KESKUSTELUT > RISTIKOT > KYSYKÄÄ RISTIKOIDEN TOTEUTUKSESTA!

807. Kysykää ristikoiden toteutuksesta!

Eki26.3.2004 klo 19:07
Ristikoiden piirtämisestä puhutaan tällä hetkellä väärän otsikon alla. Miksemme antaisi ratkojavierailijoiden kysellä meiltä ristikoiden tekijöiltä?

Mikä ero on väri- ja mustavalkoristikolla sinun tapauksessasi, Markku Mäkelä?

Kerro lisää siitä, miten väriristikkosi syntyvät ja miksi värilliseen menee niin paljon enemmän aikaa, Henry Haapalainen!

Kuinka mieshahmosi syntyi, Pekka Joutsi?

Miten yhteistyönne sujuu, Antti Skyttä ja Paavo Joensalo?

Reima Mäkinen, mitä eroa on väri- ja mustavalkoristikon teossa?

Ainakin nämä herrat vierailevat täällä, joten vastauksenkin voitte saada, jos näiltä kysytte!

Laatijat ja toteuttajat saavat kyllä kertoa kysymättäkin, jos tekee mieli!

Kerron itsekin hieman tuonnempana, miten tänään tänne tullut Sydän-lehti syntyi. Ja vaikka uutisristikosta, joka syntyy aivan toisella tavalla.

Käydäänhän keskustelu ja kysely hyvässä hengessä. Tapoja on runsaasti, kukaan ei tee sillä ainoalla oikealla tavalla. Voidaan siinä ohessa vielä spekuloida, mikä on väriristikko ja mikä mustavalkoinen. Mikä ristikko on piirretty ja mikä toteutettu tietokoneella ja valmiilla kuvilla?

Ottakaa sitten huomioon, että Markku Mäkeläkin on kertonut tapojensa perinpohjaiseen kuvailuun kuluvan satoja liuskoja. Älkää kysykö liian laveita, tai mennään pakinoiden puolelle. No, ei sekään haittaa... Nekin ovat tervetulleita.
2. jepsjuu26.3.2004 klo 20:52
Kertakaikkiaan hyvä aihekenttä.

Jospa kysyisin tuosta laatijan ja piirtäjän yhteistyöstä - miten se syntyy ja miten se toimii?

Laatija laatii sanaston, luultavasti ensin niin päin. Mikäli hän ei osaa itse piirtämistä tai toteuttamista, niin miten hän etenee. Ottaako yhteyttä eri piirtäjiin vai ristikoiden julkaisijoihin, jotka ohjaavat piirtäjille?

Kustantaako piirtäjän laatija ja saneleeko laatija kuvitus/vihjeytys -ohjeet piirtäjälle?

Muuttaako piirtäjä, tai ehdottaako hän laatijalle, mahdollisista muutoksista laadintaan?

Onko ristikon laadinnasta tuleva korvaus niin hyvä, että hän pystyy kustantamaan mahdollisen piirtäjän vai tuleeko kuvioihin "kolmas" taho, eli ristikon "tuottaja/ostaja", joka maksaa niin laatijalle kuin piirtäjällekin.
Ovatko niissä yleensä vakiotaksat vai asettaako laatija tuotteellensa myyntihinnan?

Kuinka laatijat ja piirtäjät kohtaavat toisensa. Onko sama kuin säveltäjä ja sanoittaja laulunteossa - pitää syntyä jonkinlainen, keskinäinen, toistensa tulkinnan ymmärtäminen.

Kummalla on suurempi "vastuu" ristikon sisällöstä (tai mahd. virheistä) - laatijalla sanaston kautta vai piirtäjällä vihjeiden/piirrosten kautta.

Vihjeyttävätkö piirtäjät pelkkään laatijan sanastoon ristikon vai vaativatko piirtäjät aina vihjeet valmiiksi laatijoilta?

Entäpä etsivätkö piirtäjät laatijoita, ja jos, miten piirtämishaluiset/taitoiset tavoittavat laatijoita?

Siinähän sitä jotain. Kysymykset lähinnä siinä mielessä, jos joku haluaa harkita laadinnan sarkaa niittämään, tai päästä ristikoiden kuvittajaksi, että miten hän etenee?
Konkareille, vuosia ristikoita tehneillehän, nuo ovat päivänselviä asioita, mutta voi oilla monta täälläkin vierailevaa lukijaa, joita tuon tapaiset kysymykset saattaisivat kiinnostaa.
3. Eki26.3.2004 klo 21:02
Mukava aloitus, jepsjuu. Kannattaa varmaan ainakin joitakin kohtia myös kohdistaa tietyille tekijöille, että ne enimmäkseen vaienneetkaan eivät kehtaa olla kirjoittamatta, kun oikein henk. koht. kysytään.

Nyt kaikki kuitenkin jepsjuulle vastailemaan, ikään ja sukupuoleen ja kustantajaan katsomatta.
4. Jouni26.3.2004 klo 22:02
No hyvä. Ensimmäinen kysymys.
Minua on usein mietityttänyt, miten yhteistyö pelaa laatijan ja piirtäjän välillä. Miettiikö piirtäjä myös vihjeen idean vai saneleeko sen laatija?
Arvaan kyllä, että variaatioita on monia, mutta ajattelen kuitenkin, että laatijalla on jonkinmoinen johtoajatus ja hän sen asettaa toteutuksen pohjaksi. Onko näin?
5. Jouni26.3.2004 klo 22:04
Huh, olipa hidas yhteys. Kirjoitin ed. viestin ennen saunaa eli vähän vaille kahdeksan.
6. ile26.3.2004 klo 23:10
Minä lähetän laatimani ristikon raakatoteutettuna versiona toimitukseen, joka välittää työn eteenpäin kuvittajalle puhtaaksi piirrettäväksi. Laatimuksiani kuvittaa tällä hetkellä kolme henkilöä, ja heille olen antanut vapaat kädet toteuttaa omia ideoitaan aina kun heistä siltä tuntuu.

Monelle laatijalle riittää nautinnoksi pelkkä laatiminen, ja usealle heistä vihjeiden kehitteleminen on, jos ei suorastaan vastenmielistä puuhaa, niin pakkopullaa kuitenkin. He piirustavat laatimukseensa ympyrän vihjeruutuun merkiksi siitä, että siihen tulee kuvittajan piirustaa vihjeeksi kuva. Pallo kuvan kehittelyyn jää kuvittajalle.

Joskus laiska laatija saattaa ilkeyttään aiheuttaa kuvittajalle oikein kunnolla päänvaivaa piirustamalla näitä ympyröitä vihjeruutuihin, joista lähteville ratkaisusanoille on maallikon näkökulmasta nähtynä jota kuinkin mahdotonta kehitellä piirrettyä vihjettä, joka mahtuisi karvan alle sentti kertaa sentti kokoa olevaan vihjeruutuun tai usein jopa sen puolikkaaseen.

Johtuneeko tästä, että aina silloin tällöin törmää ristikkoon, jossa ahtaaseen tilaan on piirretty vihjeeksi suttuinen piste.
Ratkaisusana saattaa olla mitä vain, sillä kaukaa katsottuna mikä tahansa kohde muuttuu suttuiseksi pisteeksi, ja laadinta on näin ollen korrekti.

Onko vika tällöin vastuutaan pakoilevassa laatijassa vaiko mieltään osoittelevassa kuvittajassa???
7. Henry Haapalainen27.3.2004 klo 01:45
Jos tyytyisi vähempään eikä pikkutarkasti tavoittelisi täydellisyyttä, ehkä valmista syntyisi nopeammin. Ei kuitenkaan päästäisi läheskään sellaiseen vauhtiin kuin mustavalkototeutuksessa tussilla piirtäen ja kirjoittaen. Valitettavasti rotaatiopaino syö täydellisyyttä kahdella eri tavalla: värit eivät toteudu niin kirkkaina kuin arkkipainatuksessa, ja joillakin sivuilla paperin venyminen aiheuttaa sen, että värit eivät ole ihan tarkasti kohdallaan.
8. Kaitsu27.3.2004 klo 04:09
Tuo HH:n mainitsema paperin venyminen rotaatiopainossa johtuu ajonopeuden sopimattomuudesta käytetyn paperin laatuun. Heikkolaatuinen paperi ei kestä suuren rotaationopeuden vaatimaa paperin esikiristystä vaan venyy.

Kyseessä on siis viimekädessä rahasta. Ajonopeuden nostolla lyhennetään painoksen painoaikaa ja siten painokustannuksia. Paperin laadun ja hinnan suhteen ymmärtänevät kaikki.

Väittäisin hyvällä rotaatiokoneella päästävän lähes laakapainon värierottelun laatuun, mutta silloin on taas tingittävä ajonopeudesta.

Mikä minua ihmetyttää on; Onko ristikkolehtien painosmäärät todella niin suuria, että niitä edes kannattaa rotaatiopainoon viedä?
9. Markku Mäkelä (MM)27.3.2004 klo 06:43
Tapoja tehdä/värittää ristikko on varmasti yhtä monta kuin on tekijääkin. Itse olen käyttänyt 3 erilaista tapaa mutta kokeillut hyvin monia. Mielestäni ei voi sanoa että on yksi tai kaksi "oikeaa" tapaa värittää ristikko. Lopputulos ratkaisee, ei tekotapa. On pelkästään hyvä että tekniikoita ja tyylejä on monenlaisia, ettei kaikki olisi niitä ”yhden tyylin” persoonattomia nettileikekuva-toteutuksia. Aneemiseen viivapiirrokseenkin saa kummasti eloa muutamalla värisutaisulla.

Nykyisellä tekniikallani teen KAIKKI ristikot ensin värillisinä, jotka sitten muutan koneella MV/harmaasävyisiksi jos tilaaja niin haluaa. Joten tekniikallani MV-ristikot (pääkuvia lukuunottamatta) ovat jopa hitusen työläämpiä kuin värilliset. Vaikka toteutukseni onkin viimeistelty tietokoneella, on kaikki piirrokset aluksi tehty ihan ”manuaalisesti” paperille tussaten.

Noihin painojen väriheilahteluongelmiin auttaa melkoisesti kun värierottelee ristikon CMYK-väreihin niin että musta on todellakin mustaa, eikä nelivärimömmömustaa. Tällöin musta painetaan viimeiseksi, joten pienet värien kohdistusheitot eivät näy.

Vaikken edes pyri mihinkään ”täydellisyyteen”, niin tekniikasta riippumatta menee yhden sivun tekemiseen keskimäärin yksi työpäivä.

Tuosta laatija/toteuttaja suhteesta myöhemmin, jottei teksti venyisi ihan tolkuttomaksi…..
10. tero27.3.2004 klo 08:59
Hiukan värjäyksen ohi menee tämä kysymys mutta laatija/piirtäjäsuhteeseen liittyen:
Kumpi määrää ristikon vaikeusasteen? Luulisin nimittäin maallikkona että jos laadinta on tehty hyvin ja kelvollisia sanoja käyttäen niin vihjeytyksellä siitä voidaan tehdä läpikirjoitusristikko tai täysin ratkaisematon ja kaikkea siltä väliltä. Kumpi ottaa vastuun?
11. ile27.3.2004 klo 09:08
Laatija, joka piirustaa vihjeruutuihin ympyröitä, ja näin jättää vihjeityksen kuvittajalle, jättää myös tulevan ristikon vaikeusasteen avoimeksi.

Kuvittajalle tuottaa tällöin haastetta toteuttaa ristikko vaikeusasteeltaan samanlaisena kuin laatija on sen sanallisilla vihjeillään alustanut.
12. MM27.3.2004 klo 09:27
Ristikon vaikeusasteen pääsääntöisesti päättää laatija. Kuvittajan on vain pyrittävä samaan vaikeustasoon sanallisten vihjeiden kanssa. Vaikeissa ristikoissa itse tässä usein epäonnistun. Vaikeaa kuvavihjettä, varsinkin pieneen tilaan, on vaikea tehdä siten että kuva olisi samalla selkeä mutta kuitenkin jotenkin ”kaukaa haettu”.
13. Eki27.3.2004 klo 09:45
Tähän laatijan ja piirtäjän yhteystyöhön... Jos siihen liittyy ristikoita laidasta laitaan, laatijan kannattaa koko ajan olla tarkka.

Helpohko ristikko syntyy varmaan helpoimmin ihan ympyröitä piirtelemällä. Tosi helpossa kannattaa piirtäjälle sanoa, ettei piirrä ylimääräisiä juttuja eikä rupea keksimään esim. kissalle sen kummempaa vaihtelua, jos vastaus on vain kissa, on parempi että se vain möllöttään paikallaan siinä kuvassa eikä leiki lankakerällä. Keskitasoisessakaan ei piirtäjä vielä merkitse hirveästi, jos sanalliset vihjeet on tehty huolella keskitasoisiksi.

Visaisessa (OIKEASTI visaisessa) ristikossa teen itse piirtäjäkohtaisesti. Joillekin jätän osan itse ideoitavaksi lisävihjeellä "jotain ovelaa" ja esim. Mannisen PeeAalta puolen tusinaa omaa visaista ideaa visaista tehtävä kohti onnistuu ja kokonaisuudesta tulee monipuolisempi kuin jos itse ne ideoisin. Suurempaan määrään annan sitten selkeät ohjeet, mitä kuvassa kaivataan. Ideanhan ei tarvitse olla vaikea vaan esim. harhauttava ja paikkaan sopiva. Samoin useamman sanan yhteisvihjeet kannattaa ideoida tarkkaan, että niistä tulee selkeitä.

Itse en monimutkaisempia juttuja osaisi/viitsisi piirtää, joten piirtäjän panos visaisuudessa on rikastuttava. Monet (oikeasti) visaiset ristikot ovat vähäpiirroksisia, koska sanallinen vihje tulee helpommin sopivaksi, jos ei piirrä taitoa vaativia kuvia lainkaan. Leikekirjastosta harvoin löytää sellaisiin nappiin osuvia kuvia.

Oikeiden piirtäjien kanssa yhteistyössä on hienoa, jos ja kun siitä kissasta saan (melkein) aina erilaisen version. Vähätaitoisempi piirtäjä tekee melkein aina samanlaisen (perspektiivittömän) kuvan samalle sanalle. Silti piirtäjä ei saa käydä liian taiteelliseksi eli yleensä piirrokset kannattaa pelkistää. Terhi Liinalaaksolle olen antanut luvan tehdä omanlaisiaan' vähän enemmänkin asiaa sisältäviä eikä kovin pelkistettyjä kuvia. Se on mukavaa vaihtelua, joskus, ainakin jos paino onnistuu eikä sotke piirrosjälkeä.
14. Matti27.3.2004 klo 16:26
Kuinka mieshahmosi syntyi, Pekka Joutsi?

Ekihän tämän kysymyksen esitti, joten taustalla on ilmeiseti jokin tarina. Olisi hauska lukea se!

Kun näin Sanaseppojen sivuilla kuvasi, olin havaitsevinani yhdennäköisyyttä piirroshahmosi kanssa.
15. iso S27.3.2004 klo 23:20
Minulla prosessi on samanlainen kuin ilellä. Teen ristikosta tavallaan 'esiversion', missä jokaiselle sanalle on vihje paikallaan. Ei mitään 'Piirrä tähän kuva' -pallukoita. Toimituksen antamasta ohjeistuksesta ja valitsemasta henkilöstä riippuu, voiko lopullisen version tekijästä käyttää nimitystä piirtäjä, kuvittaja vai toteuttaja. Tässä yhteydessä annan näille seuraavan määrittelyn (ei yleispätevä):
- Piirtäjä piirtää ja tekstaa heittämäni syötit sellaisenaan, mutta minua paremmin (se ei ole vaikeaa)
- Kuvittaja korvaa sanallisia vihjeitä kuvilla ja töherryksiäni paremmilla kuvilla, mutta ei vaikuta vaikeusasteeseen
- Toteuttaja säätää tarvittaessa vaikeusastetta muuttamalla vihjeitä ja/tai vaihtaa vihjeitä muuten vain paremmiksi.

Olen nimenomaan sellainen (tai se!) ilen tarkoittama laatija, mille kaikki laatimisen jälkeen seuraava on pakkopullaa. Siksi hyvä toteuttaja on ratkojan kannalta erittäin tärkeä henkilö, joka tuottaa helppoihinkin ristikoihin vaihtelevia vihjeitä ja visaisiin niitä ahaa-elämyksiä. Kaikki toteuttajaluonteet, liittykää yhteen ja marssikaa sankoin joukoin ristikkolehtien toimitukseen!
16. Ville Liimatainen27.3.2004 klo 23:31
Mäkelä toi esiin aika mullistavan seikan, jota harva lienee ajatellut. Että voikin mustavalkoinen olla hieman työläämpi! Miksi ihmeessä Apu-Ristikot ei ole nelivärinen?

Mäkelä piirtää ja toteuttaa ristikoita ja on taiteilija. Anteeksi, Vuokila ja Haapalainen, te ette taida olla. Piirrättekö te mitään itse?
17. jepsjuu27.3.2004 klo 23:31
Entäpä Ile ja iso S, (miksei muutkin), miten teillä on - laaditteko ristikoita sopimuksen mukaan, että kuukaudessa on laadittava tietty määrä, vai onko tiellä vapaat kädet, että saatte laatia mielenne mukaan, minkä verran saatte kohtuudella aikaiseksi.

"Tuottajilla/kustantajilla" ovat siis omat laatijat ja kuvittajat, mutta ostavatko he lisäksi laadintoja "ulkopuolisilta", vai tekevätkö laatijat jo ylituotantoa - vai onko yleensä ottaen laadinnoista puutetta.
18. Henry Haapalainen27.3.2004 klo 23:59
Villelle
Kyllä jonkin verran taiteilijaa pitää olla, että saa aikaan nautittavan ja houkuttelevan näköisen ristikon. Aikoihin en ole itse piirtänyt, mutta vielä 80-luvulla äänitteiden kansien suunnittelu ja piirtäminen oli toinen ammattini, musiikin teon ohella. Mitään omaa, tunnistettavaa piirrostyyliä minulla ei ole koskaan ollut.
19. iso S28.3.2004 klo 14:43
jepsjuu: juu, tiellä on vapaat kädet, saa laatia niin paljon kuin haluaa ja tietä piisaa.

Tässä aletaan lähestyä yhtiösalaisuuksien rajoja, niin että jätän tarkemman harkinnan ilelle, joka on kaikin puolin korkeamman tason henkilö (ainakin 10 sentin marginaalilla).

Noin yleisesti ottaen kukin kustantaja julkaisee tietyn määrän lehtiä ja niihin tarvitaan vissi määrä ristikoita. Tarpeeksi pitää saada (harvemmin näkee valkoiseksi jätettyjä sivuja) eikä ylimääräisille ole käyttöä. Jollakin viekkaalla tavalla homma hoituu niin että sopiva määrä syntyy.

Minä olen erittäin sivutoiminen laatija, joten tuotantoni osuus yhtiön tarpeesta on siellä desimaalien puolella. En siis ole säätelytekijä. Määrä on kohtuullisen vakio per kuukausi.
20. Ville Liimatainen28.3.2004 klo 14:57
Henrylle
Et siis piirrä mitään ristikkoon itse? Sitä yritin kysyä enkä sanallakaan arvostella ristikoittesi ulkoasua. Onko se kuitenkaan ristikon piirtämistä? Miksi et piirrä, jos osaat? Mitä mieltä muuten olet Markku Mäkelästä ristikkotaiteilijana ja miten suhteutat ristikkonne keskenään?
21. Henry Haapalainen28.3.2004 klo 15:20
En suhteuta mitenkään kun en tuollaisia vertauksia tee.
22. Eki28.3.2004 klo 15:39
Hyvä Ville! Kuten jossain mainitsin, en pidä itseäni hyvänä piirtäjänä. Harvoin piirroksissani on käytetty perspektiiviä, mutta toki yksinkertaiset perspektiivisäännöt hallitsen. Kun toteutan nykyisin melkein kaikki ristikkoni kokonaan koneella (ne tallennetaan suoraan tiedostoon ilman printtausta). Jos siis haluan omia piirroksiani ristikkoon, siinä on muutama tapa.

1) Piirros on jo koneella ja käytän sen uudelleen siirtäen sen varastosta ristikkoon paikalleen, ehkä muokaten sitä

2) Piirrän sen hiirellä suoraan ristikkoon

3) Piirrän sen hiirikynällä, jolloin jälki on hieman vakaampaa

4) Piirrän sen paperille, skannaan ja siirrän ristikkoon (ja samalla piirrosvarastoon)

Tällä hetkellä taidan piirtää käsin enää kahta ristikkoa, IS:n tiistain Uutisristikkoa ja Metsästyksen ja Kalastuksen ristikkoa ainakin välillä. Silloinkin teen pohjapiirustuksen koneella, lisäilen positiivisia ja negatiivisia (!) sanoja sinne tänne ja joskus piirroksiakin, mutta loput tekstit ja piirrokset teen printtiin.

Kumma kyllä moni pitääkin piirroksistani. Luulin Sanaris Oy:n perustamisen aikaan 1985 lopussa, että pian lopetan itse kokonaan ristikoiden piirtämisen. Yllättäen muutoksen vastavoima oli aika suuri, moni hylki ensin näitä uusia taitavia piirtäjiä kuten Mäkistä ja Mannista.

Yhteistyöstäni tyttäreni Katjan kanssa täysvärillisten koneristikoiden teossa, kerron vähän tuonnempana, nyt ei ehdi.
23. ile28.3.2004 klo 15:39
Laadin pääsääntöisesti viikonloppuisin, ja määrä on vakiintunut kahdeksaan viiva kymmeneen ristikkoon kuukaudessa.

Tämän lisäksi tarkastan toisten laatijoiden ristikoita. Määrät vaihtelevat aika rankasti. Välillä menee viikko, pari kokonaan ilman töitä, mutta sitten postiljooni saattaa tuoda peräkkäisinä päivinä kilokaupalla tarkastettavaa.

Silloin, kun tarkastettavaa on paljon, laadin vähemmän - ja päinvastoin.
24. Henry Haapalainen28.3.2004 klo 16:07
Villelle
Minulla on tietokoneessani satoja itse piirrettyjä vihjekuvia, mutta ne eivät pysty kilpailemaan niitten kuvien kanssa, joita on pilvin pimein muissa lähteissä tarjolla. Sellaisia lähteitä ovat mm. leikekuva-ohjelmistot ja internet. Ja Kirpuissa kehitys on mennyt siihen suuntaan, että valokuvat ovat lisääntyneet piirroskuvien kustannuksella.
"Taiteellista" silmää tarvitaan siihen, että erilaisista aineksista syntyy hallittu kokonaisuus.
25. MM28.3.2004 klo 17:36
Heh, kalskahtaapa komialta tuo "ristikkotaiteilija"-titteli. Mielikuvani taiteilijasta on lähinnä semmoinen baskeripäinen viininlitkujen närppijä, joka päivät pitkät rustaa apurahakaavakkeita.

Ihan duunarina minä itseäni pidän. Työpäivät ovat keskimäärin 12 tuntia kuutena päivänä viikossa. Joskus joutuu tekemään ihan "ympäripyöreitäkin" päiviä viikkotolkulla kun deadlinet puskee päälle. Todella tyhmää touhua, mutta ahneuksissani korvaan määrällä kuvituspalkkioiden pienuudet... ja oman hitauteni.
26. Kaitsu28.3.2004 klo 18:08
Kuuntelin kerran kun eräs taidemaalari esitelmöi humalapäissään kuinka tehdään ns. rahatauluja ryhmässä. Sovitaan useimmiten maisema-aihe, koska ne ovat helpoimpia myydä.

Pakka kangasta levitetään lattialle ja ensimmäinen "taiteilija" värjää taustat ja toinen päälle varsinaisen aiheen. Kolmas korjailee virheitä ja neljäs leikkaa kankaan sopiviin paloihin ja sitten vain myymään.

Lienee viisainta etten kerro tuon taiteilijan nimeä, hän kun on melko tunnettu.
27. Sopuli29.3.2004 klo 12:54
Olin aivan äimistynyt, kun sain nyt tietää, että vihjeiden keksijä voikin olla eri ihminen kuin ratkaisusanojen. Ja - kuten Ile ilmaisee - monelle laatijalle riittää pelkkä laatiminen. Siis vihjeiden keksimistäkö ei pidetäkään laatimisena?

Ratkojalle on yksi ja sama kuka ne vihjeet laatii, mutta ristikon hyvyys kai punnitaan vihjeiden ja ratkaisusanojen suhteesta. Siinähän se kekseliäisyys ja vaikeuden aste tulee ilmi.

Monta kertaa olen itseäni huvittanut keksimällä vihjeitä ja ratkaisusanoja milloin missäkin järjestyksessä. Pitäisiköhän tarttua iso S:n ehdotukseen ja kysellä vihjeavustajan hommia?

Itse pidän eniten sanallisista vihjeistä, joissa mielestäni esimerkiksi Antti Viitamäellä luovuus on elementissään.

Hoi Antti, voisitko kertoa, miten sinulta syntyy ristikko?

MM:lle: missä maailmassa oikein elät, kun kuvittelet taiteilijoiden baskerit päässä viiniä litkivän sillä aikaa kun sinä pusket töitä ympärivuorikauden?

Useankin taiteilijan työtä läheltä seuranneena tiedän siitä jotakin. Lähes kaikki taiteilijat tekevät kahta työtä eikä siinä aina riitä tuo kuusi vuorokautta. On revittävä leipä pieninäkin palasina eri puolilta, että voisi tehdä sitä mihin on koulutettu eli taidetta. Silti kuvataiteilijoiden tulot ovat ammateista pienimmästä päästä, vaikka takana olisi korkeakin koulutus.

En ymmärrä, onko apurahojen anomisessa jotakin paheksuttavaa/naurettavaa. Kyllä se työstä käy etenkin jos vuosi toisensa perään jää aina ilman, vaikka töitä muuten kiitettäisiinkin.
28. MM29.3.2004 klo 13:32
Sopuli,
Semmoisessa maailmassa, missä voi pitää pientä pilkettä silmäkulmassa ;-)
29. Bert29.3.2004 klo 13:33
Minullekin oli iloinen yllätys että piirtäjä/toteuttaja saattaa kirjoittaa vihjeetkin. Siinä tapauksessa kyse on parhaimmillaan jo kuin musiikin sanoittaja/säveltäjä -suhteesta, eli nerokkaan laatijan ja nerokkaan toteuttajan työpanokset yhdistyvät suurenmoiseksi kokonaisuudeksi.

Aivan kuin musiikissa, ristikoissa on kai turha kiistellä kumpi vaikuttaa enemmän lopputuloksen nautittavuuteen, laatija vai toteuttaja. Ihannetapauksessa yksi henkilö, yleisnero, tekee kaiken. Mutta lahjakas laatija ei välttämättä ole huipputoteuttaja, ja päinvastoin.

Tulee mieleen Oscar Hammersteinin (Teatterilaiva-musikaalin käsikirjoittajan) tyttären kommentti miehelle, joka ylisti säveltäjän Jerome Kernin panosta musikaaliin vähätellen käsikirjoittaja/sanoittajaa: "Ilman sanoja "Ol' Man River" olisi vain "Dum dum dum dum, dum dum dum dum..."
30. Sopuli29.3.2004 klo 14:11
MM, noin sai pieni pilke aikaan kunnon roihun. Kun ei tunne toista eikä kuule äänensävyä, niin ei aina voi tietää leikkiäkö vai totta. Jotkut nimittäin oikeasti uskovat noihin baskeri-punaviinikliseisiin, ja sen takia intouduin valistajaksi.
31. jepsjuu29.3.2004 klo 14:57
Sen verran olen nähnyt myös taiteilijoita, että ihmetellä täytyy heidän energisyyttä ja toiminnan määrää. En tiedä ajaako heitä luomisen tuska vai oma sisäinen innoittajansa, mutta tuntuu, ovatko hetkeäkään rauhassa.

Milloin on tuotetaan tauluja, milloin niitä kiikutetaan näyttelyihin, ympäri Suomea ja ulkomaillekin, käyvät tilaisuuksissa ja kaikissa kissanristiäisissä ja ateljeissa/kotona vierailevat taulujenkatsojat/ostajat ja taiteilija itsehän se jota halutaan nähdä, kuinkas muuten.
Siihen päälle he voivat pitää luennoita ja esitelmiä. He ovat kuin ikiliikkujia, ihmetellä täytyy milloin he ehtivät tuottaa taidetta. Ja jos taiteilijat piipahtavat riennoissa tai juomingeissa, niin siitähän maine jos kasvaakin, niin tehdään myös helposti todellisuutta suurempi numero.

Leipä heillä on maineessa. Jos ei ole nimeä, se yhtä puurtamista, mutta nimen myötä he voivat saada voita leivänkin päälle. Taiteilijat rinnastetaan yrittäjiksi ja heille ei lankea automaattisesti toimeentulo.
Apurahoja hakevat sellaiset etupäässä, ja heille se myönnetäänkin, jotka kuuluvat liittoihin ja jotka tekevät "taidetta", "vain taidetta, ei myytävää taidetta vaan ilmeisesti sitä ainoaa oikeaa taidetta, joilla täytetään taidemuseoita". No, joo, se oli letkaus siihen suuntaan, mutta tänä päivä jaetaan rahoja niin monelle taholle, ettei ollenkaan pahitteeksi, että taiteilijatkin saavat osansa. Antavathan he meille nautittavaksi arvokasta taiteenravintoa.
32. MM29.3.2004 klo 18:50
Lipplakin remmit löysemmälle, lisää ahdasmielisiä kliseitä;

www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/apurahat.jpg
www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/kirjailija.jpg
33. Vouti29.3.2004 klo 19:31
MM ei näköjään tajua, että apurahat ovat monen taiteilijan ainoa keino hankkia elantonsa ja hankkia kalliit materiaalit teoksiaan varten. Apurahoilla tehdään paljon muutakin kuin juodaan punkkua. Niillä levitetään kirpputorien pikkutakkeja kirkon rappusille, niillä kaadetaan maitoa lattialle, niillä kuvataan muurahaispesää, niillä pinotaan romutelevisioita, niillä ulostetaan krusifiksin päälle. Kaikki tämä rikastuttaa meidän jokaisen elämäämme. Nykyään voimme kaikki olla mesenaatteja, ennen saivat vain etuoikeutetut rikkaat tukea taiteilijoita. Meidän ei nykyään edes itse tarvitse valita taiteilijoitamme, komiteat valitsevat ne meille.
34. jepsjuu29.3.2004 klo 21:01
Ei mulla kyllä remmit kiristä ja onhan sitä taiteilijoissakin kaikenlaista tekijää, kuin missä tahansa muussakin työssä, ja enkä olisi kommentoinutkaan, jos en olisi lukenut rivien välistä MM, sinun ymmärtämystäsi tuolle alueelle.

En tiedä kuuluisiko tuo taidealakeskustelu suoranaisesti tänne, vaikka vierestä viekin ainakin piirustuspuolelle, mutta halusin vain tähdentää, että taiteilijoissa suurin osa tekee täysipäiväisesti töitä.
Sitten on myös niitä, jotka etsivät vain tulkintaa, yrittäen keksiä mitä hulluinta mieleen tulee, jolla voisi tavallista kansaa höynäyttää, Kiasma siitä hyvänä esimerkkinä.
Tuo sarka pyörii 'osittain', suurellakin prosentilla apurahoilla ja koulutuksella. Tuossa on vain se ikävä puoli, että työhön ei jakseta "aina" paneutua ja tuottaa hyvin tehtyä taidetta, vaan pelkästään erikoisuudella etsitään huomiota.
Sen seurauksena voi saada koko taideala siipeensä tietynlaisen leiman, mutta vähäisen kumminkin. Ajanilmiönä se menee luultavasti ohi ja vaihtuu muuksi, tai muuttuu yhä hullummaksi.

Työhaluja taiteilijoille, ahkeraa porukkaa se on kaiken kaikkiaan.
35. Jouni30.3.2004 klo 15:08
Aikoinaan tällä palstalla käsiteltiin jo kysymystä, miten tietokonetta voi käyttää hyväksi ristikon toteutusvaiheessa. En kuitenkaan viisastunut vastauksista.
Kysynkin vielä, onko olemassa tietokoneohjelmia nimenomaan tähän tarkoitukseen ja jos ei ole, millaisia ohjelmia sitten käytetään?
36. MM30.3.2004 klo 16:18
Ihan tavallisilla kuvankäsittelyohjelmilla käsittääkseni suurin osa toteuttajista työnsä hoitaa. Jokainen soveltanee vain omalla tyylillään ja tottumuksillaan eri ohjelmien ominaisuuksia.
Jos nyt ehdottomasti pitää jokin ohjelma mainita, niin esim. CorelDraw on huokeahko ohjelma, josta löytyy niin vektorigrafiikka- kuin bittikarttatyöskentelyynkin tarvittavat toiminnot. Vanhempia versioita ohjelmasta saanee jo miltei muropakettien kylkiäisinä....
37. Jouni30.3.2004 klo 16:52
Vektorigrafiikka ja bittikartta kuulostavat mielenkiintoisilta, etenkin kun ei ole hajuakaan mistä on kysymys.
Lähetetäänkö hengentuote sitten e-mailina lehden toimitukseen?
38. MM30.3.2004 klo 17:40
Yksittäiset "teokset" lähetän e-mailina tilaajan haluamassa formaatissa (JPG, EPS, Tiff, PSD, PDF jne.). Monilukuiset tai todella suuret tiedostot poltan CD-rompulle etanapostin kiikutettavaksi.

Hyvin karkea seliseli vektorigrafiikan ja bittikartan erosta, jatkossa VK ja BK;

Jos VK:ssa piirtää kolmion, tarvitsee kone tiedon kolmesta pisteestä, pisteiden välisestä viivan paksuudesta ja kolmion täyttöväristä. Eli kone selviää hyvin pienellä tietomäärällä. VK:ssa voi lisäksi mielinmäärin esim. suurentaa kuvaa, ilman että tarkkuus yhtään kärsisi.

BK:ssa voidaan kuvitella samainen kolmio piirrettynä millimetripaperille. Nyt kone tarvitsee tiedon joka ainoasta millimetripaperin pikkuneliösta(bitti), sen koosta ja väristä. Eli tiedostokoko on nyt kasvanut huimasti. Lisäksi BK:ta esim.suurennettaessa ääriviivat sumentuvat ja pykälöityvät sahalaitaisiksi.
39. Henry Haapalainen30.3.2004 klo 18:35
Jouni varmaan kaipaa perustietoja seuraavista:
- Ristikkopohjien tekeminen ja muokkaaminen.
- Vihjetekstien ja -kuvien tuominen ristikkoon.

Kirppujen osalta sellaiset tiedot ovat ainakin toistaiseksi liikesalaisuuksia. Mutta monilla eri ohjelmilla voidaan ristikoita toteuttaa.
40. Eräs laatija30.3.2004 klo 19:01
Corelilla on valmiit työkalut. Ruudukkotyökalulla määrittelet vain ruudukon koon ja piirrät sen ja määrittelet viivan paksuuden. Ristikkopohja on siinä. Tekstityökalulla kirjoitat vihjeet ja align-komennolla keskität vihjeet ruutuun. Vihjekuvia löytyy Corelista ja omat piirrokset siirrän skannerilla koneelle ja talletan sinne vastaisen varalle. Rasterinkin olen luonut itse. Ei tässä nyt mitään salattavaa ole.
41. Jouni30.3.2004 klo 19:03
Aivan oikein, HH! Kuinka hyvin me ymmärrämmekään toisiamme.
42. Pekka Joutsi31.3.2004 klo 14:02
Ollut uusi laajakaista parisen viikkoa kadoksissa, joten tässä hiukan vastausta...Ei tuohon ukkelin syntymiseen ole mitään sen kummempaa selitystä. Vuosien saatossa on varmasti jonkun verran muuttunut/kehittynyt.
Huvittavaa kyllä, olen useammankin kerran kuullut sen olevan näköiskuva...tiedä sitten - toivottavasti eivät ainakaan kaikki (varsinkin kun vastaussana on joku ruma, retku tms.)
43. Antti Viitamäki31.3.2004 klo 20:54
Sopuli:

Kysymykseesi, miten minulta syntyy ristikko, paras vastaus taitaisi olla: "Vaivalloisesti." :-)

Koskapa en ole edelleenkään saanut kehitettyä hyvää rutiinia sen enempää laadintaan kuin vihjeitykseenkään,
teen yleensä yhtä ristikkoa useita päiviä.

Laadinta tapaa jäädä useita kertoja jumiin, ja siinä missä enemmän laativat koettavat (käsittääkseni) saada eteenpäin jotain muuta ristikkoa, minä vain pidän taukoa.
Vihjeityksessä on sama juttu - jotenkin olen havainnut hyväksi sen, että vihjeet saavat muhia rauhassa.

Tekotavoissani tuskin on mitään erityistä - silloin tällöin otan jonkin erikoisemman päämäärän tai lähtöasetelman, mutta enimmäkseen vain yritän synnyttää hyvän aukion toisensa perään. Pyrin välttämään mahdollisimman pitkään tiettyä sanastoa, jonka olen havainnut tylsäksi vihjeittää - nämä sanat eivät välttämättä ole fakkisanoja, vaan esimerkiksi ihan tavallisia mutta paljon ristikoissa käytettyjä sanoja, joiden vihjeittämisestä saan lähinnä päänsärkyä. Harvoin nähdyt sanat ovat usein lähtökohta aloitusaukiolle. Joskus tosin lähden laatimaan aivan päinvastoinkin, eli laadin mahdollisimman tylsäsanastoisen pohjan ja pakotan itseni keksimään mahdollisimman monta mielenkiintoista vihjettä. Tämä on osa sitä suurta ajatusta, etten välttämättä kävisi liian ennalta arvattavaksi, mutta liekö kukaan moista koskaan edes merkille pannut... :-)

Vihjeitä tehdessäni yritän jatkuvasti miettiä uusia tapoja lähestyä sanaa/sanoja. Todelliset neronleimaukset lienevät harvassa, mutta silloin tällöin sitä huomaa parin tunnin miettimisen tuottavan tulostakin. En kaihda kummallisuutta vihjeissäni - luotan enemmän siihen, että Eki tai Liisa (koeratkoja) kertovat kun menen liian pitkälle. Pidän jollakin tavalla tärkeänä, että jokaisessa vaikeassa ristikossa on ainakin yksi vihje, joka kokeilee rajoja.

Usein saatan napata käteeni (tieto)sanakirjan ja tsekata mitä siellä sanotaan pohdinnan alla olevasta sanasta. Se on hyvä keino tuulettaa päätä, nostaa urautuneita ajatuksia tien sivuun.

Viime aikoina olen tainnut antaa vaikeudessa hieman periksi yrittäessäni lisätä vihjeiden viihdyttävyyttä. Ratkojan reaktiona pidän oikeastaan yhtä lailla naurahduksesta kuin ahaastakin. Parhaimmillaanhan sanan keksiminen tuottaa toki molemmat. :-)
44. Eki31.3.2004 klo 21:39
Liisan kanssa joskus mietimme päämme puhki, mitä "Viitapiru" jollain vihjeellä tarkoittaa. Jos emme kahdestaankaan ideaa keksi, voisi kuvitella, että se on liian vaikea. Mutta jos sitten kuulee tosi hyvän selityksen ja vihje on ihan nappijuttu, eihän sitä muutattaa kehtaa.
45. MM8.4.2004 klo 11:25
Kertausta laatijan ja toteuttajan työnjaosta;

Perinteinen tyylihän on että laatija merkitsee ympyrällä piirrettävät vihjeet ja piirtäjä kykyjensä mukaan toteuttaa toiveet. Yleensä kuitenkin käy niin että laatija merkitsee aina ne samat iänikuiset ALTA, ALLE jne piirrettäväksi. Usein myös piirrettävät ovat ”tasapainottomasti” merkittynä tehtävään. Onpa joskus aivan mahdottomiakin, kuten VALJAKOT, merkitty piirrettäväksi yhteen ruutuun.

Toimivampana pidän omaa systeemiäni, jossa ”vaadin” sanalliset vihjeet kaikkiin sanoihin. Valitsen niistä itse piirrettävät ajatellen kuvatasapainoa ja kokonaisuutta. Samalla voi yhdellä kuvalla vihjeyttää useampaakin sanaa ja kehitellä uusia jippoja. Myös ylipitkät "novellivihjeet" ja muuten mielestäni typerät/huonot sanalliset muutan härskisti toiseksi. Toki on myönnettävä että virheet ja ylilyönnitkin tällä kuvittajan diktatuurilla usein lisääntyvät.

Himoratkojille ja vaikeiden tehtävien ystäville nämä kuvajutut saattavat olla aivan toisarvoisia asioita. Uskon kuitenkin että ristikon ulkoasulla on iso merkitys ainakin satunnaisratkojien ja ratkontaharrastustaan aloittelevien kynnykseen tarttua tehtävään.
46. MM12.4.2004 klo 09:05
Ihan hiljaiselon rikkomiseksi, seuraavassa vähän ristikkoasiaakin....

Alempana 5 hyvin karkeaa yksinkertaistettua esimerkkiä aiemmin keskustelluista värillisten ristikoiden toteutustekniikoista. Aiemmin selitin vektori- ja bittikarttamuotojen eron, joka on hyvä ymmärtää kun eri tekniikoilla ristikoita toteuttaa. Yhteistä kaikissa seuraavissa on se että pohja on tehty vektorigrafiikkana ruudukkotyökalulla ja lopputulos on digitaalisessa muodossa.


1. Tulosta pohja A3 -tulostimella. Piirrä käsin vihjekuvat ja tekstit. Väritä haluamallasi tyylillä, puuväreillä, tusseilla, vesiväreillä tms. Skannaa A3-kuvanlukijalla bittikarttana takaisin koneelle ja muuta tilaajan haluamaan kokoon ja formaattiin.

2. Tulosta pohja A3-tulostimella. Piirrä käsin vihjekuvat ja tekstit. Skannaa A3-kuvanlukijalla bittikarttana koneelle. Väritä koneella bittikartta-kuvankäsittelyohjelmalla käyttäen maalikannua. pensseleitä, ruiskua yms. Tallenna tilaajan haluamaan formaattiin ja kokoon.

3. Vie pohja vektoriohjelmasta bittikarttaohjelmaan ja naputtele siellä tekstit ja piirrä hiirellä tarvittavat kuvat. Väritys ja tallennus kohdan 2 mukaisesti.

4. Naputtele tekstit ja piirrä hiirellä kuvat ristikkopohjaan jo vektorigrafiikkana. Väritys ohjelman mukaisesti "objekti" kerrallaan. Muunna valmis ristikko bittikartaksi ja tallenna tilaajan haluamaan muotoon.

5. Naputtele tekstit vektoriohjelmassa ja tuo vihjekuviksi valmiita leikekuvia esim. netistä tai leikekuvarompuista. Tai piirrä kuvat itse erilliselle paperille ja tuo skannerilla leikekuvina pohjaan. Kaiken edellisen voi tehdä tietenkin myös bittikarttamuodossa.


Jo yhdistelemällä näitä tekniikoita ja käyttämällä vielä piirrosohjelmien tasoja(layers) ym. ominaisuuksia, saadaan lukematon määrä eri variaatioita toteuttaa ristikko. Puhumattakaan niistä systeemeistä/ohjelmista mistä itselläni ei ole aavistuksen häivää......
47. Eki12.4.2004 klo 15:51
Lupaukseni pitämiseksi piti käydä välissä lomalla, mutta tässä viimein tarinaa Sydän-lehden ristikon toteutuksesta.

http://www.sanaristikot.net/ristikot/nayta_flash.p hp?file=sydan/04/sy0402

Yhtiöllämme on toistakymmentä vuotta ollut oma tietokone-ohjelma, jolla saa helposti tehdyksi ruudukkojen pohjapiirrokset melkein kaikkiin ristikoihimme ja kryptot saa suoraan numeroituna (suunnittelija on sama Artsi, joka näilläkin sivuilla on häärinyt). Riittää kun kirjoittaa ristikon ratkaisun koneelle ja poistaa tarpeettomat väliviivat (jos kaikki viivat poistetaan, ei tarvitse tehdä mitään). Ohjelmassa on ollut monta kehitysvaihetta ja tämänhetkinen käyttöversio kulkee numerolla 7.4. Aiemmin työn tulokset piti printata (mustavalkoisina tietysti ja ennen A3-printterin hankkimista A4-printti piti kopiokoneella suurentaa piirtäjää varten), mutta nykyisin yhä enenevä osa siirtyy eteenpäin sähköisesti ja väriä voi panna niin paljon kuin sielu sietää. Kun täälläkin sanaristikot.netissä värikkyyttä on kritisoitukin, tässä ristikoissa ja tulevissa olemme pyrkineet rauhallisiin eikä liian moniin väreihin ja vähentämään pieniä kuvia, joista ei saa selvää. Tässä otimme sinisen perusväriksi Latviassa otetun pääkuvan horisonttiin sopivaksi (eikä muita värejä lauseiden vaaleankeltaisen lisäksi tekstialueilla olekaan). Usein pääkuvan värit vaikuttavat muihin väreihin enemmänkin kuin tämä. Pääkuva oli muuten ainoa, joka etukäteen oli valmiiksi ajateltuna

Työnjako Katjan kanssa on, että hän hakee kuvitusta, ottaa kuvia, sijoittelee sitä paikoilleen ja suunnittelee värimaailmaa sekä sijoittelee osan vihjeistä. Kun määrittelee yhden alueen (esim. keskellä pikkutytön kuva, kaksi vierekkäistä ruutua), sille voi ohjelmassamme nykyisin sijoittaa kaksi eri kuvaa ja kaksi eri tekstiä. Tytön kuvan tapauksessa kumpiakin on yksi. Tytön kuva on rajattu niin, että yksiväriselle alueelle on mahdollista sijoittaa vihje vasemmalle puolelle, jonne se kuuluu. Katja on etsinyt kuvan kuvavarastostamme, rajannut sen ja tallentanut sen sellaiseen paikkaan tietokoneellamme, josta sen voi poimia ristikkoon tiedostonnimen perusteella. Teksti istuu nyt siihen kohtuullisen hyvin, vaikka viimeinen kirjain meneekin vähän letin varjon päälle (varjon olisi voinut halutessaan poistaa).

Valokuvat ovat yleensä toteutuksen ensimmäinen työvaihe. Niitä on jo laatiessa pohdittu (laadinta on pääasiassa minun heiniäni, mutta Katja haluaa vaikuttaa siihen, jotta saadaan mukaan mukavaa kuvamateriaalia). Meillä on koneellamme jo kymmenien tuhansien omien digikuvien valikoima. Nytkin lomalta tuli lähes tuhat uutta kuvaa. Lisäksi ”vanha” dia- ja paperikuvavarasto on valtava, mutta sen käyttöön ja tietokoneelle siirtoon ei vielä ole kovin paljon satsattu aikaa ja vaivaa. Tässä ristikossa on kaksi vanhoista löytynyttä ja tätä ristikkoa varten koneelle skannattua kuvaa, vasemmalla oleva noitakuva ja mustavalkoinen mieshahmo. Tähän ristikkoon tuli aika paljon henkilökuvia, jotka vasemman reunan toiseksi ylintä naista lukuun ottamatta ovat itse otettuja. Kyseinen levynkannestakin tuttu kuva on muutenkin tämän ristikon ainoa, joka ei ole omaa tuotantoa. Kuva, jossa lukee keskellä raaja, vaati useampia versioita, kunnes ulkonäkö tyydytti meitä. Toinen idea oli parempi, mutta kuva ei lopullisessa muodossa näyttänyt riittävän selkeältä. Tuleeko kellään muulla tuosta kuvasta mieleen tv-sarja Simpsonien alku? Kuva on kuitenkin rajattu omista digifotoista, en tosin muista enää, mistä.

jatkuu...
48. Eki12.4.2004 klo 15:52
Kuva-arkistoista löytyi tähän ristikkoon yleiskuvia vanhoista kuvituskuvista (oikean yläreunan leivonnainen ja oikean reunan pienet esineet) Roomasta (eläin keskellä), Sardiniasta (pääkuvan alla istuva ihminen ja oikean alakulman ihmiset), Keuruulta (ikkunat vasemmalla alhaalla), Mikkelistä (ikkuna oikealla alhaalla) ja Ähtäristä (alareunan eläimet). Erityisesti tätä ristikkoa varten otettiin kaksi kuvaa, vasemman alareunan kuva (joka jo otettaessa suunniteltiin asetelmallisesti sopivaksi, mutta kuviahan voi rajata myöhemmin vaikka kuinka paljon) ja oikealle kääntyvän nuolen alla oleva kuva. Digikameralla on näppärää kuvata vaikka yöllä lampunvalossa, ja jos kuvista tulee liian tummia, niitä voi vaalentaa tai muuten käsitellä (vaikka niitä varjoja tai muuta ylimääräistä poistella) esim. Paint Shop Pro –ohjelmalla.


Tekstivihjeet suunnitellaan tiloihin sopiviksi ja ne ovat hyvinkin erikokoisia. Lisäksi käytämme yleensä vastavärien tekniikkaa eli osa vihjeistä värillisellä pohjalla. Kirjaimen fontti on valittu niin, että sitä mahtuu yhdelle riville suht paljon mutta se on luettavaa vielä aika pienenä.

Tämä on nykyinen oma tapani/tapamme tehdä kuvaristikko ja etenkin yrityksen yhteisöjen lehdissä, joissa valokuviin voi panna tuttuja naamoja, tämä toimii hyvin. Ilta-Sanomien pääsiäisristikko onnistui mielestäni teknisestikin todella hyvin (siinä ei käytetty kovin paljon pieniä valokuvia). Tässä tavassa piirrosten osuus on aika pieni ja valokuvat korvaavat ne. Sydän-lehden ristikon kolme piirrosta, eläin ylhäällä ja kaksi ilmassa lentävää aika ylhäällä, on skannattu ©-vapaista kirjoista ja oikealla oleva eräästä erikoiskirjasimesta (oikeastaan se on koottu kahden fontin kahdesta ”kirjaimesta” ja siitä on vielä tehty negatiivikuva).

Työskentely tällä tavalla voi kuulostaa hitaalta, mutta kun siihen tottuu, tuo ulkoasun teko saattaa mennä jopa alle 3 tunnissa, ehkä yleisimmin välillä 3-5 tuntia. Laadinta-aika on paljon häilyvämpi, jos päämääränä on hyvä ristikko (tässä oikea alakulma kuvasta tulevine sanoineen oli hankala saada hyväsanaiseksi mutta silti helpohkoksi) eli sille voi laskea tapauksessamme 1-10 tuntia.

Suurin osa Sanaris-tuotantoa on varsinaisten piirtäjien aikaansaamaa. Noiden ristikoiden toteutuksen kesto yleensä riippuu todella monesta asiasta. Samantapaisen mustavalkoisesti piirretyn ristikon ulkoasun tekoon (vaikka piirtäjä saa pohjan valmiina ja mahdollisin konekirjaimin varustettuna) voi mennä 1-10 tuntia, riippuen mm. piirtäjän nopeudesta, taidoista ja itselleen asettamistaan vaatimuksista. Ratkoja ei välttämättä huomaa mitään eroa, nopeasmmin tehty voi olla vaikka paljon miellyttävämpi). Omin piirroksin toteutettu väriristikko (katso arkistosta esim. MM:n Pro Toimihenkilöunionit tai RM:n PAMit) vie joka tapauksessa useamman tunnin ja niiden teostahan tekijät ovat kertoneet ja saisivat kertoa lisääkin minun puolestani. Niissä menee käsittääkseni keskimäärin enemmän aikaa toteutuksessa kuin näissä valokuvaristikoissamme.
49. Eki15.4.2004 klo 00:44
jepsjuun kysymys vastuusta...

Itse koen niin, että laatijan tai Sanariksen kaltaisen firman tulee korjata piirtäjän mahdolliset mokat. Tietysti ristikon voi lähettää takaisinkin piirtäjälle, jos on aikaa, mutta usein sitä ei ole.

Osa piirtäjän virheistä saattaa olla laatijan syytä... väärä vihje... epäselvä teksti tai muu ohje.... laadinnan mokan takia pitää muuttaa vihjeitä...

Piirtäjissä on huolellisia, huolimattomia ja kaikkea siltä väliltä. On tietysti paljon mukavampi käsitellä 99,5%:sesti virheettömiä töitä. Se myös vähentää virhemahdollisuuksia lehteen menevissä versioissa.

Jos ihan viime hetkellä huomaa jotain, mitä haluaisi korjata, kannattaa olla tosi tarkkana ja miettiä ensin, onko korjaaminen sen väärti, että voi jäädä virhe pienen kyseenalaisuuden sijasta. Muutaman vihjeen muuttaminen helposti ei ole helppoa, joku jää helposti muuttamatta, IS:ssä meinasi vasta käydä niin.

Laatijan työ kai ristikoissa on se olennainen juttu, mutta piirtäjä voi nostaa tai laskea sitä eli kehnohkokin laadinta muuttuu hyvissä käsissä kelvoksi ja hyvä laadinta ei tunnu miltään, jos se tuhritaan valmiiksi. Piirtäjälle ei voi juuri sälyttää sanaston oikellisuuden ja muun vahtimista. Tiedän kyllä tapauksia, joissa piirtäjän on pitänyt alkaa parantaa ristikoisen sisältöäkin, mutta se on kyllä säälittävää.
50. tero15.4.2004 klo 09:32
Täsä joku aika sitten (eli luulen palautusajan menneen umpeen) tuli vastaan ristikko jossa oli piirretty 2 nyrkkeilijää, minusta hanskat kädessä, ottelemaan. Vastaussanaksi tuli tappelu. Jos olisin nyrkkeilyn harrastaja suuttuisin varmasti. Oliko kuva kaapattu liian kiireessä jostain pankista vai ihanko tosissaan joku piirsi sen kuvan sitä sanaa varten, ja oliko se kannanotto kyseiseen harrastukseen?
Toinen huvittava kuvavihjeellinen sana oli Jyväskylän Lyseon valokuva josta tuli teksti "kivijalkainen koulurakennus". Olihan se ihan totta, mutta jäi mietityttämään onko suomessa ainuttakaan koulurakennusta jossa EI ole kivijalkaa. :)
51. J Takala15.4.2004 klo 09:47
Ainakin Tony Halme oli nyrkkeilyurastaan sitä mieltä, että hän menee kehään vain tappelemaan. :)
52. Teemu Pallonen15.4.2004 klo 10:14
Kiva, kun voin ristikoiden avulla ilahduttaa ja huvittaa ihmisiä :) . Mutta älä tero paljasta vastaussanoja, jälkimmäisessä esimerkissä palautusaikaa on vielä jäljellä!
53. Eki18.4.2004 klo 18:43
Tuosta vastuusta vieläkin. Muistui vain mieleeni hauska tapaus. Eräs nimeltä mainitsematon mutta kunnioitettava ja pitkäaikainen laatija-avustaja oli pannut ristikkoon sanan RETEET, viides kirjain piilossa. Kuka tietää, miksi tässä allekirjoittaneen valvova silmä oli tarpeen ja jotain piti muuttaa, ettemme tule tehneeksi ratkojille vääryyttä?
54. Matti18.4.2004 klo 19:19
Ainakin Eemil von toimii vain yksikössä.
55. jupejus18.4.2004 klo 20:36
En kyllä huomaa, mikä tuossa oli Ekillä takana. Vihjeeseen se täytyy juontaa.
Retee sana kuitenkin (luultavasti?) taipuu monikossa reteet, ainakin niin puhekielessä käytetään; reteet kuteet.

Retest voisi merkitä jotakin asiaan harhauttavasti liittyvää ja reteot käytetään joskus (stereot-sanasta) - luultavasti?
56. Eki18.4.2004 klo 20:38
Ei ole löytynyt jujua vielä...
57. MM18.4.2004 klo 20:41
Reteät lienee parempi ratkaisuna...
58. Eki18.4.2004 klo 20:56
Jaahah, tässä tapauksessa toteuttaja tiesi. Ratkaisuun piti tosiaan vaihtaa piilokirjaimeksi ä. Kyllä siihen taidettiin panna vaihtoehdoksi e (taisi kyllä olla IS-ristikoita, joissa vain ne tietyt 9 kirjainta ratkaisevat), koska reteät-muoto, vaikkakin löytyy tuoreista kirjoista, ei liene kovin tuttu.
59. jupejus18.4.2004 klo 23:31
Tuokin sanaväännös sitten kai kuuluu sarjaan; kielitohtoreiden ihmeelliset valinnat.

Mikähän on lähtökohta retee-sanalle. Olisiko se retevä ja siitä reteä (retee), mutta etevä ei tunne muotoa "etee".
Ajatus vertailuun tulee ilmeisesti sanatyypistä ylpeä (ylpee).

Mutta jos ajattelee miten sana taipuu, niin henkilö, joka käyttää sanoessaan muotoa: "Onpa hirvee takki!" niin varmaan sanoo myös monikossakin loogisesti: "Ja hirveet kuteet muutenkin!"

Mutta josko se on reeteempää sanoa, että jo reteät kalaasit.
60. PV19.4.2004 klo 01:59
Punaisen pelikaanin 2/2004 pääkirjoituksessa Vuokila kirjoittaa mm. seuraavaa: "Emme halua tehdä liian kirjavaa lehteä, mutta tyylikkäällä värin lisäyksellä haemme kauniimpaa ilmettä. Otamme kernaasti vastaan mielipiteitä ja pyrimme niiden avulla jatkamaan kehítystä."
Tässä sitä mielipidettä tulee. Vain Pelikaanin väriristikot ovat räikeän kirjavia. Värikuvat ovat sävyltään luonnottoman punaruskeita ja liian tummia, eli tekotavassa täytyy olla jokin virhe. Eikö kirjapaino osaa neuvoa? Värien lisäykset mustavalkoisiin ristikoihin taas näyttävät lähinnä koomisilta.
61. Eki19.4.2004 klo 02:21
Kiitos mielipiteistä. Tähdätään parempaan.
62. Satunnainen graafikko22.4.2004 klo 22:44
Pikalukemalla täällä oli näköjään siellä sun täällä höpöhöpö-juttuja ja virheellistä tietoa grafiikasta ja kuvankäsittelystä...
63. Satunnainen kyynikko22.4.2004 klo 23:08
Kiitos tuosta kommentista. Siitä oli paljon apua meille kaikille.
64. Sylvi J.27.4.2004 klo 21:08
Voi kyllä minä ihailen teitä taitavia piirtäjiä. Suosikkejani ovat Erkki Kiiski, Hillevi Sartola-Hippa, ja P.A. Manninen. Markku Mäkeläkin tuntuu sympaattiselta ihmiseltä, alan varmaan tästä eteenpäin paremmin suvaita hänen vitsejään. En osaa kysyä enää mitään. Tämä oli mielenkiintoinen aihe, kuten moni muukin.
65. MM6.5.2004 klo 10:46
Juuri kun sain Sylvin sympatiapisteillä edes hitusen loivennettua sarjamurhaajamainettani, joudun tunnustautumaan väärän tiedon levittäjäksi.
Aikaisemmin tämän otsikon alla, omasta erinomaisuudestani tohkeissani sepustelin bittikartasta, jonka oikeampi termi lieneekin pikselikuva. Bittikartta onkin vain puhdas mustavalkokuva. Olin vain jostain syystä omaksunut tuon termin kaikessa pikselipuolen pyörittelyssä.

Pahoitteluni... ja kiitokset Satunnaiselle graafikolle ja Terolle taittoasiaa käsittelevästä linkistä.
66. Pulmailija6.5.2004 klo 11:25
Kyllähän bittikarttaa (bitmap) käytetään yleisesti vektorigrafiikan vastakohtana tarkoittamaan myös värikuvia, ainakin englanninkielessä. Pikselikuva on ehkä parempi nimitys, koska bitit eivät oikeastaan liity asiaan mitenkään.
67. MM30.6.2004 klo 21:28
Mirja Pihlajamäeltä aivan upea ristikko uudessa Mustassa Pelikaanissa (5/2004) sivulla 8. Ei ainuttakaan tekstivihjettä, vaan kaikki vihjeet on onnistuttu esittämään selkein piirroksin! Todella upeeta!
68. Porilainen1.7.2004 klo 22:31
Joskus ristikon päällä lukee, että vain piirrosvihjeitä, mutta silti on vaikka mitä kirjaimia ja numeroita. Samaa mieltä Mirjasta kuin MM!
69. Eki9.8.2004 klo 15:52
Tämä pitää välillä kaivaa etusivulle.
70. tero9.8.2004 klo 16:20
No pidetään sitten etusivulla ja kysytään olisiko hirveän vaikea piirtää uutta käärmettä? Hienohan tuo vanhakin on mutta uusi voisi piristää ulkoasua.
71. Eki9.8.2004 klo 16:25
Meillä ei vielä ole satsattu noiden erikoistehtävien pohjien uusimisiin. Osa on lainattu suoraan Amerikoista (ja ovat lainaantuneet paikoin eteenkinpäin, usein uusiksi piirrettyinä mutta samanoloisina), käärmeen piirsi Reima Sanaristikoiden maailma -kirjaa varten tuollaiseksi.

Vähän tuonnempana joku tietokonetta näpsäkästi käyttävä immeinen saa noita tehdä uudennäköisiksi siis.
72. Jukkis9.8.2004 klo 17:20
Käärmettä? Mistä ihmeestä te puhutte? Onko käärme päässyt luikertelmaan tänne paratiisiin?
73. Eki9.8.2004 klo 17:56
Mietin minäkin hetken... Punaisen Pelikaanin käärmeestä on kysymys eli visainen sanaketju.
74. rami7.9.2004 klo 13:03
pulmailijalle: bittikarttahan ei tarkoita lähestulkoonkaan samaa kuin pikselikuva, vaan bittikartta (bitmap, bmp) on nimenomaan vektorikuva, eli kuva joka muodostuu matemaattisesti ja jota voi suurentaa mielin määrin ilman että se "pikselöityy", eli sumenee.
Jos taas muutat pikselikuvan suuremmaksi ja suuremmaksi, voit erottaa siitä yksittäiset neliöt, jotka sisältävät aina vain yhden värin (tai sävyn).

Siittä johtuu että jos suurennat pikselikuvaksi tehtyä ristikkoa, sen laatu heikkenee vääjäämättä, mitä enemmän suurennat, sen surkeammaksi tulee kuva.

Toisaalta jos teet kuvan alun alkaen suuremmaksi ja pienennät sitten, voi käydä niin että painossa huokoinen paperi tekee siitä suttuisen. Siksi kuvamuodossa olevien juttujen olisi hyvä olla heti oikean kokoisia.

Painotalot antavat myös mielellään ohjeita oikeista skannausresoluutioista, kuvatallennusmuodoista yms. , sillä onhan heidänkin etunsa että painojälki on korkealaatuista, tai näyttää siltä.
75. MM7.9.2004 klo 13:22
En ole painoammattilainen, mutta nyt väitän ramin olevan väärässä. Bittikartta EI ole sama kuin vektorikuva.
76. rami7.9.2004 klo 13:32
bmp-muoto (eli bittikarttamuoto) on muoto joka laskee värien ja muotojen jakautumisen matemaattisesti. tätä nimenomaan tarkoitetaan vektorigrafiikalla!

Kokeileppa, piirrä sama kuva bmp-muotoon, tallenna, tallenna uudelleen pikselikarttana (vaikka jpg:nä), avaa kuvat rinnakkain (siis ohjelmassa joka lukee myös bittikarttaa)
suurenna ja vertaile..
pikselikuvasta (jpg) erotat neliöt, jotka ovat nimeltään pikseleitä
bitmapissa niitä ei tule
77. MM7.9.2004 klo 13:47
No on tässä eräitä vuosia tullut jo kokeiltua jos jonkinlaisia kuvankäsittelyohjelmia/tallennusmuotoja.
Kokeileppas sinä rami suurentaa reilusti sitä BMP-kuvaasi, niin eiköhän vaan ala ne pikselit siinäkin näkyä.

Yleisimmät vektoriohjelmat lienevät Adoben Illustrator (AI), CorelDraw (CDR) ja Macromedian Freehand (FHx), tiedostotunniste suluissa.
78. Juhani Heino7.9.2004 klo 16:46
Jep, jos ramilla on ohjelma joka tallentaa vektorikuvan BMP-loppuisena, siinä on rankka vika. BMP on standardoitu bittikarttamuoto.

MM:n viesti 6.5. pahoitteli turhaan: kyllä bittikartta voi olla värillinenkin. BMP-muoto nimenomaan on.
79. Ylläpito28.9.2004 klo 01:52
Kysykää edelleen...
80. MM29.9.2004 klo 23:27
Juu, kysykää aamulla. Nyt myö meen maata.
81. Timppa29.9.2004 klo 23:48
Pahus vieköön MM, juuri kun olin keksimäisilläni hyvän kysymyksen...:)
82. Eki14.1.2005 klo 12:47
Tuskin taiteilijat välittää kehua itteään, ellei ratkojat siihen anna hyvää veruketta.
83. Pena14.1.2005 klo 16:11
Onko ristikkolehtien henkilökunnalla jonkinlainen "virallinen vaitiolovelvollisuus"? Meinaan näitä ihmisten henkilökohtaisten tietojen "luovuttamista" eteenpäin. Että saapiko niitä kertoa?

Tuommoinenkin tuli nyt mieleen, kun Itälän Ville on "informoinut" joskus Ahon Eskoa Rusin Alposta.

No olipas siinä monta ristikoista usein löytyvää! :)
84. Eki14.1.2005 klo 16:17
Ei tulisi mieleenkään kertoa, mutta ei niitä varmasti saisikaan eli tietoja ei saa ilman lupaa kertoa ulkopuoliselle. Lehtiyhtiön palkinnonmaksajaa eivät lähettäjät katsone ulkopuoliseksi.

Tänään tuli yhteen ristikkoon Itälä (n. 7 minuuttia sitten) ja eilen yhteen Alpo.
85. Pena14.1.2005 klo 16:35
"Aho vaikenee matkansa ajan Rusi-asiassa
(14.1. 14:55)

Sitran yliasiamies Esko Aho ei aio tällä haavaa kommentoida Alpo Rusin tapauksen vuotojupakan uusia käänteitä. Sitran viestintäpäällikkö Marja-Leena Hilke ilmoitti, että Aho ei näillä näkymin ota asiaan kantaa niin kauan kun hän on työmatkallaan USA:ssa. Aho palannee Suomeen ensi viikon lopulla."

Tuolta uutisesta pisti hilpeästi silmään nimi Hilke. Eiköstä vaan olisi mahottoman hyvä ristikkosana? Tarkoittaakohan se jotain?
86. Eki14.1.2005 klo 16:48
Nykäsen mukaan hilke on helähtelyä, helinää, hilinää, esim. jääneulasten hilke. Hei kuin kipunat kirpoaa ja kaikuu kaunis hilke (Eino Leino). Kalevala: Kuuluvi pajasta pauke, hilke hiilihuoneesta.

Ei se kummoinen ristikkosana ole, ei ainakaan mikään "kauan kaivattu pelastus".
87. Eki14.1.2005 klo 16:48
Niin, tuo rusiasia olisi parempi.
88. WW22.2.2005 klo 16:48
?
89. Pena7.3.2005 klo 09:09
Laaditaanko ristikoita "varastoon"? Julkaistaanko niitä uusina viikkojen, kuukausien, jopa vuosien kuluttua?

Uutisristikkoa ei ainakaan voi laatia "varastoon"?


Tiedustelee varastossa työskentelevä. d=)
90. Eki7.3.2005 klo 11:18
Sanaris ei juuri varastoja omista. Jopa termi "kädestä suuhun" on lähellä. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Ajankohtaisuutta se edistää ja vanhentuneita vihjeitä vähentää. Pahemmissa sairaustapauksissa joudutaan poikkeusjärjestelyihin.

Tiedän paikkoja, joissa on isot varastot. Eräs ristikkolehtifirma järjesti viime vuosituhannella varastojen saamiseksi avustajilleen laadintakilpailun. Se joka laati (toimitti) eniten ristikoita tietyllä aikavälillä, sai hyvän palkinnon. Siinä on hyvät ja huonot puolensa! Tulikohan laatunäkökulma huomioiduksi? Kyllä niitä sitten varmasti riittikin.

Kun laadin Teemun kanssa valtaosan Sanaris-tuotannosta, on meillä jatkuvasti neuvottelua, mistä aiheista minnekin tehdään ristikoita. Sovimme esim. Historistikon aiheita pitemmälle eteenpäin, niin niille tulee sopiva kirjo. Omat Historistikko-aiheideni päätökset saatan silti tehdä viime tipassakin. Siinä on hyvät ja huonot puolensa! Huomisen IS:ssä on aihe, jossa katsoin syntymäkuukauden väärin. Ei se aihetta pilaa, mutta syyn sen olemassaoloon siinä se teilaa. Oikeampi aihe Historistikkoon löytyy nyt Iisistä laihasta! Ensi viikon Historistikon aihe leikkasi minulla lauantaina 5.3., laadin sen sunnuntaina 6.3. ja se lähtee piirrettäväksi tänään 7.3. Se tullee takaisin 9.3.-10.3., tarkastetaan 10.3.-11.3., taitetaan 11.3.-13.3. ja julkaistaan 15.3.

Pelikaani-ristikoissa on jopa pientä varastoa. Laatija ei tiedä, koska ristikko julkaistaan. Yleensä se menee pian, mutta satunnaiset ristikot saattavat syystä tai toisesta seisoa varastossa. Fiksua onkin, kuten KariK vastikään teki, että kun vuoden lopulla tuli ristikoita, yhdessä luki: "Jos tämän julkaisu menee ensi vuoden puolelle, vaihda tämä lappu toisen vihjeen paikalle!"

Ei minulla ole mitään varastoja ja varastomiehiä vastaan! Vaikka päivät pitkät laadin/laadimme, ei sitä varastoa vain ehdi syntymään. Jonain (kauniina) päivänä...
91. Kravattimies1.4.2005 klo 07:23
Milloin käytetään pisteitä, milloin väliviivaa?

Esimerkit IS torstaitupla 30.9.2004

....... ELÄMÄT

> SALATUT



-
ELÄIN

> LOIS
92. Kravattimies1.4.2005 klo 07:30
Mainitsemani kohdat olivat sivun yläosan ristikosta, mutta voisivat olla muualtakin. Aika usein noita näkee. Sivun alaosan ristikko puolestaan on keräilykappale siinä olevan Ekin valokuvan ansiosta. Siinä on kaksi valokuvaa, joista ensimmäisessä on HARAKKA ja toisessa KORPPI, sotilaspukuinen Eki.
93. Teemu Pallonen1.4.2005 klo 09:14
-ELÄIN

> LOIS

Tämä on yhdyssanan kautta haettu vihje (on siis myös naisen nimi), siksi tämä vihje yhdysviivalla.


....... ELÄMÄT

> SALATUT

Tämä ei ole yhdyssana, joten siksi itse käytän tällaisissa tapauksissa varsinkin helpoissa tehtävissä pisteitä. Voisi tässä kai olla "ELÄMÄTKIN" tai "ERÄÄT ELÄMÄT", mutta helpossa ristikossa helppo vihje. Yhdysviivaa en käytä vastaavissa tapauksissa.
94. HH1.4.2005 klo 13:53
Tai - elämät, siis välilyönnillä osoitetaan, että ei ole yhdyssana.
95. Urputtaja1.4.2005 klo 14:02
Käykö tämä tähän vai pitäisikö olla oma aihe?
Minua kiinnostaa nämä siluetti- eli japanilaiset ristikot. Tekevätkö niitä samat laatijat kuin tavallisiakin vai ihan eri vai sekä että?
Kuinka ne tehdään, piirretäänkö kuva suoraan ruutupaperille vai ensin luonnos puhtaalle?
96. Matti1.4.2005 klo 14:31
Minuakin kiinnostaisi tietää, miten näitä siluettiristikkoja laaditaan. Jos piirretään umpimähkään kuva, ja katsotaan siitä numerot reunoille, niin eikö yleensä synny tehtävä, jonka ratkaisu edellyttää yrityksen ja erehdyksen menetelmää? Ratkomissani silueteissa ratkaisuun on aina päästy yksikäsitteistä polkua pitkin.

Eki, mihin mahtoivat kadota Pirkka-lehdestä Sanaris Oy:n tietovisat?
97. iso S1.4.2005 klo 15:33
Kotimainen auktoriteetti siluettialalla lienee ++juh, mutta mahtaneeko paljastaa ammattisalaisuuksia?

Itse tein aikoinaan kokeeksi yhden jäljentämällä sopivan oloisen kuvan ruutupaperille ja panin tekemäni ohjelman ratkomaan sen. Tästä on jo aikaa, mutta muistaakseni jouduin hiemaan virittämään kuvaa että ohjelma selvisi siitä (ohjelma ei ollut erityisen etevä), mikä todisti että kyseinen tehtävä ratkeaa yksikäsitteisillä säännöillä.

Tuo ei kuitenkaan vielä riitä. Tehtävää laatiessa pitäisi ottaa huomioon sopiva vaikeusaste - missään vaiheessa se ei saisi olla niin helppo että ratkonta etenee häyryjunan vauhdilla, mutta ei toisaalta niin vaikeakaan että eteenpäin pääsemisen mahdollistavaa kohtaa on jatkuvasti hirveän vaikea löytää.

Mustien ja valkoisten keskinäisen suhteenkin pitää olla keskenään sopivassa balanssissa ja ristikon kokokin on hyvä ottaa huomioon. Iso tehtävä on kammottavan työläs jos koko ajan pääsee eteenpäin vain yhden ruudun kerrallaan ja sekin vielä pitkän pähkimisen jälkeen.

Vastaavasti jos mustat ovat kovin pieninä pätkinä niin ison tehtävän ratkaiseminen ilman virheitä vaatii hirmuista tarkkuutta. Virhehän on yleensä kohtalokas - sitä ei huomaa heti ja sitten kun huomaa niin ei pysty tunnistamaan niitä ruutuja mihin virhe vaikuttaa. Ei muuta kuin kumi käteen ja kaikki pois, "uuvet työt".

Mielestäni olisi kohtuullista, jos ratkonnassa pääsisi aina eteenpäin yhtä riviä tai saraketta tutkimalla. Tätä sääntöä kaikki netistä löytyvät siluetit eivät suinkaan noudata. Pitää osata löytää sopiva ruutu mille tekee "oikean väärän" värioletuksen: esimerkiksi "jos tuo ruutu on valkoinen, niin silloin tuon toisen pitää olla musta, jolloin tuon kolmannen pitää olla valkoinen, mikä on mahdotonta, koska se on jo selvitetty ja on musta. Siis valkoiseksi oletetun täytyy olla musta. Pienissä ristikoissa tämä voi kyllä olla sopivan haastavaa ja mielenkiintoista.

Ymmärtääkseni laatijan pitää siis selvittää koeratkomalla, sopivalla ohjelmalla tai ties millä keinolla, onko siluetti ratkaistavissa normaalilla tavalla tai "korkeammalla matematiikalla", onko ratkaisu yksikäsitteinen (useimmiten lienee) ja onko ratkaisupolku (ei välttämättä yksikäsitteinen!) sopivan haastava. En uskalla edes kuvitella millainen ohjelma pystyisi vastaamaan tuohon viimeiseen kysymykseen!

Yksikäsitteisyys ei taida yleensä olla ongelma, ellei ristikossa ole sellaista valkoisten ruutujen ympäröimää 2*2 ruudun aluetta, missä vastakkaiset kulmat ovat mustia. Sellaiseen ainakin on kaksi ratkaisua.
98. Kravattimies2.4.2005 klo 08:04
Kiitos, Teemu Pallonen ja HH.

Usein viiva on edellisellä rivillä sanan yläpuolella sen keskikohdassa, tässä Ä:n päällä. Silloin ei voi olla varma onko yhdyssana.

-
ELÄIN

> LOIS

Mutta nyt uusi kysymys Teemulle. Mitä tarkoittaa hellip?

IS 2. 11. 2004 (käyn läpi vanhoja)

(tavallinen höyry) ristisana 209

Pystysuoraan 51: Kyllä (hellip) > MAAR
99. Eki2.4.2005 klo 09:34
Tuo juttu on opittu kantapään kautta. Kolme peräkkäistä pistettä muuttuu tekstissä muotoon "(hellip)", jos sitä ei mekaanisesti korjata. Olen saatuani tämän tiedon (ja Juhani Heino taisi myös selittää, mitä se tarkoittaa) Ilta-Sanomissa jättänyt pistetrioon päättyvät vihjeet, myös piilosanoissa.
100. JTak2.4.2005 klo 09:36
Tuollainen löytyi googlesta:
hellip ... horizontal ellipsis = three dot leader

Mitä sitten tarkoittaakaan.
101. Juhani Heino2.4.2005 klo 21:26
Se tarkoittaa juuri noita kolmea perättäistä pistettä. Ekin ohjelma (Word?) muuttaa ne yhdeksi merkiksi, ja IS:n systeemi taas ei käytä ko. merkkiä vaan laittaa tilalle tuon koodin. Ideana on kai että latoja laittaa siihen oikean merkin mutta eihän heillä ole nykyään sellaiseen aikaa. Ja tuntuu siltä että lehdistä on potkittu oikolukijat pihalle jo kauan sitten.
102. Kravattimies3.4.2005 klo 02:43
Kraka kiittää ...
103. WW5.5.2005 klo 12:32
?
104. Eki5.5.2005 klo 12:43
...
105. Kravattimies6.5.2005 klo 12:50
¿¿¿
106. Juhani Heino6.5.2005 klo 13:08
Kraka siis ratkoo ???-ristikoita siellä Down Under? 8-)
107. Eki6.5.2005 klo 13:10
Musta näyttää, että se alkaa just hengailla Punaisenkin Pelikaanin kanssa.
108. Kravattimies7.5.2005 klo 04:06
Ai ai, kun on mukava hengailla! Pelikaanien ja muiden hyvien lehtien parissa aika lentää eikä mada!

-kaasuauto englanniksi?
109. WW21.7.2005 klo 14:36
Kertaukseksi
110. Kravattimies22.7.2005 klo 02:49
Kolme pistettä ... muuttuu muotoon (hellip) ja neljästä pisteestä jää yksi yli:

Punainen (hellip). ja perunamaa (IS 20.4.2005)

No, mitäs tuosta, ei yksi (hellip)(hellip) kesää tee!
111. tonimikael23.7.2005 klo 13:01
Täällä on puhuttu toteutusohjelmista Freehandista ja CorelDrawista. Joku väitti, että ne ovat aika lailla samanlaisia. Minulla on hetken kokemus Corelista ja pidempi kokemus Freehandista ja nyt jo väitän, että Corel on ainakin minun tarpeisiin (paljon) parempi ja kaikkien tarpeisiin monipuolisempi.

Freehandkin hyvä on, ei siinä mitään.

Ja Corelissa on oikein mukava, kun samaan hintaan saa erittäin hyviä (ja tarpeellisia) lisäohjelmia(, joita Freehandiin ei saa ollenkaan.) (Corel ja FH ovat muuten aika lailla samanhintaisia.)

Kai tällainen pieni mainos sallitaan? :)
112. AlkuAinaHankalaa26.7.2005 klo 13:52
Miksi Mustan Pelikaanin Puzzle-ristikossa (s. 17) on numeroitu ruudut, joihin tulee vastaussana, numeroilla 1, 5, 9, 25, 45 ja 33 kun ei sellaisia numeroita löydy itse ristikosta vaan 1-6? Onko tämä nyt joku kompa vai painovirhe?
113. Eki26.7.2005 klo 13:54
Taulukko on väärä, jäänyt edellisen numeron höyryristikosta. Oikea avainsana on 1-6.
114. AAH26.7.2005 klo 13:55
Kiitos.
115. Pena27.7.2005 klo 02:22
Minkähän takia eilisen Uutisristikon vihjeet ovat niin sameita? Ulkoasuiltaan, ei aiheiltaan!
116. Eki27.7.2005 klo 09:08
Ei minun ostamassani kappaleessa.

Sait Pena sekundakappaleen!
117. kp27.7.2005 klo 10:09
tonimikael
Ja kun kaikki nappulat Corelista aukeaa, niin luulet
olevasi taivaissa. Näpyttele vaan kaikki mahdollisia
näppäimiä. -Katso kaikki "luukut", yllätyt.
-Toinen mainos. Mutta ei kai häiritse?
118. Eki2.9.2005 klo 00:49
Teen tässä ensi keskiviikon IS:n TV-lehden ristikkoa, sen ulkoasua. Otin just kuvia vessapapereista. Aika paljon otan kuvia silloin just kun on tarvis. Nyt oli hyvä foton paikka noille papereille.

Olisin ne varmaan netistäkin löytänyt, mutta sainpa mieleisen asetelman ja hyvän laadun. Siirsin koneelle ja siitä ristikkoon.

Tekeeköhän joku muu näin hulluja juttuja keskellä yötä?
119. Jukkis2.9.2005 klo 09:12
Ei tee.

En uskalla kysyä, että missä elinkaarensa vaiheessa ne vessapaperit oli.
120. Eki2.9.2005 klo 09:22
Lisäksi harrastin samaan aikaan kahden Liberon kanssa nk. Bändi/Artisti -Cetjun tahkoamista minuutin välein.

En siis kahden Liberon kanssa vaan kahden Liberon kanssa.

Tulee jälleen mieleen tämä epätoivoisten rakastavaisten laulun alku: "Istuimme kahden tanssilavan luona..."
121. marjaana3.9.2005 klo 12:15
"Olisin ne varmaan netistäkin löytänyt, mutta sainpa mieleisen asetelman ja hyvän laadun. Siirsin koneelle ja siitä ristikkoon"

Saako netistä noin vain kuvia käyttää omiin ristisanatehtäviin??? Miten toimit kun tarvitset kuvaa, eikä kotoa tai naapurilta löydy kuvattavaksi?
122. Eki3.9.2005 klo 12:24
Ei netistä todellakaan saa ottaa noin vain kuvia ristikoihin, mutta sellaisen vessapapereiden kuvan sieltä varmaan löytäisi, jonka perään kukaan ei itkisi, vaikkapa joltain taiwanilaisilta mainossivuilta.

Jos kuvaa ei löydy eikä saa, pitää miettiä toinen ratkaisu kuin foto. Moni on ostanut romppukaupalla kuvia, mutta me olemme pärjäilleet omalla kymmenine tuhansien kuvien varastolla (ja lehtien käyttöön antamilla kuvilla).

IS-Koviksen 27.8. tonimikaelin foto oli muuten taas varta vasten käyty ottamassa. Iltikselta löytyi sellainen, joka olisi käynyt, mutta toni halusi siihen yhden pienen yksityiskohdan lisää. Kertoo varmaan siinä säikeessä toni sen tapauksen itse!
123. Eki9.8.2007 klo 13:11
Jos tätä vähän refreshaisi. Yksi tämän sivuston perustamisen suurimpia syitä oli, että laatijat ja muut ristikoiden tekijät voisivat valaista työtään ratkojille. Se olisi helpompaa, jos joku olisi kiinnostunut jostakin tietystä asiasta, joko yleisestä tai tietyn tekijän jutusta, ja esittäisi kysymyksen.
124. Tyntty9.8.2007 klo 20:45
Miten on,onko kustantamossa joillekin laatijoille katto korkeammalla ja seinät laveammalla kuin tavislaatijoille?Tuntuu joskus siltä,että "nenut" ja muut sensemmoiset sallitaan esimerkiksi Pitkälälle - ehkä ne eivät menisi läpi tavislaatijan ristikossa?
125. iso S9.8.2007 klo 21:01
Miten on, laukkaako Pitkälän mielikuvitus laveammin kuin rutinoituneella tavislaatijalla?
126. Eki9.8.2007 klo 21:07
Tämä oli toteutuspuolen palsta, mutta samapa tuo.

Nenu löytyy Kielosesta, kuten moni muukin puhekielen omainen sana.

Harvassa on sellainen ristikko, jonka kaikki sanat ovat briljantteja. Niinpä heikoimman pään sanat pitää kestää, tai sitten laadituttaa uusiksi. Ne jäävät niin monen syyn takia.

Suurin ongelma on se, että myös ratkojien mielestä erilaiset sanat ovat hionoja. Jos laatija yrittää miellyttää kaikkia, hän on umpikujassa.

Aloittelevalla laatijalla on tiukka paikka. Kuinka päästä yli julkaisukynnyksen? Jos ulkoasu on hyvä, voi jotakin antaa anteeksi paremmin kuin jos tulee sotkuinen ulkoasu tai pelkkä ulkoasuohje. Jos kokonaisuudessa on paljon hyviä osia, voi jotakin muuta olla mukavampi antaa anteeksi. Samalla varmistetaan, ettei kaikkia tungeta samaan muottiin.
127. Eki3.2.2008 klo 10:39
Otetaanpa tämäkin etusivulle.
128. viivi30.9.2008 klo 10:06
no tuohon en ossaa sanoa mittää
129. PP30.9.2008 klo 11:46
"Lähettäjä: Eki 9.8.2007 klo 21:07

Suurin ongelma on se, että myös ratkojien mielestä erilaiset sanat ovat hionoja".

Aika käyttökelpoinen panovire tuo hionoja. Tulenpa käyttämään sitä vastaisuudessa. Mainitsen jostakin ristikosta: Se oli mielestäni erittäin hiono!
130. [ra]30.9.2008 klo 12:17
[HIONO on todella hyvä ilmaus.

Kielitieteellisesti ja ajattelussa kysymys on blendistä; Asiat, jotka aikaisemmin eivät ole olleet yhdessä, pääsevät tai laitetaan blendissä yhteen ja mieli alkaa hakea niille jonkin mielekkyyden.

"Hmmm... HIONO on hieno ja huono yhtä aikaa. Miten se on mahdollista? Onhan se siten, että..."

Blendit ovat hauskoja ajattelun käynnistäjiä. Pari esimerkkiä. Lue yksi kerrallaan ja seuraa, mitä mielessäsi tapahtuu:
1. KÄRSIMÄTTÖMYYS PALKITAAN!
2. KÄVELY ANTAA LISÄÄ AIKAA
3. JÄRJELLÄ KOETTU - TUNTEELLA VALITTU
- aito teeskentely
- vapauden vankila
- onnen helvetti
- sopiva sairaus
- taito on ongelma
- ongelma on taito

___

1. pika-autovahamainos
2. työmatkoja käsitellyt terveysjuliste
3. automainos ]
131. nero30.9.2008 klo 12:41
Kysymyksiä liittyen otsikkoon... Kuinka paljon käytetään vanhoja kuvia ja kuinka paljon piirretään keskimäärin uusia kuvia yhtä ristikkoa kohti? Onko helppo käyttää kuva-arkistoa, siis löytää aina tarkoitukseen sopiva kuva?
132. kp30.9.2008 klo 12:50
on ja ei :)
133. -D30.9.2008 klo 12:58
No niin. Asia taisikin tulla selväksi. Kiitos kp.
134. pertti30.9.2008 klo 13:31
Kuva-arkistossa voi olla useita tuhansia kuvia, yleisimmin käytetyistä sanoista kymmeniä erilaisia kuvia. Jos laatija muistaa hiljattain käyttäneensä jotain kuvistaan, hän piirtää uuden erilaisen ja taas on yksi kuva lisää arkistossa.
135. MM30.9.2008 klo 14:41
Neron kysymykseen;

Harvoin enää tulee sellaista laatimusta kuvitettavakseni, johonka ei arkistostani jonkinmoista valmista raapustusta jokaisen vihjeen kuvaksi löytyisi. Ja useimmista vielä kymmeniä eri versioita.

Jonkinlainen ammattiylpeys kuitenkin pakottaa aina uusiakin raapustamaan, ettei se sama ALLI siellä polski vuosikymmenestä toiseen. Ja kehittyyhän näin vanhemmallakin iällä oma piirustustyyli/-taitokin vielä, ettei samaan ristikkoon enää tyylillisestikään sovi uusi ja vuosikymmen sitten piirustettu ölliänen. Toisaalta kiire, ahneus ja laiskuus kyllä houkuttelevat välillä liiaksikin arkiston kaiveluun.

Vaikea mitään keskiarvoa sanoa uusien kuvien määrästä/ristikko. Oman fiiliksen lisäksi uusien kuvien määrä riippuu paljolti laatimuksesta. Josko laatimus on esim. jokin teemaristikko, niin lähes kaikki vihjekuvat joutuu pakostakin tekemään teeman mukaisiksi. Monesti myös se että normaalissa laatimuksessa tulee vastaa sellainen sana, johon ei vihjekuvaa arkistosta löydy, intouttaa muidenkin vihjeiden uudelleenpiirtoon.
Jos laatimus on sellainen hajuton ja "mauton", eli mitäänsanomatonta peruskauraa, niin kaikkein vähiten tulee sellaiseen mitään uusia kuviakaan päkerreltyä.
136. Eki30.9.2008 klo 15:24
Tuleepa mieleeni yksi IS:n nettiristikko, johon tuli tuplareunaan sana GLADIAATTORI. Liitin oheen kysymyksen, mahtaako MM:llä moista kuvaa olla jo varastossa, ja vastaus oli ei. Nyt on sekin.

Itse nykyisin kun suht vähän toteutan ristikoiden ulkoasua, niissä valokuvat ovat yleisempiä kuin piirrokset. Aika usein saa ottaa uuden kuvan asiasta, jota ei ole vielä kuvavarastossa tai ei muista, missä hakemiston kolkassa moiden asia saattaisi olla. Jos tekee tätä yöllä, on joskus vaikea pystyä ottamaan kuva ilman apukättä. Toisaalta joskus pitää kysellä tutuilta, "onko sulla sukaa (esimerkki) lainata, että saisin siitä kuvan".

Kuvien käytössä digitaalisuus on todella poistanut aikatauluongelmat. Iltiksen eilisen ristikkoextran kannessa oli Porissa lauantai-iltana otettu foto ja saman matkan fotoja on mm. parin viikon päästä ilmestyvässä Punaisessa Pelikaanissa ja ensi perjantaina Avun ristikkoringissä.
137. RA30.9.2008 klo 17:07
Mielenkiintoista lukea tuo MM:n juttu. Enpä ole tullut ajatelleeksikaan, että kun oma piirustustyyli muuttuu, niin sinänsä hyvät kuvat eivät enää tyyliltään sovikaan
s a m a a n ristikkoon juuri piirrettyjen kuvien kanssa.

Sama pätee myös yleisemmin? Kun ylipäätään aikaa kuluu, niin hyvänkin kuvan jotkut yksityiskohdat (vaatteet, hiukset, rekvisiitta) vain alkavat näyttää "huonoilta"? Aikansa eläneiltä?
138. RA30.9.2008 klo 17:20
Tarkoitan, että aiheuttaako aika muuttuvine muoteineen ja tyyleinen piirroksiin mahdollisesti vielä nopeampaa uudistustarvetta?
139. MM30.9.2008 klo 19:24
Joku saattaa ajatella että "Samanlaisia pottunokkiahan ne ovat olleet jo iät ja ajat..", mutta ainakin omaan silmään kaikki vuosien tuomat muutokset viivojen paksuuksissa, varjostuksissa, väripaleteissa ym. pistävät siinä määrin häiritsevästi, ettei ihan eri aikakausien raapustuksia voi samaan tehtävään laittaa. Ja jotkut uudemmatkin kuvat on laitettava välillä "jäähylle" ja tehtävä taas uusi, kun tulee tunne siitä että on viimeaikoina sitä samaa liiaksi käyttänyt.

Mistää muuttuvista muodeista minen tiiä mitää.
140. Tapsa30.9.2008 klo 22:49
En laadi, ja nostan hattua kaikille laatijoille, sanasijoittelua en hallitse, mutta vihjeytyksessä voisin sanoa olevani "mukana riveissä". Nautin, kun saan eteeni laaditun ristikon, ja pääsen sitä vihjeyttämään. En osaa piirtääkään, mutta aina on joku toteuttaja (piirtäjä) löytynyt, ja aion jatkaa valitsemallani uralla. Otan vastaan vihjeytettäviä laatimuksia.
141. RA30.9.2008 klo 23:02
MM taitaa puhua nyt vastoin parempaa tietoaan. Ainakin itse olen ollut havaitsevinani just MM:n piirroksissa hyvinkin tuoreita muoti-, vaate-, tavarajuttuja. Samoin Kärkkäisen Helin piirroksissa. (Ja muutaman muunkin, en käy nyt kaikkia mielestäni hyviä tähän luetteloimaan.)

Ratkojana niitä on kuitenkin ollut mukava bongailla. Silkkaa ylellisyyttä, jos ristikko jo muutenkin on hyvä.
142. -3.10.2008 klo 09:33
-
143. Pena29.12.2008 klo 12:36
Mukavaa lisävaikeutta saatu Erä -lehden jouluristikkoon. Lieneekö ollunna joulukiirusta jossain?
144. kp29.12.2008 klo 13:26
kun vasemmalla käellä tekee niin tulee sopivia
145. [PP]29.12.2008 klo 14:30
[Sopimattomiakos se oikea käki sitten tekee?]
146. JPQ1.1.2009 klo 00:26
Lähteekö koskaan laadinta liikkeelle siitä että HALUAN tämän sanan ristikkoon (tai muuhun alan tehtävään)? itsellänihän on jotain sanahaaveita osa salaisia syykin selvä kun tehtävät tuppaa olemaan palkinto tehtäväksi tehty tosin en tiedä kelpaako...
147. Kravattimies1.1.2009 klo 01:39
JPQ, pääkuvasta tulevat sanat tai lauseet kirjoitetaan ensin paikalleen, siitä se lähtee (tai olen pahasti hakoteillä)
148. Eki12.12.2010 klo 14:34
Toteutuksesta on puhuttu viimeksi (tässä säikeessä) vajaat kaksi vuotta sitten uudenvuodenpäivänä.
149. Eki6.7.2011 klo 01:58
Heli Kärkkäisen haastattelu sivulta 26 alkaen.

(http://www.taiko.fi/blogi/kuvittaja4_08.pdf)
150. Matti6.7.2011 klo 12:05
Mielenkiintoinen juttu. Lempparikuvittajani sai kasvot.
151. Ode2.2.2012 klo 15:18
Hellouta, tietäisikös joku ihan faktan faktasti että voisiko ristikonlaatija saada jotain apurahaa? Kun olen ajatellut hieman josko alkais pääsääntösesti laatimaan. Vajaan vuoden "harjoitellut" ja julkaistu on ja julkaistaan lisää. Saa piirtää ja pyöritellä sanoja. Jes. - Kiitostan etukäteen vastauksista /-sesta:)
152. Taata2.2.2012 klo 15:35
Jos tulot jäävät pieniksi, niin voit ehkä saada työkkäristä työttömyyskorvausta? Kannattaa sieltä kysellä sieltä.
153. Ode2.2.2012 klo 15:57
Höpsis, sittenhän mun pitäisi olla valmis heidän pompotuksilleen kaikenaikaa ja ottaan töitä vastaan. Olisi mielenkiintoisempaa tehdä tätä rauhassa itsekseen, mutta vielä - tai tuskin ehkä koskaan? - pääsenkö tienestille. Joten ristikkopalkkioiden varaan ei voine jäädä. Ainakaan tässä vaiheessa. Olen kyllä tehnyt ihan miellyttäviä ristikoita elikkäs sanat ristissä, vihjeet tekstaten ja piirtäen ym A3-ruudukot.
154. Jaska2.2.2012 klo 16:11
Apurahat aloitteleville laatijoille ovat surullista kylläkin toistaiseksi kiven alla. Voimme vain toivoa, että joku työllään mittavan omaisuuden koonnut laajakatseinen laatijakonkari kokee velvollisuudekseen turvata myös tulevien ratkojapolvien oikeuden jatkaa esi-isiensä kiehtovaa harrastusta ja perustaa tarkoitukseen säätiön lupaaville ristikkomaan toivoille. Näitä kroisoksiahan on maassamme pilvin pimein.
155. Eki2.2.2012 klo 16:18
En tiedä, kuka Ode on ja minne tekee. Toki ristikon laatimisella on mahdollista kerätä elantokin, mutta pientä onnea tarvitaan mukana eikä taitokaan ja ratkojia miellyttävä lopputulos ainakaan haitaksi ole.
156. Ode2.2.2012 klo 16:26
Mielenkiintoista. Ei vanhalta ns. konkariltakaan siis jää mitään mättöä - ei hitsi. Täähän on tosi jänskä ala - oon hoksinut että monet on äimänä tästä kun kuulee että "mite nää ossaat".
157. Ode2.2.2012 klo 16:27
Niin mä haen hauskan aiheen ja piirrän pääkuvan ristikkoon ja teen niinku kaiken. Ja kuolen köyhänä ilman säätiötä.
158. Ode2.2.2012 klo 16:30
Eki: tähän asti mun ristikoissani ei oo ollu moitittavaa. Kiitos hyvän kustantajan joka kärsivällisesti opetti, opettaa, on opettanut, tulee opettamaan. Ja kritiikkiä on piisannut mutta myös kehuja. - Toki olin itse kiinnostunut ja piirtämisestä aina tykännyt sekä sanoista ja riimittelyistä iät ja ajat :)
159. Ode2.2.2012 klo 16:36
Hah korjausta: siis toki muutettavia korjattavia asioita on ollut ratkaisusanoissa - mutta vihjepiirroksissa ei ! Ehkä joskus vihjesanoja joutunee muuttaan. Mikäs siinä!
160. Ode2.2.2012 klo 16:39
Pakko laittaa Jaskalle kysymys: mitä meinaa "aloitteleville" laatijoille. Saako vanha guru kuitenkin jonkun kympin joskus ?
161. Eki2.2.2012 klo 16:52
Ode, jos haluat, lähetä ristikkonäyte tämän sivuston yläreunassa näkyvään osoitteeseen ja kerro, minne teet. Voin antaa henkilökohtaisia vinkkejä. Alalla on paljon juttuja, joista vain osa konkareista tietää. Olet varmaan jonkun kilpailijan leivissä, mutta annan ihan puolueettomia kommentteja.
162. Taata2.2.2012 klo 16:58
Täälläkin on tietoa ja olisin kiinnittänyt muutamiin seikkoihin huomiota, mutta Eki ehti ensin. Minä olen tällä sivustolla vieras ja Eki on isäntämies.
163. Eki2.2.2012 klo 16:59
Kyllä vieraatkin saavat auttaa, ei rajoitteita. Ajattelin vain tarjota ihan konkreettista apua, koska sitä on liki mahdoton antaa ilman että tietää henkilön ja hänen työnsä tason.
164. Taata2.2.2012 klo 17:14
Minä lähtisin viivasta ja sen paksuudesta liikkeelle eli että ristikko näyttää ristikolta eikä miltä tahansa pinnalta. Kysyisinkin Odelta, että minkä paksuisia viivoja käyttää?
Mitään mainoskynällä tehtyjä juttuja en suosittele ainakaan.
Persoonallinen käsiala on tärkeä seikka.
165. MM2.2.2012 klo 17:38
Eiköhän Ode nyt kaivannut tietoa mahdollisuuksistaan toimeentuloon, mahdollisista tuista ja apurahoista, eikä mistään hlvtin viivanpaksuuksista.

Mitään faktan faktaa minulla ei mistään apurahoista ole, mutten minä ainakaan keksi millä nimikkeellä ja mistä rahastoista ristikontekijä semmoista voisi edes anoa, kun suurin osa taiteilijoistakin jää näppejään nuolemaan. Nälkäpalkkioilla kaikki tuntemani ristikkoammattilaiset ovat aloittaneet, ja vasta vuosien myötä saaneet hilattua palkkionsa ja työmääränsä sellaiseksi, että jotenkuin toimeen tulevat.
166. Taata2.2.2012 klo 18:27
En kannata Guggenheimin museoketjun tuloa Helsinkiin.
Kuinkahan paljon siihen jo nyt käytetyillä varoilla ja kaikkiaan siihen uppoavalla rahasummalla voitaisiin tehdä jotain muuta tärkeämpää ja jakaa esim. myös apurahoja.
167. Ode2.2.2012 klo 20:07
olen käyttänyt monenlaista viivan paksuutta ja nimenomaa itse en oo niitä ns. "aneemisia" tai värittömiä tekijöitä. mun ristikko kyllä näyttää erottuvan muiden joukosta ja kustantaja on ollu tosi tyytyväinen mun työn jälkeen ja iteki oon. 3 ristikkoa on julkaistu, neljäs tulee nyt helmikuulla. ja 5 just tarkistusvaiheissaan enään. - sehän tässä just onkin että osaisinko vähän "höllentää" tässä "työni jäljessä" ja tehdä enemmän liukuhihnamaista tuotantoa, tekasis ns. takakäpälällä toinen silmä kiinni -malliin tyyliin. kuitenkin mä voin käyttää monenlaista taitoani tässä hommassa ja saa itsenäisesti edetä ja tehdä. mutta se toimeentulo, näillä palkkioilla ei leivän päälle tuu mitään ja leipäkin on pelkkä ristikkopiirros vaan :)
168. Ode2.2.2012 klo 20:10
ai niin tuonneko toimituksen sähköpostiosoitteeseen voisi laittaa siis jo vanhempia julkaistuja ristikoitaan? olisi se ihan mukava saada toki kommentteja ja neuvoja monista asioista jos vain passaa !
169. Ode2.2.2012 klo 20:48
niin en kai minä loukkaisi siinä kustantajaani jos laittasinkin jo ajan ohittaneet julkastut, onhan ne mun kotisivuillanikin ja muuallaki esillä.. niin sen tähän haluaisin kertoo että nyt neljännen ristikon kohdalla on tullut rohkeutta elikkäs turha A3:n jännitys jääny pois eli uskallanko tökätä kynällä -malliin heh. mutta kuitenki pieni jännitys on kiva olla siitä tykkään, se auttaa hommassa - on semmonen hauska fiilis tehdä ja piirrellä. mulla meinas olla aluks "jäykkiskäpälä" :) sit oon ilokseni huomaillut että sanatristiin on alkaneet mennä paljon sutjakammin. eli nyt kannattais rampan kalkattaa ja "takoa kun vihjeet" on kuumia :) -täytyy myöntää että suomenkieliopin -kertauskurssille saisin mennä ja partisiipit ei ruleta yhtään heh!
170. Eki2.2.2012 klo 21:00
Riittää kun kerrot kotisivujesi osoitteen, siinä ei liene mitään arveluttavaa.
171. saa arvata2.2.2012 klo 21:44
Liekkö sama ode, joka on saken bestis
172. Eki2.2.2012 klo 21:50
Oden viesti on perillä ja hän saa lähitunteina vinkkejä.
173. Ode2.2.2012 klo 22:04
En oo saken bestis :) niin että vaikee arvata siis! - Facebook pörssiytymisen yhteydessä pyöri semmone sukari ku Odenwalli (vai Odenwallin kun oli gen.muoto jutus) - se ois tosi nasta sukunimi kyl!
174. Ode2.2.2012 klo 22:08
eix toi Guggenheimin museoketju siis oo mikään köyhän artistin apulainen... siis pika-ajatus vaan aikasempaan Taatan viestiin.....?
175. Ode2.2.2012 klo 22:52
kaikki mun ristikoissani on itse piirtämää. toki oon ottanu netistä joskus kuvan esille ja sit mallaillu lyijjärillä paprulle. mutta mikään ei oo siis suoraan jäljennettyä. en kyl viittis. ala-ja yläasteella sentään piirustus ollu mun vahvin jutska. ja posliinin maalauksessaki aikoinaan stabilointikynällä mallailin Karvis-kuvia kaakeleihin tai beatles-poikien kuvia lehtijulkaisusta kahvimottiin - Paul on tosin vieläkin vailla toista silmää.. . - mää oon ollu penikasta lähtien kiinnostunu kaikista knoppitehtävistä ja piirrosmallailuista. 70-luvulla oli niitä knoppi-kirjasia ja paljon tehtäviä. vitsi että mää diggasin.
176. Ode5.2.2012 klo 05:17
Lähitunteina tarkoittaa siis muutaman vuoden sisällä. Voitko isäntä Eki poistaa nämä minun viestit täältä? En kaipaa neuvoja tms muutaku apurahat. Sen asian selvittelen itse.
177. Eki5.2.2012 klo 09:35
Vastasin sulle Ode sähköpostilla lähitunteina, että vastaan kunnolla mutta lähitunnit ei riitä. Mutta ok, onnea selvittelyyn, apurahoista en mitään tiedä. Sanasepot on hakenut joitakin apurahoja toimintaansa viime aikoinakin, mutta käsittääkseni ei ole lykästänyt,
178. Ode5.2.2012 klo 09:53
Ok elikkäs ompa ihme ettei tämä ala päässyt mihinkään taitelijoiden "tukipiiriin"! - on monivivahteinen homma piirtämistä paljon ja kyllä siinä pitää olla huumori päällä kun touhuaa tätä :)
179. Eki5.2.2012 klo 10:09
Ainakin yksi firma on hakenut tekijöistä työkkäristä, ovat siis saaneet "apurahaa" laatijoistaan, ehkä heitä sillä rahalla kouluttaneetkin.

Ainakin yhden laatijan tiedän, joka on saanut starttirahaa, kun on perustanut yhden ihmisen yhtiön. Tämä voisi olla Odellekin yksi vaihtoehto. Suurin osa laatijoista hoitaa vero- ja eläkeasiansa itse, lehtitalot ja ristikkolehtifirmat sitä tosi harvoin tekevät. Tekijällä on siis toiminimi tai joku muu yritys.

Perusidea ristikkoalalla on kuitenkin, että tekijä tekee ja ristikon tarvitsija siitä maksaa korvauksen. Se "tuntipalkoille pääseminen" tulee ajan myötä, jos ja kun laatija oppii tarpeeksi nopeaksi ja ostaja maksaa tarpeeksi.

"Turvattu toimeentulo" on alalla olla hankalampi kuin "mukava sivuduuni".
180. Ode5.2.2012 klo 10:34
Joo ei tää mikään sivuduuni voi olla koska kyl mä oman aikani tarvitsen sanat-ristiin ja luovuuteen eli piirtämiseen - ja sen vitsi-idean kekkaamiseen ja siitä pääkuvan piirto. Tykkään kyl hommasta ja ajatus tuli että pirhuna sentään voisinks mä tehä tätä mielellään mun työnä ihan. Saa tehä millon vaan - työpiste on luovasti heti käsien ulottuvilla prkl. Mahtavaa. Joo pitääpä kysyä työkkkäristä ja Kelaltakin että eikö ois mitää tukijuttua olemassa. - Niin vielä kuiteski oottasin sulta jotain kommenttia niistä 3 ristikosta - saitko esille ne sieltä linkkipainikkeista?
181. Eki5.2.2012 klo 10:51
Ok, komento takaisin, sanon niistä jotain jossain vaiheessa.
182. Ode5.2.2012 klo 12:17
Myös komento takaisin =) Kuhan kerkeet kerro !!!
183. Tempukset kunniaan5.2.2012 klo 17:14
"Vastasin sulle Ode sähköpostilla lähitunteina"
Ekillä suomen kieli on hukassa pahemman kerran
184. Ode5.2.2012 klo 17:21
joo vastas hän mutta ihan vaan että aikoo vastata myöhemmin hah - mie hieman suivaannuin förstex mutta oon mä jo lauhtunut pari kertaa ainakin :)))
185. Ode5.2.2012 klo 17:21
joo vastas hän mutta ihan vaan että aikoo vastata myöhemmin hah - mie hieman suivaannuin förstex mutta oon mä jo lauhtunut pari kertaa ainakin :)))
186. Ode5.2.2012 klo 17:21
joo vastas hän mutta ihan vaan että aikoo vastata myöhemmin hah - mie hieman suivaannuin förstex mutta oon mä jo lauhtunut pari kertaa ainakin :)))
187. Ode5.2.2012 klo 18:04
prkl.... kun tökki kone ja netti... otappa Eki pois 2x mun aiemmat kun tullut triplaten!!!!!
188. Ode5.2.2012 klo 18:15
heh rupes huvittaan: "tuntipalkoille pääseminen" tulee ajan myötä, jos ja kun laatija oppii tarpeeksi nopeaksi ja ostaja maksaa tarpeeksi." - että juu millonkahan tällainen juttu kohtaa todellisuudessa. ja ku aattelee että voi tehä myös "värikästä" ja "luonnekasta" työtä piirtämällä ja tekstaten. ainakin mitä olen ite tehnyt ja varsinkin nyt viimeset 6 ristikkoa. sivutyönä tätä ei ehkä tulis tehtyä koska ainoat vapaa-ajat ois kyseessä. äkkiäkö nää funtsaat viikonlopun tän homman parissa? joo kyllä sitte kun keksiny idiksen ja päässyt juonesta kii - kyl mää kökkään tätä hommelia sit ja sanon muille jutskille että hellurei en mää ehi nyt kiitti mulla on hommaa :))) ja mieluista hommaa onkin.
189. jeps5.2.2012 klo 18:31
Olet Ode melko energinen tyyppi, turbokone, mutta jos se Eki testaa heti alkuun sinun erästä laatijalle ominaista ominaisuutta, eli pitkäpinnaisuutta.

En ole varma, mutta laatijan pitää varmaan olla sähäkkä, nopeahoksaavainen, tehokas, mutta samalla periksiantamaton ja sitkas tietyllä tapaa ja luja- että pitkähermoinen.

Hyvä ominaisuus voi olla myös se, että jos tekee päätöksen, sen voi vetää takaisin - ja ottaa asia uudellen käsiteltäväksi. Tuo ominaisuus passaa kyllä hyvälle ratkojallekin. Vaikka vihapäissään, jos ristikko ei meinaa ratketa, sytyttää sillä saunankiukaan ja vielä katumapäälle tullessaan kerää tuhkat ja ratkoo loppuun.
190. Ode5.2.2012 klo 19:09
jeps: mää oon erittäin vittumainen tyyppi ja itekseen vehtoova paskiainen haha :) ja juu mää oon vitun pitkäsietonen persereikä, suutun räjähän ja tuun vastaan ! of korse sano horse. ja mä riimitän juttuja - se on helevetin sisäsyntystä ee voo mitiä. - niin ristikot: sanat ristiin siinä on joutunu itelle peiliin katsomalla myöntää miljoona asiaa. yks niistä on luopuminen. eli sun on kyettävä luopumaan hyvistä jutuista vaikka saatana pää irti lähtis. se vaan on. ja sitte alat uudestaan vääntään. ja se on hauskaa. ja sen pelon ylitys siinä on yks jutun tärkein pointti sekä sen A3:seen tussilla tökkäämiseen - pelon kaikella perkeleellisellä uhallakin -kohtaat jumalauta sen ja alat tökkiä menemään !!! se ruudukon teko - voi perese... hah joo kyl mä kärsin. pitää sitä kärsiä jos voi nauttiakkin. jeps. vievät vielä tuhkatki pesästä.... ei saa mtn ei muutaku sanomista =DDDDD
191. jeps5.2.2012 klo 19:40
Joo, asia ei mulle mitenkään sinänsä kuulu, mutta persoonalliset henkilöilmentymät ovat mielenkiintoisia, että siksi kirjoittelin keskusteluunne. Mutta sen näkee kyllä, että sinussa on kyllä potentiaalisuutta ristikonlaatijaksi. Uhrautumista työhön löytyy.

Toivotan menestyvää uraa Ode, jos ja kun tuolle vaativalle tielle lähdet.
192. Ode5.2.2012 klo 20:09
juu kiitus jeps - joskus on kiva saada myönteistä palautettakin. mää oon niin tottunu negaatioihin että oksat veks mutta eise koskaan mua ole estänyt etenemästä. kai sitä on vähän hullu? hah! pakkohan sitä on! joo kyllä mä aion jatkaa näitä hommeleita se on ihan saletti! kun tässä tulee mun riimittely- ja piirtämistaidot sekä just noi pitkäsietoset ominaisuudet käyttöön! mää saatan siis suuttua mutta yleensä en jää vatvomaan juttuja. elämässä kerkiää mielestäni tekeen mieluisamman kun kekkaa kaikkee hauskaa eikä junttaa jossain helevetin pereseessä!!!
193. Ode5.2.2012 klo 20:10
itte asiassa kaikki negatiivinen yleensä potkasee mua etiäpäin :))
194. Taata6.2.2012 klo 14:54
Siis viivasta ja sen paksuudesta lähdetään liikkeelle ristikon pohjan piirtämisessä ja vihjeissä. Perspektiivistä ei kannata kantaa kovin suurta huolta. Tärkeämpää on, että ratkoja saa kuvista selvää ratkaisusanaa etsiessään. Joskus on vaikea löytää ratkaisusanaa, jos kuvitus on kovin runsasta esim. piirretään koko kirkonkylä, kun ratkaisusana on kellotapuli tai kello.

Toisaalta sitten tapaa paljon sellaisia vihjeiden piirtäjiä, jotka käsittelevät viivoja siten, että niissä voi hyvällä mielikuvituksella nähdä mitä vain, mutta ratkaisusanat löytyvät tavanomaisuuden vuoksi helposti näistäkin joskus ihan töherryksiin saakka yltävistä luomuksista. On ihailtavaa, kun pystyy muutamalla viivanpätkällä ilmaisemaan asiansa selvästi. Jos kysytään esim. traktoria, niin ei tarvitse piirtää koko traktoria vaan esim. keulan vain lopun osan jäädessä viivan taa. Heikki Kalpa oli aikoinaan tämän alan mestarismiehiä.

Myös ruudussa pysyminen tuottaa joillekin laatijoille vaikeuksia ja lisäaluetta kaapataan sitten ratkojien alueilta.
195. Ode6.2.2012 klo 15:04
no ootkonää nähny mun ristikoita? oma kustantaja ainaki ollu tyytyväinen - saatan mä välillä piirtää laajemminkin vihjepiirroksessa eli turhaankin mutta jos on isosti tilaa niin ihan väriläiskäks ja silmälle iloksi isompi piirros. - pitääpä keväällä ilmotella tänne millon julkastaan mun ristikoita ja missä lehdissä. seuraava tulee 15.2. Ristikkopommissa 2/12. - mulla kyl aikoinaan koulussa tuli hyviä arvosanoja piirtämisestä ja ainekirjotuksista, eli sanoja pukkaa hehe :) en kuitenkaan rupee liikaa miettiin piirtämistekniikkaa: just kun mää oon löytäny sen rennon otteen ja hauskanpidon siihen. mutta otan kyllä tosta neuvon itelle !- mielestäni paneudun kyl hommaan tosissani kun teen. yks ystävä on tykänny mun ristikoista ja hänen pitää ostaa aina ne lehdet itelle vaikkei täytteliskään niitä. sit hän haluaa myös A3:sta kopiot itelle. no sitten tämä ystävä hyvä keksi että mä voisin tehä hälle kalentereita joihin liittäisin niitä piirustuksia. no mikäpäs siinä. vaikken tienaa mitään sillä :)
196. Ode6.2.2012 klo 15:41
joskus muuten saa pistää "silmän kouraan" ja kattoa tosissaan että mitähän piirros mahtaa esittää! - sitten partisiippi on melkoisen hankala mulle. ISO Suomen kieliopin sivuilla on monta sivua aiheesta ja muuallakin. silti tahdon haksahtaa: esim. saatu ja aisattu. no just täyttelin Yhteishyvän ristikon ja siinä oli vihjeenä: tilikin ja sen ratkaisuna avattu. no eikö se oo partisiippi. munkin vihjeenä tolle saatu sanalle oli saaliskin? vaan eipä passana ei. mutta yllättävän hyvin pystyy tekee korjauksia jos pitää muuttaa sanaa - niin siinä on pakko muutella ympäriltä paljon muitakin. mutta ei oo kertaakaan menny että muuten valmiin ristikon joutus hylkäämään muutoksen (muutosten) takia. - sit usein ristikoissa on loppukirjain piilossa. niitähä alku- eikä loppukirjaimia ei sais olla piilossa.
197. Ode6.2.2012 klo 16:48
voishan sitä tehä semmosenki ristikon että ei laita ku sinne tänne vihjeen - ja sitten niistä jo saaduista vastaussanoista voi päätellä muut sanat ympärille. tavallaan ristikon ratkaisija laatii ristikon heh. vähän ku krypton tyyliin. paitsi kryptossa tulee sit avuks ne numerot että niiden perusteella tietää kirjaimet. tais olla ihan höpsis juttu mutta menkööt vitsinä :)
198. Auroran pappa6.2.2012 klo 17:05
Onhan sitä jo sellaisia ristikoita Seuran ristikkoliitteessä, kun ei ole vihjeitä muuta kuin sanat aakkosjärjestyksessä ja ne sijoitetaan ruudukkoon.
Aikaa viepää ja ikävää hommaa.
199. Eki6.2.2012 klo 17:19
Kyllä mä oikeastaan olen tässä säikeessä sanonut pääosan siitä, mitä Odelle osaan, toivotan onnea valitsemallasi tiellä! Puhtia tuntuu riittävän.
200. JTak6.2.2012 klo 17:41
Kommentoin tuohon, kun huomasin viittauksen Yhteishyvän ristikkoon. Avattu on partisiippi ja käsittääkseni ne ovat jopa aika yleisiä ratkaisusanoina. Ratkonta on tosin jäänyt viime aikoina vähiin, niin en mene varmaksi sanomaan.
201. Ode6.2.2012 klo 18:33
aijjaa, mutta eiks ristikot ookkin vapaa-ajan aikaavieviä harrastuksia. vai tarkotatko notta laatijalle aikaa viepää. eikai... ku sehä ois iisimpää, teet excelissä koneella sanatristiin ja ei vihjeitä harvakseltaan :) alkas tuntua kyl itestä että koenko tyytyväisyyttä että miltä se ristikko näyttää! tuskimpa.
202. Ode6.2.2012 klo 19:27
no minunkin mielestä tuollaset partisiipit ku -tu -ttu on ainaki ihan okei kuuloisia. just jos vihjeenä on jotain kysymys- tai huutomerkillä että nyt kyseessä siis hauska lauseke. - mut mis välis Ekin ja JTak:n viestit on tulleet tonne väliin. Viime oli toi Auroran pappa jonka jälkeen kirjoittelin. Höh!
203. jpq6.2.2012 klo 22:43
Auroran pappa: jotkut taas tykkää noista. tiedän ja minusta hyvä että jokaiselle jotakin. ja käsitin ettet tykkää kun sanoit ikävää hommaa.
204. Ode12.2.2012 klo 14:11
Niin juu piti kiittämäni Ekiä ja muita vinkeistä vinkeistä. -Ei sitte kukaan syttyny idiksestä Laadi laakereillas ja hoksaa puuttuvat vihjeet :D
205. Piiri pieni pyörii12.2.2012 klo 16:29
Tekisi kirjoittaa otsikon mukaan omahyväisyydestä, mutta en kirjoita.
206. Ode12.2.2012 klo 20:01
no huijui jos tuo tarkotti mua kuten varmaan muutamien omien yli-alta-lipan viestieni perusteella otaksun niin mun pitää hommata äkkii pitkät tikkaat!! mut oon ollu niin onnellinen kun kerrankin jotain mukavaa on itelle tapahtunut kuten nää ristikkohommelit ja harrastuspohjalla saa mennä ja harjotellessa :) ja ystävä josta kerroin on 70v vanha ihminen ja tulee ilokseks kun saa katella piirroksia ym. ja ne on jo vanhoja julkastuja jne. - välleesä täällä on miun omintakeisia vitsejä, kuten vimosinkin oli. sori jos mie oon loukannut joitakin. itsekin otin aluksi herkkänä itteeni. noniin elämä jatkuu :)
207. Odelma15.2.2012 klo 19:24
Sais vielä äänen päälle
208. Eki8.5.2012 klo 16:05
Toteuttajiltakin on kyselty.
209. h8.5.2012 klo 16:06
Kiitos kun laitoit.
210. turutar9.5.2012 klo 16:38
Turun Sanomien Extra-liitteessä lauantaina 5.5.2012 Markku Mäkelä kertoi työstään. Juttu on luettavissa lehden nettisivuiltakin.

(Tämän tiedon julkaiseminen ei onnistunut linkin kera, joten kokeilen ilman sitä.)
211. Marco Poloinen9.5.2012 klo 17:10
[Tämä sivusto ei hyväksy linkkiä sellaisenaan, vaan eteen on laitettava jokin merkki (tässä alleviivausviiva), joka on poistettava ennen hakua.]

Linkki turuttaren lähettämään juttuun:

_http://www.ts.fi/teemat/extra/1074042643/Pahkinoi ta+purtavaksivankalla+kokemuksella
212. ++juh9.5.2012 klo 17:36
Lisäämisen sijaan kannattaa poistaa yleensä turhat merkit (http://) ja (www) linkin alusta:

ts.fi/teemat/extra/1074042643/Pahkinoita+purtavaks ivankalla+kokemuksella
213. .9.5.2012 klo 17:47
7.5.2005
214. Marco Poloinen9.5.2012 klo 17:50
Tuo on varmaan fiksumpi konsti, mikäli kaikki selaimet vain tukevat menettelyä.
215. jpq9.5.2012 klo 18:25
Marco Poloinen: ei tukene mutta saahan nekin lisättyä yhtä suurella vaivalla noin kuin poistettua ylimääräisen merkin.
216. ++juh9.5.2012 klo 19:42
jpq,

kerropa jokin normaali [http-]selain, joka ei löydä [http-]sivulle, jos käyttäjä jättää [http-]osoitteesta [http-]protokollatiedon pois. Jos [http-]protokollatieto puuttuu, niin [http-]selain käyttää oletusprotokollaa [=http].

Nykyisin vain huonosti konfiguroidut palvelimet vaativat osoitteeseen [www]:n. Tietenkin linkin postaajan tulee varmistaa, että linkki toimii ilmankin.
217. MM10.5.2012 klo 08:09
Marco Poloisen laittama linkki on siis 7 vuoden takaa, ei siis se, mistä turutar mainitsi.
218. Eki10.5.2012 klo 09:42
Ei löydy markku mäkelä -haulla, olis kiva lukea.
219. Marco Poloinen10.5.2012 klo 13:41
Anteeksi, tuli tuo päiväys liiassa lukuinnossa ohitettua! Kun en Ekin tavoin löytänyt nimihaulla, hain ekstralla ja tuossa tulos. :-(
220. tonimikael10.5.2012 klo 14:10
Eikö olisi hyvä käyttää tällä saitilla lyhennettyjä nettiosoitteita (tinyurl.com)? Minä olen ainakin sen verran laiska, etten jaksa alkaa monelta riviltä kopioimaan linkin osoitetta, paitsi jos sattuu olemaan ihan hirmumielenkiintoisen oloinen.

Jatkanpa pehmistä...
221. Marco Poloinen10.5.2012 klo 14:19
Ei ko. juttua kyllä hevin löydy TS:n nettisivulta. Mahtaisiko olla digilehdessä, jonka exstra-liitteeseen ei näytä olevan kovin yksinkertaista päästä maksamallakaan...
222. Eki10.5.2012 klo 14:21
Pannaan illalla siitä tänne skannattu versio.
223. Eki10.5.2012 klo 14:24
Eikun sehän onkin nettiosoitteessa:

_www.kolumbus.fi/markku.makela/Kuvat/MM-juttu.jpg
224. Marco Poloinen10.5.2012 klo 14:38
Nonnih! Salaperäisyyden varjo väistyi. Mitä lie kohdehenkilö mieltä toimittajan onnistumisesta, sivullisesta ainakin ihan valaiseva ja mielenkiintoinen!
225. MM10.5.2012 klo 16:47
Ihan ok. Ammattitaitoinen toimittajapolo sai suht tylsästä kohteesta ja parin tunnin höpötyksestä poimittua olennaisimman. Kai.
226. ei ++juh13.5.2012 klo 19:20
Muistuu mieleeni nuoren Sakari Vuokilan ja MM:n keskustelut mm. Vanhan korjaamisesta
227. h13.5.2012 klo 19:54
Onko Sakari veljesi Eki..
228. Eki13.5.2012 klo 20:16
Ei.
229. h14.5.2012 klo 07:44
Ok.
230. Eki16.7.2012 klo 20:53
MM:n piirros vilahti Yle Teeman ohjelmassa Tähtäimessä maraton pari minuuttia sitten.
231. Viljami17.7.2012 klo 06:12
Tänään Ylen aamu-tv:ssä klo 8:48 "miten sanaristikot syntyvät?"
232. RA17.7.2012 klo 06:18
+ aiheeseen liittyvä vihje katsojille jo noin 8:20. Mukana Sanaseppojen puheenjohtaja Jari Haapa-aho.
233. Koirakolo12.10.2013 klo 11:35
Mite tehää sanaristikko
234. M.A.Penninen24.10.2013 klo 09:15
minulla olisi kysymys Erkki Vuokilalle. Miksi harrastatte ylenpalttista sensuuria?
235. Eki20.3.2018 klo 22:47
Tarinaa ja vastauksia.
236. Tarja30.9.2021 klo 13:52
Tykkään tosi paljon Pekka Joutsin käsialasta ja hänen piirroksistaan. Mainioita ukkeleita esiintyy ristikoissa, mutta en muista koskaan nähneeni hänen piirtämänään yhtään naispuolista hahmoa. Onkohan kukaan muukaan nähnyt ja onkohan siihen jokin syy?
237. Funny30.9.2021 klo 14:50
Kerran olen nähnyt naisen Pekka Joutsin ristikossa, oikein tomera täti, joskus vuosikymmeniä sitten. Siihen täytyi olla jokin erityinen syy.
238. Ritu25.12.2021 klo 12:21
Joskus tälläkin palstalla mainitsin kauan sitten jossain ristikossa olleesta kuvavihjeestä (muistaakseni oli P. A.Mannisen piirtämä), jonka saattoi nähdä kahdella eri tavalla, riippuen miten sitä katsoi.
Tässä vaiheessa en paljasta ristikkolehteä enkä ristikkoa, mutta nyt törmäsin samanlaiseen ihmeeseen ja piirtäjänä oli tällä kertaa Mäkelän Markku. Monia päiviä olen vaan ollut sitä mieltä, että ristikossa täytyy olla virhe sillä kohtaa. Kunnes tänään ymmärsin katsoa piirrosta aivan toisesta suunnasta ja se oli siinä!
Virheen mahdollisuutta pohdin pitkään sen takia, että siinä oli vain yhden kirjaimen heitto ja risteävästä sanasta olin varma. Täytyy ratksisuajan umpeuduttua muistaa kysyä kuvittajalta itseltään, että pystyikö hän ihan tarkoituksella piirtämään noin vai oliko tuo sattumaa ja huomasiko hän itse sen. Mutta olipahan itselleni ahaa-elämystä kerrakseen, kun sen vihdoin tajusin!
239. MM25.12.2021 klo 17:48
Mielenkiinnolla odotan notta mistäköhän kuvatuksesta on kysymys?
240. MM22.2.2022 klo 13:27
Kyse oli siis ylösalaisin olevasta piirrosvihjeestä. Mieluusti ottaisin kunniaa siitä että ihan tarkoituksella olisin osannut raapustaa kuvatuksen mikä nurinkin päin esittää jotain, mutta ei. Ihan puhdas vahinko oli.
241. jaana23.2.2022 klo 06:45
Itselleni on joskus tullut mieleen esim. PuPen käärmeestä ja sanakehikosta, että mahtavatko ne olla laatijoille vaikeampia kuin ns. tavalliset kuvaristikot? Sanakehikko on mielenkiintoinen ja mukava ratkottava, mutta täytyy olla tosi tarkkana. Itselläni kun ei ole mitään kokemusta laadinnasta, niin täytyy vain tyytyä ihailemaan, että laatija saa kaikki langat pysymään käsissään :) Mitkä ovat muuten laatijoiden lemppareita?
242. Ylläpito23.2.2022 klo 07:52
Siirrämme laadinta-aiheiseen säikeeseen. Tässä kysellään ristikkopiirtäjiltä.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *