseessa.)


Tällaisia esimerkkejä löytyisi varmaan edelleen aivan tuhottomasti, mutta kun ei tuo töllö oikein enää innosta. Kaukosäädinkin mokoma on aina metrin liian kaukana.
35. iso S24.10.2016 klo 16:01
Miksi kaukosäätimen nimeksi on valittu kaukosäädin? Sehän ei toimi, jos se on esimerkiksi metrin liian kaukana eikä käden ulottuvilla. Oikeampi nimi olisi lähisäädin, jos asiaa tarkastellaan television katsojan eikä katsojan television kannalta. Ne todelliset kaukosäätimet ovat siinä töllössä itsessään.

Kauniin kielemme logiikka ontuu siinäkin, kun vedetään sukat/kengät/housut jalkaan, siis sisäpaikallissijaa käyttäen. Jalkahan siinä sisälle sujahtaa, joten oikeasti työnnetään jalka sukkaan/kenkään ja jalat housuihin.
36. Juhani Heino24.10.2016 klo 16:16
Olet oikeassa. Tai oikea on sinussa.
37. Jukkis24.10.2016 klo 17:09
Joskus takavuosina joku eläkeläisukko soitti radion ohjelmaan, jossa sai kysellä suomen kieleen liittyviä asioita. Vastaajilta meinasi mennä hermo, kun ukko jankkasi yhä uudestaan että miksi sanotaan että laitetaan hattu päähän, kun oikeasti laitetaan pää hattuun. Että soittelepa sinä nyt sitten iso S kanssa, jos tuollainen ohjelma vielä sattuu tulemaan.
38. Jaska24.10.2016 klo 21:00
Hyviä huomioita ja ehdotuksia. Lasken niille päätä.
39. TJV24.10.2016 klo 21:35
Suuresta yritteliäisyydestäni huolimatta taisin olla koko urani ajan työnantaja.
40. iso S25.10.2016 klo 12:41
Jukkis, mistä tiedät etten minä ollut se ukko? No, en ollut. Ujona maalaispoikana en kehtaa soittaa radioon.

Asiasta oikeuteen, tiettyjen nimitysten muuttamista ei minun jääräpääni purematta niele. Esimerkiksi ennen tuomittiin riittävän törkeistä rikoksista vankeusrangaistukseen, nykyisin vapausrangaistukseen. Nuo vapauteen tuomitut viedään kuitenkin ristikoiden taakse ja kyseessä on Pelikaanejakin rautaisemmat ristikot. Minun oikeustajuni mukaan vapausrangaistukseksi voitaisiin nimittää enintään ehdollista tuomiota, joka sitten muuttuisi vankeusrangaistukseksi jos syntisäkki ei noudata ehtoja.
41. Jaska27.10.2016 klo 19:15
"Ministeri Soini, te olette sanoneet..."

Kansanedustaja, joka ei osaa teititellä. Tai ehkä hän pyrki vihjailemaan, että Soinilla on jakautunut persoonallisuus. Eli on skitsofreenikko.

Soini on puolestaan siittäjä. "Siittä seuraa..."
42. Jaska27.10.2016 klo 21:42
Siellä se taas siitteleepi:)
43. Klenkku27.10.2016 klo 21:54
"Sääliö" putkahti tänään vastaan Helsingin Sanomissa, jossa Saska Saarikoski käsitteli kolumnissaan USA:n presidentinvaalikampanjaa. (Hillary Clintonin käyttämä nimitys Donald Trumpin kannattajista = deplorables)
44. Hakro31.10.2016 klo 18:25
HS kuukautisliite 11/2016 kertoo entisestä elämäntapaintiaanista:

"Hän liittyi intiaaneihin kyllästyttyään Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan."

Siis suomeksi:

Kun hän oli kyllästynyt intiaaneihin, hän liittyi Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan.
vai
Hän liittyi intiaaneihin, kun hän oli kyllästynyt Ranskassa yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan elämäntapaan.

Molemmat tulkinnat ovat yhtä mahdollisia.

Varokaa lauseenvastikkeita! Sivulauseita käytettäessä merkitys on täysin selvä – tai voihan senkin sotkea, esimerkiksi viheellisellä tai puutteellisella pilkutuksella.
45. arvid20.12.2016 klo 16:27
Viime sunnuntain (18.12.) Hesarin mielipidepalstalta poimittua: "Käpylästä matka suuntautuu harvemmin Töölööseen kuin Hakaniemeen, Senaatintorille tai Kauppatorille, josta kesäisin hyvä yhteys myös Suomenlinnaan."
KOMMENTTINI: Kyseisen henkilön talviloma varmaankkin suuntautuu Thaimaaseen ja kesällä hän menee uimaan Saimaahan.
46. Juhani Heino20.12.2016 klo 19:45
"Töölööseen" kyllä kuuluu stadin slangiin, eli lievempi rikkomus kuin Thaimaaseen.
47. arvid20.12.2016 klo 20:02
Oudolta se vaan kuullosti. Meillä on vaimoni kanssa kakkosasunto Töölössä, mutta en ole toistaiseksi tuollaista taivutusmuotoa kuullut. Mutta mehän asummekin Turussa, josta joskus piipahdamme Töölöön. Töölö ilmeisesti kuullostaa lausuttuna ulkomaalaisen korvaan hassulta. Istuin kerran jenkkituristien kanssa samassa bussissa. Eräs heistä pyysi kaveriaan sanomaan taas Töölö ja sitten kaikki nauroivat. Thaimaaseen-taivutusta kuulee kyllä hyvin usein. Äskettäin näin lehdessä myös "Saimaahan".
48. Juhani Heino20.12.2016 klo 20:05
Töölöllähän on vielä monta muutakin nimeä (kuten Tölika ja Tölis), joten Töölöö ei vain sitten ole sattunut kohdalle.
49. TJV22.12.2016 klo 14:53
Löytyyhän korsolaisiakin, jotka toivottavat tervetulleeksi Korsooseen.
50. Eki11.4.2017 klo 13:08
SANTTU KARVONEN NÄYTTELEE OVEN ROOLIN UUDESSA ONNELA-SARJASSA.

Näin HS Metron etusivulla tänään. Kannattiko käydä Teatterikorkeakoulu tuon takia? Ainoa Suomessa, joka ei ovea pystyisi näyttelemään, on Pirkka-Pekka Petelius, koska hänellä ei pidä koskaan pokka ja ovethan eivät tunnetusti naura.
51. Tarja13.4.2017 klo 13:11
Viime sunnuntaina oli Mikael Agricolan päivä. Agricola oli huomattavasti aikaansa edellä, kun vuonna 1543 kirjoitti ABCkiriassaan näin:

"Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen."

Agricola siis mainitsi somen jo ennen kuin sosiaalisesta mediasta oli tietoakaan!
52. seurailija29.4.2017 klo 11:28
Huomenna kaikissa Power-myymälöissä:

30.4. vaappuaattona normaalit SU aukiolot!
53. Tarja6.5.2017 klo 00:34
Etusivulla olevaa sanaa "rani" en ole koskaan kuullut käytettävän rikkinäisestä. Sen sijaan lumilautailun yhteydessä sana esiintyy jatkuvasti tarkoittaen laskua.
54. Jukkis22.5.2017 klo 12:51
Äkkäsin taannoin tällaisen hauskan jutun:

Täin muna on saivar tai saivare. On substantiivi saivartelija, hiustenhalkoja.

Saivar on englanniksi nit. Englannissa on substantiivi nitpicker, joka tarkoittaa samaa kuin saivartelija.Englannissa on myös sana hairsplitter.

Mutta ainakin ruotsiksi ja saksaksi saivartelu ei liity ollenkaan täin muniin, vaan se on pelkkää hiustenhalkomista.

Luulin hetken keksineeni jotain uutta, mutta ei tietenkään:
https://variblog.wordpress.com/2010/02/24/saivarte lua-kielten-sattumista/
55. kravattimies23.5.2017 klo 04:56
Tuli mieleen tarkistaa Wikipediasta, kun Päivi puhui flunssista!

Fluid ounce (lyhennettynä fl oz, fl. oz. tai oz. fl.) on brittiläisen yksikköjärjestelmän tilavuuden mittayksikkö. Brittiläisessä järjestelmässä fluid ounce on 1/160 brittiläistä gallonaa eli 1/20 pintiä ja vastaa SI-yksiköissä noin 28,4 millilitraa. Amerikkalaisessa järjestelmässä fluid ounce on 1/128 amerikkalaista gallonaa eli 1/16 pintiä ja vastaa noin 29,6 millilitraa.
56. Matti13.6.2017 klo 00:02
Mietittää, ja puhuttaakin se, kun melkein kaikkia mietityttää. Kas kun ei puhututa. Panee miettimään, mietittää, panee puhumaan, puhuttaa. Vai miten se oikeasti menee?
57. Jukkis13.6.2017 klo 11:33
mietittää -> Sanaa ei löytynyt

mietityttää -> panna miettimään, tuumimaan, harkitsemaan, askarruttaa mieltä, ajatuksia. Asia mietitytti minua kovin. Tulevaisuus mietityttää.

Aivo menee solmuun kun yrittää kehitellä täsmällistä perustelua, että miksi noin. Mulle kyllä kelpaa molemmat. Suomen kieli onneksi ei ole absoluuttisen looginen.
58. ++juh13.6.2017 klo 13:04
§ 325 tUttA-verbien rakenne ja merkitys

http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=325
59. Jukkis13.6.2017 klo 18:45
Siellähän on selitystä, joka sitä aivosolmua avaa. "Mietityttää" ei ole samanlainen teettojohdos kuin vaikka "tutkituttaa", vaan se on tunnekausatiivi. Myös esim. "puhututtaa" on tunnekausatiivi; se näköjään ei ole päässyt Kielitoimiston sanakirjaan, "puhuttaa" siellä on.

Kuvaava termi tuo tunnekausatiiivi. Kun puhututtaa, niin on sellainen tunne, että pitää puhua. Kun mietityttää, niin on sellainen tunne, että pitää miettiä. Kun vituttaa, niin silloinkin on kyseessä tunne, mutta en ole ihan varma, onko kieliopillisesti kyseessä tunnekausatiivi.
60. pelaaja13.6.2017 klo 19:05
Kun jokin asia puhututtaa tai mietityttää, niin se asia on silloin vireillä, mietinnässä, ja vaihtoehtojakin voi löytyä. Kun jokin asia vituttaa, niin on se tunnekausatiivi tai ei, sitä ei tarvitse enää miettiä vaan sen tietää.
61. Matti13.6.2017 klo 20:39
++juhille kiitos. Ja muillekin. Ei enää tunnekausatuta.
62. Jaska21.6.2017 klo 09:44
Tarpeeton, jopa kökkökin tämättely on valitettavasti yleistynyt myös Helsingin Sanomien palstoilla, kulttuuriosasto pois luettuna. Toimittaja (kesä-?) raportoi tänään Vantaan entiseen kaupunginjohtajaan Jukka Pelomäkeen kohdistuvista lahjusepäilyistä:

"Jos lahjussyytteet pitävät oikeudessa, myös Tuomiselle on Tolvasen mukaan luvassa ehdoton vankeusrangaistus."
(uusi kappale)
"Ankarimmillaan Helsingin käräjäoikeus voisi tuomita tämän kuuden vuoden vankeuteen."

Miksei Tuomisen nimeä voinut tämättelemättä toistaa uudessa kappaleessa? Ilmeisesti joku tämättelyn opettaja on kieltänyt sen tautologiana. Hoopoa.

Vielä paremmin asia yhdessä kappaleessa kiteyttäen:

Jos syytteet lahjomasta pitävät oikeudessa, Tuomisellekin on Tolvasen mukaan luvassa ankarimmillaan kuuden vuoden ehdoton vankeus.

Annan ystävällisesti esimerkin hyväksyttävästä tämättelystä.

Tämäkin toimittaja saisi opetella tiivistämään sanomansa:)
63. iso S21.6.2017 klo 10:03
Jos lauseet olisivat olleet peräkkäin samassa kappaleessa, niin tämättelemättä ja nimeä turhaan lausumatta, ei kun siis toistamatta olisi voinut kirjoittaa "Ankarimmillaan Helsingin käräjäoikeus voisi tuomita hänet kuuden vuoden vankeuteen."

Eri kappaleessa sekä tämä että hän ovat turhan epämääräisiä. Muisti saattaa nollautua kappaleesta toiseen hyppäämisen aiheuttamasta tärähdyksestä ja lukija ihmettelee, mikähän hän tai tämä on. Uudessa kappaleessa on parempi toistaa nimi tai kertoa koko asia jo siinä ensimmäisessä kappaleessa, kuten Jukkis tätä toimittajaa esimerkisti.
64. Jaska21.6.2017 klo 10:27
Eikä se muisti vain saattanut nollautua.
65. Jukkis21.6.2017 klo 11:32
Tällä muisti on nollautunut kun ei muista tätä toimittajaa esimerkistäneensä.
66. matts21.6.2017 klo 11:56
Ehkä kyseessä oli Jaskis?
67. iso S21.6.2017 klo 21:25
Jukkis, olisi pitänyt esimerkistää, niin sitten olisit ehkä muistanut enkä minä olisi sekoittanut sinua ja Jaskaa. Nyt kävi näin kun te olette näiltä säikeiltä katsottuna ihan samannäköisiä!
68. Eki8.7.2017 klo 09:26
Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa sanottiin uberviisaasti: "Pidetään mielessä että: äidinkieli on iloinen asia." Kuten tiedämme, pätee ristikoihinkin.

Ihan toinen asia. Laulajatar Ellinooran yhdessä viestissä oli kaksi uber-etuliitettä. Onko se nyt sitten parempi kuin "äärimmäisen"...
69. Matti8.7.2017 klo 22:15
Onko über siis "virallisesti" nyt uber?
70. iso S9.7.2017 klo 11:53
On se ainakin ubervirallisesti!
71. Matti9.7.2017 klo 23:06
Deutschland Deutschland uber alles ...
72. Jaska7.11.2017 klo 19:09
Ammuskelu, joukkoammuskelu taas otsikoissa. Jaskan muinaissuomessa frekventatiiviverbi ammuskella tarkoittaa useiden umpimähkäisten laukausten ampumista ilman ihmisten surmaamistarkoitusta. Ammuskelu voi olla ex-temporetoimintaa, jolla usein humalainen ampuja purkaa paineitaan. Tai ammuskelee ympäriinsä ihan huvikseen. Tietysti se on pelottavaakin, jos sattuu tulilinjalle. Mahdollisen osuman saaja on silloin tuottamuksellisen teon uhri.

Texasilaisessa baptistikirkossa tapahtui harkittu raju ampumahyökkäys väkijoukkoon tavoitteena mahdollisimman monta kuolonuhria. Joukkosurma toteutui. Se ei siis aiheutunut ammuskelusta. Ilta-Sanomien käytti termiä "iso ammuskelu". Herra antoi Jaskan senkin kestää, mutta ei luvannut rehabilitoida Jaskan muinaissuomen käsitteitä ampumahyökkäys ja joukkosurma. Media tulee siis iankaikkisesti ammuskelemmaan.
73. iso S8.11.2017 klo 10:24
Kun Jaska pureskelee, hän louskuttaa huvikseen leukojaan ilman ruoan hienontamistarkoitusta. Se on suupalan ongelma jos sattuu joutumaan hammaslinjalle!
74. TJV8.11.2017 klo 13:38
Kun joku asiantuntematon on lanseerannut sanan julkisuuteen, se hyvin todennäköisesti alkaa muiden asiantuntemattomien (yleensä enemmistön) silmissä olla ihan oikea termi. Joten Jaska on ihan oikealla asialla (taas).
75. Funny8.11.2017 klo 15:11
Mediassa on ammuskeltu jo pitkään. Kielikellon numerossa 1/2010 Erkki Lyytikäinen paheksuu sanan käyttöä tällaisessa yhteydessä.

Toisaalta Nykäsessä on sanan käytöstä esimerkkilause: "Armoton ammuskelu on tuhonnut linnut sukupuuttoon." Ei kuulosta umpimähkäiseltä toiminnalta.
76. iso S8.11.2017 klo 17:46
Minä en kielikorvaani lotkauta jos tällaisessa yhteydessä puhutaan ammuskelusta. Minusta harkittu raju ampumahyökkäys on oleellisesti pahempi asia kuin siitä harkitsemattomasti käytetty nimitys. Itse asiassa, monessa vastaavassa tapauksessa ammuskelu on mielestäni varsin kuvaava sana.

Esimerkiksi ampumahiihtoon kuuluu pystyammunta ja makuuammunta. Molemmissa on tavoitteena ampua alas viisi laikkaa. Järjestyksen saa itse valita, mutta jokainen laukaus tähdätään enemmän tai vähemmän huolellisesti eikä vain roiskaista maalien suuntaan siinä toivossa että hyvällä tuurilla osuu. Patruunoita on käytettävissä yksi per maali (viestissä lisäksi kolme varapatruunaa). Mäkäräinenkin ampuu, ei ammuskele, vaikka joissakin kisoissa sitä on vaikea huomata tuloksesta.

Joukkosurman tekijä saattaa toimia toisin. Hänellä voi olla käytettävissään satoja patruunoita valmiiksi lipastettuna ja mahdollisesti sarjatuliase tai sellaista vastaavaksi lisäpalikalla muunnettu kertatuliase. Toimintaa rajoittaa lähnnä käytettävissä oleva aika: kohteena oleva joukko pyrkii poistumaan paikalta ja poliisit tulevat häiritsemään. Siksi maksimaaliseen tulokseen pääsee kun ampuu kohti ihmismassaa niin nopeasti kuin vehkeistä lähtee. Kun maaleja on vieri vieressä, ei jokaista laukausta tarvitse erikseen tähdätä. Kuulostaa kovasti ammuskelulta?

Toki tappaminen on tarkoituksena, mutta ei samalla tavalla kuin metsästyksessä, jossa ainakin tavoitteena pitäisi olla haavakkojen välttäminen. Esimerkiksi Las Vegasin tapuksessa ampuja tuskin murehti sitä että 527 henkeä "vain" loukkaantui ja näistäkin mahdollisesti osa paniikissa tallautumalla eikä luodista. Kuolleiden (58) ja loukkaantuneiden määrän suhde on sellainen että kyse on joko huonosta ampujasta - tai sitten ammuskelusta. No, tulokseen vaikutti tietysti etäisyys, mutta se ei muuta räiskimisen luonnetta.

Paheksutaan ammuskelua toimintana, mutta ei kunnioiteta moista pahuutta korkeampitasoiseen suoritukseen viittaavalla sanalla.
77. Jaska8.11.2017 klo 19:02
Miten niin ko. nimitys oli harkitsematon. Se oli harkittu. Minä harkitsen aina kaikkia nimityksiäni. Joskus voi tosin tulla mieleen jokin pejoratiivisehko nimitys, kuten selittelijä. Jos tulisi tarve esittää sellainen näkemys julkisesti, lisäisin harkitusti väliin v:n. Siis teoriassa. Käytännössä torjun aina tahdonvoimallani moiset paheksuttavat tarpeet.

Saamamme selvittely ammuskeluhiihdosta oli muuten varsin ansiokas:)
78. pelaaja8.11.2017 klo 20:28
Tuli tuosta mieleen arkinen tapahtumalaji eli lemmiskely vastaan lempiminen. Kumpi tekijä pitää hauskaa? Vastaan, että molemmat. Toisella on monta kohdetta ja toisella yksi. Siitä sitten tuli mieleen, että jos joku ammuskelee kirkon parvelta yleisöön, hänellä lienee mielessä mahdollisimman monta summittaista kuolonuhria. Ampujalla taas mahdollisesti vain yksi kohde, yksinomaisella tarkoituksella tähdätty tiettyyn kohteeseen.
79. iso S9.11.2017 klo 10:12
Jaska, otit itseesi kohdistuvaksi sanaleikinomaisessa yhteydessä käyttämäni sanan joka oli tähdätty toimittajiin. "Harkitsemattomasti käytetty nimitys" on siis ammuskelu, jota toimittajat käyttävät harkituista rajuista ampumahyökkäyksistä. Tämä käyttö on asiantuntijoiden (Lyytikäinen ja Jaska) mielestä niin väärin, että sen täytynee olla harkitsematonta.

Minulta oli harkitsematonta päästää läpi sana "tapuksessa". Harkinnan jälkeen syytän Firefoxia, joka on minulta lupaa kysymättä poistanut oikoluvun.
80. Jaska9.11.2017 klo 13:21
Harkitsemattomasti tosiaan tulkitsin harkitsemattomuuden viittaavaan minuun. Se synnytti tarpeen harkitusti selvitellä nimitysperusteitani. iso S tulkitsi puolestaan harkitsemattomasti minun ottaneen itseeni. Pieleen meni, mutta annan sen anteeksi. Olen ottanut itseeni viimeksi luokkakokouksessa kymmenen vuotta sitten. Seuraava itseeni otto tapahtuu Suomen selviydyttyä jalkapallon EM/MM-lopputurnaukseen. Siis jossain tulevassa elämässä.
81. Jaska30.11.2017 klo 22:34
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola raportoi Ilta-Sanomien Katariina Karjalaisen kirjoittamassa jutussa Pohjois-Korean ohjuskokeesta:

- Enää ei tarvitse kinastella, onko Pohjois-Korea ohittanut rajapyykkejä, sillä se selkeästi on, Aaltola sanoo IS:lle.

- Venäjä ilmoitti vielä syyskuussa että pohjoiskorealaisten teknologia mannerten välisissä ohjuksissa oli vajavaista, mutta ohjusohjelma on edennyt kukon askelilla viimeisen vuoden ajan.

"Kukon askelilla", luoja paratkoon. Pahempi virhe tietysti kukonaskeleen mieltäminen pitkäksi harppaukseksi.

- Tämä on isku Trumpin arvovallalle, lehti jatkaa. Toimittajien liian taajaan toistuvat kömmähdykset nakertavat puolestaan kustantajan arvovaltaa.
82. Jaska14.12.2017 klo 18:16
Ilta-Sanomat: "Paavo Väyrysestä odotettiin Niinistön haastajaa, mutta tämä takertui vaalitentissä terminologiaan.

Niinistö siis takertui terminologiaan. Heikensikö se jotenkin Väyrysen mahdollista menestystä Niinistön haastajana? Ei toki, koska kaikki ymmärtävät minun viisastelevan. Toimittaja tarkoitti Väyrysen takertumista. Muodollisesti virke kuitenkin viittaa Niinistöön.

Pitääkö olla huolissaan journalistien alkeellisenkin tämättelyn heikosta hallinnasta?
83. Jukkis6.1.2018 klo 15:43
Soundissa Venom-yhtyeen entinen jäsen muistelee: "Mutta onhan se mielettömän hienoa, että kolme newcastelaista räkänokkaa julkaisi joskus vuosikymmeniä sitten muutaman railakkaan levyn, joiden vaikutusta metalliin ei pysty aliarvoimaan."

Kokeillaanpas: "Ei ollut Slayerin 80-luvun levyillä mitään vaikutusta metalliin".

Noin, pystyipäs aliarvioimaan.
84. Jukkis6.1.2018 klo 15:43
No helevetti, Venomin 80-luvun levyillä.
85. Jukkis6.1.2018 klo 18:10
Aika sattuma. Katselin tallentunutta Detta om dettaa (Tämä tästä), ja siellä oli esillä samantyyppinen aliarviointijuttu. Ruotsiksi, mutta onhan siinä tekstitys, joten käy tähän.

Vasabladetissa luki että "Ralf Långbackan merkitystä Suomen teatterille ei voi kyllin aliarvioida." Tämän analysoinnista riitti hupia kohtuullisesti. Areenasta voi katsoa:

https://areena.yle.fi/1-4153400

Alkaa viiden ja puolen minuutin kohdalla, mutta voihan tuon kokonaankin katsoa, varsin hauska sarja tämä on ollut.
86. iso S20.1.2018 klo 10:20
Mahdoton aliarviointi on tullut vastaan niin monta kertaa että määrää on vaikea yliarvioida. Tuorein tapaus hetki sitten Iltiksen nettisivulla auton keraamista pinnoitusta käsittelevässä jutussa: "Kun pinnoite tehdään autoon, pohjatöiden merkitystä ei voi aliarvioida."
87. Eki25.2.2018 klo 14:33
Eilisen viidenkympin selostuksesta, kun Iivon olisi pitänyt saada lepoa:

"Se oli kansainvälinen käsimerkki: menehän ohi ja ala vetää!"

"Menehän ohi tai ala vetää!" Noinkin Iivo olisi voinut ajatella.

Ei sillä kazakstanilaisella ollut edellytyksiäkään vetää, kun sija oli lopulta 15.
88. Funny10.3.2018 klo 00:42
"Mutta eihän se käy, koska sääntö-Suomi."

"Mutta ei, koska vaihtoehto autolle."

"Hmm, tehdäänpä tutkimus, koska kokonaisturvallisuus."

"Mopoautoista pidämme kiinni, koska muutosvastarinta."


Tämmöisiä virkkeitä löysin yhdestä netti-IS:n kirjoituksesta. Kopioin ne tähän, koska suuri hämmästys.
89. Clas10.3.2018 klo 09:01
Koska?
90. iso S10.3.2018 klo 10:05
Koska? 9.3.2018 klo 12:12.

Missä: https://www.is.fi/autot/art-2000005592212.html

Miksi: toistamisesta päätellen tyylikeino. Tyylirajoittuneisuus mahdollisesti tahatonta.
92. iso S11.3.2018 klo 10:47
Ok, kielenhuoltaja hyväksyy koska-rakenteen koska tilansäästö.

Nämäkin virkkeet ovat samassa netti-IS:n kirjoituksessa. Kun nostautuu tai kirjoittaja kunnostautuu selkokielen selättäjänä:

"Usein pitkä jono perässään, kun ohittamaan ei aina, vaikkapa taajamassa mahdu."

"Mopoautojen ongelma on absurdi: kevyinä kaksipaikkaisina eli L6e-luokan ajoneuvoina ne ovat autoverosta vapaita, ja myös soveltuvat ominaisuuksiltaan teinien kulkineiksi, kun ikä ja ajo-oikeusasiat nostavat seinän muuten pystyyn, kun liikkumaan pitäisi silti päästä."

Lukijan ongelman ymmärrän, siis sen että lukijana en ymmärrä tuon lauseen perusteella, mikä on mopoautojen ongelma. Eivät mopoautot kai koe sitä ongelmaksi että ne ovat autoverosta vapaita ja ominaisuuksiltaan soveltuvia?
93. pelaaja11.3.2018 klo 20:59
Siinä mitään. Ei-sanakin pienestä tilanviennistään huolimatta jäämässä pois, koska tarpeeton. Kannata selittää edes.
94. Tarja26.3.2018 klo 10:13
"Kun turva-autotoiveeni toteutui, olin täynnä adrenaalia..." Näin Vettel lehden mukaan kertoi.
Tietääkö joku, onko tuo "adrenaali" ihan virallisesti hyväksytty muoto adrenaliinista?
95. Jaska26.3.2018 klo 11:03
Ei ole. Se lienee toimittajan kömmähdys. Olisiko se sattunut Vettelillekin, mene tiedä. Englannin adrenal viittaa lisämunuaisiin.
96. WTF26.3.2018 klo 21:03
Ilta-Sanomat is.fi - IS - Suomen suurin uutismedia
Iltalehti.fi | IL - Suomen suurin uutispalvelu
97. Jukkis28.3.2018 klo 11:00
"Manspleinaus" ei totta tosiaan sanana ihan kauneinta suomea ole, ja sen tarkoittamasta asiasta saa olla montaa mieltä. Mutta kun lueskelee säiettä 9578. IS-viikonloppu 17.-18.3.2018, niin ihan pakko on todeta, että aika tyylipuhdas esimerkki ilmiöstä siellä on nähtävillä.
98. Jaska28.3.2018 klo 11:47
No näkyyhän siellä olevan womansplainingiakin Arskalle, vai ketä Jukkis tarkoittaa. Aika tavanomaista minun mielestäni.

Pisti muuten silmään, eli oikeastaan ei pistänyt silmään pari sensuroitua viestiä. Ei sentään vielä tavanomaista.
99. Jukkis28.3.2018 klo 12:00
Et selvästikään ymmärrä, mitä termillä tarkoitetaan.
100. Jaska28.3.2018 klo 12:27
Heh heh, pitää näköjään pitää Jukkikselle tapiomainen selittely/puolustuspuheenvuoro. Luin jo ennen viestiäni 11:47 englannin- ja suomenkieliset artikkelit 'mansplaining' ja 'mansplaining tarkoittaa' ja ymmärsin kaikki niiden sanat ja asiasisällön, joten on loukkaavaa väittää, etten olisi ymmärtänyt.
101. Jukkis28.3.2018 klo 13:19
No jos olisit ymmärtänyt, niin et olisi kirjoittanut kuten klo 11:47 kirjoitit.
102. Jaska28.3.2018 klo 13:40
Jos en ymmärtänyt, niin selitä sinä, kuka siellä selitti alentuvasti jotain sellaisellekin, joka ymmärtää asiat paremmin. Kuten sinä nyt yrität tehdä minulle. Se oli jokseenkin normaalia kovisknoppien kyselyä ja selittämistä.
103. Jukkis28.3.2018 klo 14:40
Käytit Arskan kysymyksiin esitetyistä vastauksista sanaa "womansplaining". Siis mielestäsikö oli kysymys siitä, että joku "selitti alentuvasti jotain sellaisellekin, joka ymmärtää asiat paremmin"? En kyllä sellaista huomaa.

Itse tarkoitin sitä, että kun Tarja oli antanut aivan riittävän vastauksen Ripleytä koskien, niin Lenni katsoi tarpeelliseksi kertoa puolen tunnin päästä saman asian ihan tarpeettomasti uudelleen.

Mutta nyt on pakko todeta, että tässä tulkinnassa pitää olla mukana vähän tarkoituksellista pahantahtoisuutta. Ja lisäksi pitää tehdä nais- ja miesoletukset nimimerkkien perusteella, jotta "manspleinaus"-ehdot täyttyy.

Mutta kun on pahantahtoinen ja olettaa, niin siinä nainen vastaa ja sitten mies vastaa saman, vaikka asia tuli selväksi jo muutenkin.

Mutta siis. Sukupuolien mukaan ottaminen on tässä yhteydessä ihan tarpeetonta. Ja luultavasti tässä ei Lennillä lainkaan ollut ajatuksena että Tarjan vastaus oli huono, halusipa vaan kertoa hiukan enemmän Ripleystä. Että tämä oli tällainen teoreettinen esimerkki. Ja anteeksi kaikilta osapuolilta.

Mutta silti. Tällaisissa nettikeskusteluissa aina välillä on minullekin käynyt niin, että joku kysyy jotain, minä vastaan, ja sitten jonkin ajan kuluttua joku muu tulee ja vastaa samaan asiaan tuomatta yhtään mitään uutta mukaan. Ja jos vielä alkuperäinen kysyjä kiittää vastauksesta nimenomaan sitä jälkimmäistä vastaajaa, niin riipiihän se.

Eri asia tietysti on se, että aika usein kaksi vastaajaa vastaa lähes yhtä aikaa, jolloin kyse on tahattomasta ilmiöstä.
104. Tarja28.3.2018 klo 17:25
On minulle käynyt niinkin, että mode on minun vastaukseni poistanut. Sitten hetken kuluttua nimimerkki isoäiti on vastannut saman asian. Ja se vastaus on saanut jäädä. Mutta noihin mystisiin moden poistoihin olen jo alkanut tottua. Niin tuossa kyseisessäkin säikeessä.
105. Tarja28.3.2018 klo 22:24
Sen verran minulla ja Tapiolla kuitenkin on eroa, että kun Tapion viestejä poistettiin, hän kirjoitti vähintään tuplamäärän takaisin. Mutta kun minun viestejäni lähtee, niin samalla lähtee kommentointi-intokin. Ehkä se onkin tarkoitus.
106. kobra29.3.2018 klo 12:41
"Mies riehui puukon kanssa ja poliisi ampui tätä jalkaan – poliisin aseenkäyttö selvitetään"
Otsikko tänäisellä Maikkarin sivulla.

Mistäs noita jalallisia puukkoja mahtaa saada?!
107. Jaska29.3.2018 klo 13:14
Nykytoimittajien tyypillistä älytöntä tämättelyä. Ei käytetä persoonapronominia, vaikka se ei mitenkään vaikeuttaisi asian ymmärtämistä: Mies riehui puukon kanssa, ja poliisi ampui häntä (tai miestä) jalkaan. Otsikossa kuitenkin paremmin yhdellä lauseella: Poliisi ampui puukon kanssa riehuvaa miestä jalkaan.
108. kobra29.3.2018 klo 14:30
Toinen minua hämmästyttänyt poliisitermi on: poliisi käskytti. Mitähän ihmettä se on?

Minusta pitäisi olla: poliisi käski.

Tuo käskyttää-sana ei oikein vertaudu minulla mihinkään, ainoa minkä keksin on laskea -> laskuttaa, käskeä -> käskyttää, mutta ei tuossakaan mitään järkeä tai logiikka tunnu olevan. Oleko yksin aanaluissani?
109. Jukkis29.3.2018 klo 15:20
käskyttää 53*C sot. antaa jhk tarvittavat käskyt. Hyökkäyssuunnitelman käskyttäminen joukoille.
Laajemmin: Käskyttää alaisiaan. Käskyttää koira hyppäämään esteen yli.

Kielitoimiston sanakirja
110. kobra29.3.2018 klo 15:39
Kai se sitten noin. Kiitos, pääsinpäs epätietoisuudestani.
111. Kielonen29.3.2018 klo 15:48
Olenko minä vaikeasti lähestyttävä?
112. pelaaja29.3.2018 klo 15:56
Koska "manspleinaus" oli eilen päivän sana, niin lisätään tähän yksi tyylipuhdas esimerkki sen käytöstä.

Oman kielikorvani mutu-kertomaa: Jos vaikka lehdessä otsikoidaan, että poliisi käskytti rikollisen laskemaan aseensa, lukijana tietäisin poliisin olleen tosissaan. Jos siinä lukisi, että poliisi käski rikollista laskemaan aseensa, kummastelisin poliisin epävarmuutta tilanteessa, jossa olisi pitänyt toimia eikä olla toimivinaan.

"Kielosen" kommenttiin sanoisin, että hänen puoleensa kääntymiseen ei sentään ihan kai käskytystä kannata suunnitella.
113. Funny29.3.2018 klo 18:22
"Laske aseesi heti!" Eikös tuo ole käskemistä? Ei kuulosta epävarmalta minusta.
"Voisitko laskea aseesi?" olisi tietysti kohteliampaa.

Muistuu mieleen, minkä konst. Reinikainen totesi poliisin työn hyväksi puoleksi: asiakas on aina väärässä.
114. Tarja8.4.2018 klo 21:26
Särähti korvaan kappale "Sydämeni osuman sai, nuoli on amorin viinistä kai..."
Eivätköhän amorin nuolet ole peräisin viinestä.
115. kobra9.4.2018 klo 11:56
Mtv# otsikko: "Miehen ja pöllön taistelu päättyi pöllön kuolemaan – hovioikeus tuomitsi sakkoihin"

Miten kuolleen pöllön voi tuomita sakkoihin?!
116. Matti10.4.2018 klo 17:15
Matkailubisnes ei ole ottanut tuulta (otsikko Ilta-Sanomissa tänään).
117. Clas10.4.2018 klo 17:27
... ehkä se on ottanut vain pilveä!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *