KESKUSTELUT > RISTIKOT > KYSYKÄÄ RISTIKOIDEN LAATIMISESTA! - 2

4304. Kysykää ristikoiden laatimisesta! - 2

Eki20.10.2008 klo 10:17
Edellinen eli säie 810 on tapissa. Jatketaan täällä.

_http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php ?ryhma=0&p1=vast.php&p2=info_3.php&id=810&alku=0&t =k1
2. Eki12.12.2010 klo 14:33
Olen näemmä aloittanut jo toisen säikeen, joka kuitenkaan ole saavuttanut suurta huomiota. Ja sekin on yliarvio.
3. Pena12.12.2010 klo 15:49
Lieneekö Teemulla ollut eilisen Koviksen laadinnassa pitkät vierekkäiset pystysanat ensin, vai tuliko ajatus ns. matkan varrella?
4. Teemu Pallonen12.12.2010 klo 17:44
Jotenkin ne vaan muodostui siihen vahingossa ne pitkät pystysanat... :)

Oikeasti lähdin kyllä niistä liikkeelle. Toi asetelmahan ei tosiaan ihan mahdoton ole eli olisivat ne voineet periaatteessa muotoutua laatimisen aikanakin.

Yritin saada niistä pitkistä sanoista sellaisia, että niistä voi muodostaa yhteisen pääkuvan. Tällä tavoin ristikkoon sai hieman tavallisesta poikkeavan asetelman, kun pääkuvan sanat eivät lähdekään suoraan kuvan reunasta nuolilla.
5. Eki8.5.2012 klo 16:03
Etusivulle!
6. h8.5.2012 klo 16:05
Antti Skyttä. Minulla olisi kysymyksiä. Voisitko vastata niihin täällä. Pari kysymystä laatimistasi tehtävistä. Tehtävät löytyvät uusimmasta iisakista.
7. Taata8.5.2012 klo 16:34
Olen kaksi ensimmäisestä kolmesta Skytästä ehtinyt ratkoa.
8. h8.5.2012 klo 16:34
Minä en .
9. pius8.5.2012 klo 16:40
h, ei kuitenkaan näy mitään kysymyksiä?
10. h8.5.2012 klo 16:43
Kysyn vasta silloin, kun Skyttä on vastannut kutsuun.
11. Eki8.5.2012 klo 16:50
Jos kysymyksesi ovat asiallisia, kyllä Skyttä vastaa, se on marssijärjestys.
12. h8.5.2012 klo 16:54
Minun kysymykset ovat asiallisia.
13. !!8.5.2012 klo 16:57
LAITA NYT NE KYSYMYKSESI!!
14. h8.5.2012 klo 17:21
Oletko sinä 16.57 kirjoittanut Antti Skyttä..
15. qwertsu8.5.2012 klo 17:23
Ei taida Skyttä vastata. Niin on saastunut ajan mittaan sanaristikot. net tai sinnepäin, että Eki on kohta ainoa, joka enää kirjoittaa.
Laatu on huonontunut radikaalisti sitten alkuaikojen.
Surullista
16. Taata8.5.2012 klo 17:26
Jospa Skyttä antaa haastattelun osoitteessa Ristikkomaailma.fi?
17. h8.5.2012 klo 17:26
Niin on. Tai ehkä ei.
18. h8.5.2012 klo 17:27
Voisin mennä sinne. Mutta kukaan ei siellä koskaan vastaa.
19. Eki8.5.2012 klo 17:29
Kyllä ristikkomaailma.fi:ssä vastataan ylläpidon osalta, mutta jos Skytältä haluat vastauksen, kysy täällä. Farssiltahan tämä kyllä hiljakseen vaikuttaa eikä kohta kukaan viitsi vastata mitään.
20. ässä8.5.2012 klo 17:33
Kuinkahan pitkään ylläpidon pinna kestää tuota h:n jankutusta ? Ekihän jo kirjoitti tuossa edellä aivan selväkielellä, miten homma toimii !
21. Taata8.5.2012 klo 17:33
Eikö Skyttä voi suostua Ristikkomaailma.fi:ssä haastatteluun, jos puhutaan Iisakin Ristikoista vai mistä nyt puhutaan?
22. h8.5.2012 klo 17:35
Menen sinne kirjoittamaan kysymykseni.
23. RA8.5.2012 klo 17:36
[Laita h ne kysymyksesi tänne tai Ristikkomaailma.fihin tai ihan minne vaan. Eihän niihin muuten voi vastata. Ei tällaisilla keskustelualueilla mitään treffejä sovita. Antti vastaa Antille osoitettuihin kysymyksiin sitten kun ne ensin näkee.]
24. h8.5.2012 klo 17:36
Menen sinne kirjoittamaan kysymykseni.
25. Taata8.5.2012 klo 17:38
En jouda vetämään nyt mitään kyselytuntia. Antti vastaa aikanaan sitten. Ehkä tämä hetki ei ole sopiva?
26. RA8.5.2012 klo 17:39
Bravo!
27. h8.5.2012 klo 17:55
Niinkuin jo sanoin, menen ristikkomaailmaan kirjoittamaan kysymykseni Antille.
28. M-A8.5.2012 klo 18:09
On se hyvä, että moneen kertaan tulee sama asia kerrottua, jos joku ei vielä huomannut.
29. h8.5.2012 klo 18:13
Niin on.
30. RA8.5.2012 klo 19:41
[h, milloin menet laittamaan ne kysymyksesi Antille Ristikkomaailma.fihin? Jännittää niin.]
31. h8.5.2012 klo 19:51
Voisin kysyä ne ihan vaikka tässä.
1. Miten laadit ristikoita.
2. Kuvitus on joskus vähän epäselvä. Kuka kuvittaa laatimasi ristikot..
3. Milloin aloitit laadinnan..
4. Mistä keksit kaikki vihjeet. Käytätkö kirjaa apuna tai nettiä..
Siinä ne kaikki olivat. Vastaukset toivon Antilta mahdollisimman pian. Haluaisin laadinta-vinkkejä häneltä. Olen jo aloittanut laadinnan.
32. g8.5.2012 klo 20:33
Mutta missä ne luvatut kysymykset on?

Tuo Kuka, joka kuvittaa, niin onko kyseessä kuuluisa Matti Kuka vai hänen serkkunsa Liisa Kuka?

Ja hassu juttu, minäkin aloitin laadinnan milloin.
33. Taata8.5.2012 klo 21:34
Melkein kaksi tuntia olin poissa, mutta eipä näytä h saaneen juuri mitään aikaan. Ei kirjautunut edes Ristimaailma.fi:hin vaikka monesti aikoi. Kuvittajan nimi lukee Iisakissa ja muut kysymykset ovat huonosti formuloituja simppeleitä mitäänsanomattomia huitaisuja. Kaikki kysymykset ilman kysymysmerkkejäkin. Niin paljon epävarmuutta koko ajan ja ajatuskatkoja ja toistoa, että ilman muuta kyseessä on vanhempi vedättäjä kunnes toisin h todistaa. Ahkerana häärää siellä sun täällä pystymättä keskittymään mihinkään jääkiekkoa ehkä lukuun ottamatta ja tietää jotain sellaista mitä 12- vuotias tuskin tietää. Liian monta roolia näyttelijällä päällä samanaikaisesti niin, että kyllä vähemmästäkin jo sekoaa. Ei tässä kannata jatkaa analyysiä pitempään.
34. si-tee-raaja8.5.2012 klo 21:52
"Lähettäjä: hah 21.4.2012 klo 23:49
Minustakin on kiva kerrankin täällä nähdä oikea ristikkoharrastaja. Jatka vaan samaan tahtiin, eikä kannata välittää tylsimyksistä ja pilkunviilareista, joiden tarkoitus on tappaa täältä omaperäisyys ja muuttaa se omaa tylsää teksiä vastaavaksi tuotokseksi. Hohhoijaa... se tekeekin tästä saitista välillä niin pitkästyttävän, ettei sitä ees jaksa seurata."
35. h9.5.2012 klo 08:03
Kirjoitin kysymykset tähän säikeeseen eilen. Lukekaa ne jos kiinnostaa. Antti voi sitten täällä vastata niihin.
36. Antti Skyttä9.5.2012 klo 10:30
Vastauksia h:lle:

Kysymyksesi 8.5.2012 klo 17:21: Oletko sinä 16.57 kirjoittanut Antti Skyttä.. Vastaus: Kirjoitan vain omalla nimelläni. En ole kertaakaan käyttänyt mitään nimimerkkiä.

Viestistäsi 8.5.2012 klo 19:51

1. Miten laadit ristikoita.

Aika laajakeilainen kysymys. Laadin lyijytäytekynällä ruutupaperilehtiöön lukutuolissa istuen. Joskus laitan taustalle soimaan musiikkia.

2. Kuvitus on joskus vähän epäselvä. Kuka kuvittaa laatimasi ristikot.. Iisakkiin Kaarina Löfgren, Iltikseen Heli Kärkkäinen (nimet ovat nähtävissä kunkin ristikon yhteydessä).

3. Milloin aloitit laadinnan.. Oppikoulussa 1960-luvun alkupuolella aloin laatia luokkatovereille. Ensimmäinen lehdessä julkaistu tehtäväni oli vuonna 1970. Kuukausi sitten saavutin 3.000:n julkaistun ristikon rajan.

4. Mistä keksit kaikki vihjeet. Käytätkö kirjaa apuna tai nettiä.. Vihjeet ovat oman ajattelutyön tulosta. Sanakirjoista (Nykäsestä ja Pesosesta) tarkistan hyvin uein, että vihjeen ja vastaussanan yhteys on eksakti. Joitakin asiatietoja tulee tarkistetuksi netistä.
37. Eki7.9.2012 klo 10:50
Tänään Maaseudun Tulevaisuudessa juttua Jari Keräsestä ja hänen laatimansa ristikko. Tässä yhdistyvät hyvin laatijan koulutus sekä lehden aihepiiri ja kohderyhmä.
38. Jukkis7.9.2012 klo 11:14
Näköjään löytyy asiasta jotain nettisivultakin:
maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/sanaristikon-laat ija-tuntee-maatalouden-1.23553
39. Timo Stenhäll15.9.2012 klo 09:16
Olen kirjoittanut tänne foorumille todella paljon aiempina vuosina. Nyt pitänyt muutamia vuosia hiljaiseloa. Ennen oli nimimerkki mutta nyt en muista mikä se oli, niin päätin kirjoittaa omalla nimellä.
Olen laatinut ristikoita pienen ikäni ja pöytälaatikosta löytyy julkaisemattomia pilvin pimein.
Kysymykseni liittyen aiheeseen:
Ristikko on laadittu siihen pisteeseen, että se on A4-ruutupaperilla ja vain kuvat puuttuvat, niin onko mahdollista (ja miten) auttaa kuvittajaa tehdä ensin suurempi paperi ja sitä jotenkin pienentää jollakin tekniikalla?
40. m15.9.2012 klo 09:42
Osta CorelDraw ja piirtelemään.
41. +15.9.2012 klo 09:44
Kopiokoneet suurentavat ja pienentävät.
42. MM15.9.2012 klo 10:17
Vähänkin kokemusta omaava kuvittaja pykää kyllä ulkoasultaan painokelpoisen ristikon, vaikka se olisi vessapaperille laadittu.
Isompaa kokoa laatimuksessa tarvitaan lähinnä siihen, että laatija saa mahtumaan ohjeelliset vihjeet vihjeruutuihin.
44. Zepe30.6.2018 klo 16:10
Voisiko joku piilosanojen tekijä kuvata yksittäisen (n. 13x13 -kokoisen) tehtävän luomis- ja laadintaprosessia? Hyvin vähän aikaa oikeaoppisten tehtävien laadintaa kokeilleena ja hapuilevaa jälkeä aikaansaaneena (laadinnasta kuitenkin kiinnostuneena) kaipailisin vastauksia ainakin näihin kysymyksiin, mutta myös muut huomionarvoiset näkökulmat laadinnan osalta olisivat arvokkaita:

1. Miten suunnitellaan parhaiten oikeaoppinen pohja peiteruutuineen, ja mitä pohjan suunnittelussa tulee huomioida? Ilmeisesti pohjan symmetrisyys on vakiintunut käytäntö, miten symmetrisuutta voi hallita parhaiten? Entä miten vältetään piiloruutujen vääränlaista sijoittelua toisiinsa (esim. saako olla peräkkäisiä piilokirjaimia, kuinka suuri osa ristikkoalasta saa olla maksimissaan piiloruutuja, jne.)?

2. Piirrättekö ensin pohjan / valitsetteko vanhan, vai aloitatteko sijoittamaan pohjaan sanoja, jonka mukaan pohja peiteruutuineen muodostuu laadinnan aikana?

3. Kuinka monta valmista sanaa vihjeineen on hyvä olla olemassa valmiina, ja olisiko niiden hyvä olla eripituisia? Kannattaako niitä sijoitella sekä vaaka- että pystyvihjeiksi, entä tulisiko joidenkin valmiiden sanojen ristetä keskenään (tulisiko etukäteen miettiä siis valmiiden sanojen kirjaimia / risteyskohtia)? Tulisiko esim. ala- ja oikean laidan sanojen sijoittelu huomioida alussa siten, että sanat päättyisivät luonteviin kirjaimiin?

4. Kannattaako sanojen sijoittelu ristikkoon aloittaa jostain tietystä kohtaa, jotta loppulaadinta etenee parhaimmalla tavalla?

5. Miten laadinta valmiiksi sijoitettujen sanojen jälkeen parhaiten etenee? Tulisiko uusia sanoja pohtia ensisijassa vihjeiden ehdolla, vai onko tärkeämpää hyvä suomen kieli vähemmän ovelan vihjeistyksen kustannuksella? Jos ristikko ajautuu tilanteeseen, ettei piilokirjainten kautta muodostuva sana ole kelvollinen, miten aiemmin sijoitettuja sanoja karsitaan parhaiten?

Loppuun hieman pohdiskelevampia kysymyksiä:
6. Jos ottaa tavoitteeksi piilosanojen virallisen julkaisun harrastuksen myöhemmässä vaiheessa jotakin kautta, kuinka voi välttyä vihjeistyksen tavanomaisuuksilta tai kuluneimmilta kliseiltä? Vai tuleeko jokaisella tekijällä tiettyjen sanojen osalta väistämättä vastaan aikaisemmin useaan otteeseen nähtyjä vihjeideoita? Jos piilosanojen laadintaa kokeileva keksii omasta mielestään mehukkaan idean, kuinka todennäköisesti alalla pitkän rupeaman tehnyt ammattilainen on keksinyt saman oivalluksen, ja onko tällä väliä yksittäisten tehtävien osalta? Vieläkö uusia oivalluksia vihjeiden osalta syntyy, vai pyörivätkö piilosanat pääasiassa aikaisemmin jo nähtyjen ideoiden sinällään hauskoina ja hieman päivitettyinä variaatioina?
45. Eki30.6.2018 klo 16:23
Just tänään laadin piilosanoja ja nyt niitä vihjeitän, että kohta voisin vastailla tuohon tuoreeltaan. Muutkin piilosanamaakarit voivat toki kertoa omat juttunsa.
46. Eki30.6.2018 klo 18:09
Kuten olen joskus kertonut, itse nykyisin laadin piilosanoja niin, että minulla on nippu erilaisia pohjia. Kun keksin uuden sanan, jolle saa hyvän piilosanavihjeen, sijoitan sen johonkin ruudukoista. Toinen vaihtoehto (jota ennen sovelsin) on ideoiden kerääminen erilliseen paikkaan. Huomasin vain, että listan päivittäminen saattaa olla huteraa ja sitten ei muista, onko sanan käyttänyt vai ei. En tyydy vain sijoittelemaan ruudukoihin päähän pälkähtäviä sanoja vaan piilosanapohjia viimeistellessä tulee eteen paljon uusia ideoita ja saatan käyttää ristikkorenkia ja kielosta etsien samantapaisella rakenteella enemmänkin sanoja. En nyt voi antaa tuoreita esimerkkejä, koska ne ovat lähiaikoina ilmestyvissä piiliksissä.

Laatimisessa tottumattoman ei kannata ottaa liian hankalia pohjia alkuun. Pohjia voi kyllä varastaakin, sillä lähes kaikki mahdolliset symmetriset on jo kertaalleen käytetty. Parkkisen Antilla on symmetriakäsitys, jolla voi tehdä vielä paljon lisääkin. Kun pohja on valittu, se kannattaa pitää. Itse tänäänkin kyllä muutin Iltiksen lauantain 7.7. piilosanan pohjaa lennosta, mutta samalla piti muuttaa neljän ruudun paikka.

Kun pohjiin alkaa ilmestyä sanoja, alan nimetä niitä eri lehtiin. Iltikseen en pane kovin vaikeita sanoja, SK:ssa saattaa olla hankalampaakin, Passelissa vaihtelevasti. Aamulehden, Super Ristikoiden ja Punaisen Pelikaanin koot ovat poikkeavia, joten ne laaditaan erikseen.

Kun piilosanassa on muutama valikoitu sana, ei väliä niiden pituuksilla, yritän viimeistellä laadinnan. Siinä taas käytän ristikkorenkiä ja kielosta, jolloin löytyy usein erittäin hyviä sanoja (ja löydän uusia sanoja myös puolityhjiin ruudukoihin). Hieman enemmän on paino hyvin vihjeitettävillä sanoilla kuin sanojen muulla laadulla. Kun tulee lopussa vaikka kohta _A_A, on aika vaikea siinä hetkessä päättää, minkä sadasta vaihtoehdosta siihen ottaa. Senhän voi toki myöhemmin vaihtaa.

Kliseitä tulee väkisin ja on vaikea sanoa, milloin ne ovat kohtuullisessa määrässä. Eihän kukaan toisaalta ole ratkonut kaikkia julkaistuja piiliksiä ja kuinka pitkä on kenenkin muisti. Kannattaa kyllä tallentaa etenkin sellaiset väläykset, jotka tuntuvat originelleimmilta.
47. Eki30.6.2018 klo 19:52
Piti vielä lisätä havaintoja amatöörilaatijoiden piiliksistä.

Monissa yksittäiset vihjeet ovat pääosin ok. Kokonaisuus ei silti pelaa yhtään. Huiput puuttuvat ja on liikaa anagrammeja ja kätköjä. Sitten on usein sotkettu vihjetyyppejä siinä määrin, että esim. anagrammit eivät ole puhtaita vaan niihin lisäillään ihmisten initiaaleja tai muita kirjaimia. Kätköihin pannaan usein väleihin jotain vihjeitä.

Toki tulee paljon tarjokkaita, joissa on ymmärretty moni asia vihjeenteossa aivan väärin.
48. Zepe30.6.2018 klo 20:35
Eki viestissä 46:
"Laatimisessa tottumattoman ei kannata ottaa liian hankalia pohjia alkuun. Pohjia voi kyllä varastaakin, sillä lähes kaikki mahdolliset symmetriset on jo kertaalleen käytetty. Parkkisen Antilla on symmetriakäsitys, jolla voi tehdä vielä paljon lisääkin."

Millaisia olisivat tällaiset vähemmän hankalat pohjat, joilla laadintaa voisi kokeilla? Millainen on tämä viimeisen kappaleen symmetriakäsitys, ja miten sitä voi itse hyödyntää?

Jos on halua kokeilla itse symmetrisen piilosanapohjan suunnittelua peiteruutuineen, miten homma sujuisi kaikista parhaiten, jos laatijalla on tiedossa kirjainmäärineen yksi tai useampi piilosanaan haluamansa vihje? Itselläni homma on pysähtynyt usein siihen, että olen sijoittanut haluamani sanat heti alkuun oikeaan yläreunaan, ja piiloruutujen lisäysten ja symmetrisen peilauksen myötä olen päätynyt tilanteisiin, jossa sanoilla on yleensä liian monta piilokirjainta tai piiloruutuja saattaa olla muutoin liikaa. Myös lyhyempiä sanoja muodostuu paljon, mutta pitkiin 10-13-kirjaimisiin sanoihin ei löydy välttämättä sanakirjakelpoisia ratkaisuja. Jos siis omaa ainoastaan lyhyitä sanoja listassaan, kuinka piilosanapohjaa voi hallinoida pitempiä sanoja vältellen (pidempiäkin sanoja voinee tehdä lennosta paremmin, jos osaamista kertyy ajan mittaan)? Vai olisiko laadinta hyvä aloittaa pidempien vihjesanojen miettimisellä ja ruudukkoon lisäämisellä?
49. Eki30.6.2018 klo 20:41
Piilosanaa ei voi laatia kuten kuvaristikkoa, että sijoittaa ensin jotain tyhjälle paperille ja sitten luo pohjan. Tämä koko symmetria-asia ja vielä niin, että selittäisi Parkkisen tyyli erikseen, on tosi hankala. Minä ottaisin pokkana valmiita pohjia lehdistä. Minulla on pitkiä sanoja vähintään neljä, usein kuusi tai kahdeksan ja joissakin tapauksissa toista kymmentäkin. Tuo 4-8 ainakin riittää, pitkäksi lasken rivin ainoan sanan, reunassa se on joskus vain yhdeksänkirjaiminen. Hyviä ptikiä sanoja kyllä kannattaa yrittää keksiä, muuten niistä tulee herkästi kaikista anagrammeja.
50. Zepe15.7.2018 klo 13:15
http://sanaris.fi/uutiset/692

Artikkeli on julkaistu 20.1.2016, joten vieläkö on aihetta odottaa siinä mainittua piilis.fi-sivuston julkaisua jossain vaiheessa tapahtuvaksi? Vai sivuston teko jäänyt pysyvästi jäähylle?
51. Eki15.7.2018 klo 13:50
Vähän on jäänyt muiden juttujen jalkoihin, mutta ei sitä ideaa haudattu ole.
52. Zepe11.9.2018 klo 19:57
Osa seuraavista kysymyksistä voi olla kahden osapuolen keskenään sopimia eikä siinä tapauksessa yleiseen tietoon tarkoitettuja. Jos siis joihinkin kysymyksiin ei pystytä antamaan tarkkoja vastauksia, niin ymmärrän tämän.

Kuinka paljon säännöllisesti julkaistaviin ristikoihin (esim. Ilta-Sanomien ja HS Metron päivittäiset ristikot) on ristikoita ns. varastossa valmiina eri tekijöiltä, verrattuna siihen kuinka paljon tehdään yksittäisiä ristikoita takarajojen paukkumista odotellen? Onko Ilta-Sanomien tiistaisen uutisristikon lisäksi muita yhtä lyhyillä "varoitusajoilla" tehtyjä ristikoita Suomessa (tai tuleeko mieleen kansainvälisesti vastaavanlaisia tapauksia mieleen)?

Taitetaanko esimerkiksi Ilta-Sanomien maanantai-ekstran tai viikonloppunumeron ristikot ym. erikoistehtävät jossain tietyssä vaiheessa keskellä viikkoa ennen toimitusmateriaaleja, vai mikä on tyypillinen aikataulu ristikoiden toimittamiselle noihin lehtiin? Jos esim. Ilta-Sanomien toimitukseen on lähetetty yksi ristikkoversio, kuinka usein joudutaan lähettämään korjattuja ristikoita / päätyvätkö korjaukset aina asianmukaisesti sivuille?

Tehdäänkö varastossa oleville ja/tai lehtiin hyvissä ajoin lähetetyille ristikoille vielä viime hetken tarkastusta, ettei jonkinlaista ajankohtaista vinoumaa pääse syntymään (esim. jonkun henkilön (esim. ministerin) titteli on vaihtunut, vihjeessä oleva henkilö on menehtynyt laadinnan ja julkaisun välissä)?
53. tiipii11.9.2018 klo 22:11
Näin yleisellä tasolla. "Renkinä" näitä ristikkoja teen niin en varastoista varmasti tiedä, mutta tuskinpa niitä kovin pitkälle ajalle on tehty.

Esim. tämän päivän Iltalehdessä olleen ristikkoni tein eilen! Samoin kun nyt Iltalehden viikonloppunumeroon tekemäni Eppu Normaali aiheinen ristikko on tehty kanssa valmiiksi eilen. Eli hyvin nopealla julkaisu laadintasyklillä. Ei siinä paljoa ehdi tieto vanhentua... Totta kai ristikot korjataan faktatiedoiltaa oikein aina jos voidaan. Mutta uskon että ratkojat ymmärtävät että jos vihjeenä olisi "ajaa ensi kaudella ferrarilla" ja siihen tulisi vastaus että "Kimi", että tieto on ollut toinen ristikkoa laatiessa... On sitten asia eriksee onko "ajaa ensi kaudella Ferrarilla" ollenkaan hyvä vihje, kun se voi vanhentua/muuttua niin helposti!

Ristikkolehtien kanssa homma on sitten erikseen, sieltä taatusti löytyy pidemmmät varastointiajat ja julkaisu saattaa venyä jopa vuodella (tai vuosilla), jopa enemmänkin laadinta-ajasta. Niinpä niissä täytyy olla enempi kieliposkessa vihjeitä laittaessa. Historia pysyy, tulevaisuudesta ei aina tiedä... Ja parempi on ainakaan ruveta ennakoimaan tulevaisuutta ... "tyyliin ajaa ensikaudella rallia" ---> vastaus Kimi
54. Funny11.9.2018 klo 23:00
Ei kai kukaan laatija ole niin pöhkö, että panisi jotain tuollaista kuin "ajaa ensi kaudella Ferrarilla", jos asiasta ei ole julkaistu mitään tietoa.

Oikeasti, useimmissa ristikoissa on aika vähän sellaista asiaa, joka vanhenisi nopeasti. Mutta kaikenlaisia muutoksia tietysti voi tulla. Juuri minulle selvisi, että kansaa, jota olemme tottuneet kutsumaan atsteekeiksi, nykyisin sanotaan asteekeiksi, siis s-kirjain on pudotettu pois.
55. tiipii12.9.2018 klo 00:05
Esimerkin oloisesti sen vihjeen tähän pistin. Mutta olen minä nähnyt näillä sivustoilla pöhkömpiäkin juttuja, ja vielä ihan totena väitettyjä...

Elämme ihmeellisiä aikoja... Ja meitä on täällä niin moneksi.
56. Jaska12.9.2018 klo 10:49
t-kirjain siis pudotettiin. Opin tuntemaan ko. kansan hirveän kauan sitten azteekkeina. Se lausuttiin atsteekit. Ehkä siksi se ruvettiin myös kirjoittamaan niin. Uusi muutos asteekeiksi voidaan perustella sanan äänneasuun useimmissa muissa kielissä, joissa z lausutaan joko soinnillisena s-äänteenä (engl. aztecs) tai soinnittomana (ruotsin azteker).

Kyllä atsteekkeja helpommin lausuttava asteekit on parempi muoto, johon Funnykin nyt totutellee isommitta haikailuitta menneeseen.
57. Eki12.9.2018 klo 11:21
Vastailen kyllä näihin Zepen juttuihin omasta puolestani hieman sopivammassa raossa.
58. Funny12.9.2018 klo 16:48
Kun on päivittäin tottunut puhumaan atsteekeista, onhan tuo muutos semmoinen järkytys, että siinä rupeaa sekoilemaan kirjainten kanssa, kuten Jaska huomasikin. Toivottavasti saamme vielä puhua Venetsuelasta, vaikkei sitä noin kirjoitetakaan. Muistan aikoinaan, kun oli Zairen valtio, josta riitti uutisia, ja uutisten lukijat yrittivät lausua nimeä (vaihtelevan) hienosti. No, Zaire onneksi poistui, mutta saimme vielä hienomman nimen, Zimbabwe. Tiedän yhden (suomalaisille) vielä hankalamman sanan, Französisch, mutta onneksi meidän ei tarvitse sitä opetella.
59. Niilo Pielinen12.9.2018 klo 17:38
Olin kerran ihan häpäkässä yhden krypton(!) kanssa. Saattoi olla jopa Ekin laatima.

Elettiin vielä aikaa, jolloin kustantaja ei ystävällisesti julkaissut valmista ruudukkoa kirjaimille. Kolme kirjainta oli hukassa ja ne olivat kahdessa ristikkäisessä sanassa. Ehkäpä jo noin 22 kirjainta oli jo käytössä. Mietin pitkään, pitkään...

Olin jo varma, että minulla oli jotain pahasti Pielessä (ei mitenkään harvinaista minulle).

Minulla oli kuitenkin kaikki kirjaimet oikein ja lopulta keksin, mistä oli kysymys. Sanat, jotka olivat ristissä olivat:

ZÜRICH ja MÜNCHEN

Ja tietysti ne olivat ristissä tuon umlautin kohdalla. Z ja C olivat piilokirjaimia - tietysti.

Olitkos se sinä, Eki, joka noin katalan ansan laadit? Muistaako kukaan muu tätä kryptoa. Itse en edes muista missä lehdessä se oli enkä edes vuosikymmentä, kuitenkin 80-90 luvulla.

PS.
Olisin toki voinut laittaa tämän tuohon säikeeseen, missä keskustellaan ristikkokelpoisista sanoista, mutta se ketju on jo niin saastunut, että saas nähdä, milloin mode heittää sen Styx-virtaan, jonne se kuuluisikin.

Kysyn nyt kuitenkin, ovatko nuo ratkaisusanat kelpoisuusehdon täyttäviä. Löytyvät kaikista hakuteoksista.
60. Funny12.9.2018 klo 18:21
Nuohan ovat mitä parhaimpia ristikkosanoja, minusta. Harvoin täytän kryptoja, mutta tykkään, jos löytyy tuollaista sanastoa. On tylsää, jos kaikki kirjaimet löytyvät 15 sanaa keksittyään. Umlauteista eräs juttu. Saksalaiset eivät itsekään välttämättä käytä niitä ristikoissa. Kerran terveyskeskuksessa sattui käsiin saksalainen lehti, jonka ristikkoa joku oli täyttänyt. Siinä sattui silmiin ainakin sellaiset sanat kuin Daeniken ja Gemuese. Umlautien kanssa laatiminen olisi ilmeisesti turhan vaikeaa. Heille.

Oho, tuli äkkiä ukkonen. Pitää ehkä sulkea kone.
61. Zepe26.9.2018 klo 13:56
Viittaus viestiin 57:

Ennätätkö Eki tarinoida?
62. Eki26.9.2018 klo 14:06
Hyvä kun muistutit. Tänään on kuitenkin menoa, hyvässä seurassa ateria ja Wigwamin konsertti.
63. Zepe28.9.2018 klo 13:46
Voi mennä käytökseni ärsyttävyyden piikkiin, mutta milloin Eki ennättäisi vastailla?
64. Eki28.9.2018 klo 14:00
Ilta-Sanomien ristikoita laaditaan ja piirretään usein pari viikkoa tai kuukausi ennen julkaisemista. Taitot jätetään yleensä muutama päivä ennen julkaisemista, mutta tiukan paikan tullen tämä voi tapahtua jopa edellisenä päivänä. Uutisristikon olen jättänyt joskus jopa tiukasti saman vuorokauden puolella (siis aikoinaan tuonut Sanomataloon tai lähettänyt taksilla, nykyisin tietenkin sähköisesti). Tavallisia arkipehmiksiä on joskus viikkojen varasto, joskus vain muutama. Lehti siis lyödään lukkoon vasta puolenyön jälkeen tai niillä paikkeilla ja korjauksia voi periaatteessa tehdä sinne asti. Viime hetken uusintatsekkauksia ei juuri tapahdu, pitkään varastossa jostain syystä olleen tehtävän jonkun vihjeen vanheneminen toki on mahdollista. Sitten joskus käy, että johonkin paikkaan tarkoitettu ristikko ei tulekaan ajoissa meille. Silloin useimmin teemme Helin kanssa uuden samana päivänä. Hyvällä säkällä siihen saa ympättyä jotain tosi ajankohtaista, jos kyseessä on pian ilmestyvä lehti.

HSMetroja meillä on tällä hetkellä reilun kuukauden varasto, joskus sekin on paljon lyhyempi, harvoin pitempi.
65. Tarja29.9.2018 klo 11:14
Mistä ja miten koeratkojat on löydetty / valittu? Ovatko he tuttavia, ystäviä, sanaseppolaisia...? Mitä kriteerejä kyseiseen hommaan on, esim. vuosikymmenten ratkontakokemus, SM-tason taidot tai jotakin muuta?
66. Tarja29.9.2018 klo 12:20
Ettei kellään jää väärää käsitystä, niin en tietenkään itse ole kyseiseen hommaan pyrkimässä. Kokemus ja taitotaso eivät riitä. Mutta myönnettävä on, että olisi mukavaa etsiä ristikoista virheitä ilman että äkämystyneet kanssaratkojat näistä mainitessa hyökkäävät kimppuun. Enkä tuolla virheiden etsimisellä tarkoita loukata laatijaa, vaan se olisi mukavaa hommaa samalla tavalla kuin joissakin kuvatehtävissä etsitään toisesta kuvasta eroavaisuuksia. Minkä tahansa asian hoksaaminen kun tuntuu aivoissa hyvältä.
67. Eki29.9.2018 klo 12:45
Nuo Tarjan mainitsemat pointit ymmärrän hyvin.

Tässä oma tarinani. Aluksi isäni tsekkasi kaikki ristikot. Eläkkeelle päästyään se oli hänen päätyönsä. Homma hoidettiin pääosin niin, että hän tuli paikan päälle tarvittaessa ja ratkoi tehtävät kopioista.

Hänen vanhentuessaan ja tullessaan epätarkemmaksi löysin Liisa Ritarin siihen rinnalle. Liisa taisi itse jotenkin sitä ehdottaa. Se oli hänen unelmatyönsä ja hän pääsi sitä tekemään ja tekee edelleen päätarkastajanani. Liisa oli katuratkonnan SM, mutta ei tähän hommaan titteleillä pääse. Virheiden löytämisen tarkkuus on se olennainen asia.

Sen enempää nimiä mainitsematta tällä hetkellä Liisalla on vakiolomittaja (jota Liisa ei vuodessa hirveästi tarvitse), joka myös tsekkaa pienen osan vakiokamasta. Paria ihmistä olen kysynyt varalle, mutta vaikeinta tässä on, että kaikkea ei voi tehdä viikon varoitusajalla vaan koko ajan tulee myös hyvin kiireisiä töitä.

Männä viikolla sain yhden soiton, jossa oltiin kiinnostuneita tarkastamistyöstä. Päätin tehdä soittajan kanssa lähiaikoina pienen kokeen, miten tiheä on hänen virheseulansa. Kukaan ei löydä kaikkia virheitä, mutta tarkastaja on toivottavasti sellainen, joka hallitsee erityisesti ne alueet, joissa tekijät ovat huonoimmillaan. Lisäksi virhemahdollisuuksien aavistaminen ja tsekkaus tietolähteistä on todella tärkeää.
68. Zepe29.9.2018 klo 13:42
Tarjan esillenostamaan aiheeseen liittyen kysyn silkasta mielenkiinnosta:

- Eroaako eri vaikeustason ristikoiden tarkastustyö toisistaan, ja painotetaanko tarkastuksen yhteydessä eri osa-alueita (esim. helpommissa ymmärrettävämpiä sanoja ja sujuvaa ratkottavuutta, vaikeammissa sanallista oivaltavuutta ja laajemman tietopohjan omaamista)?

- Eroaako tarkastusvaihe ja (mahdollinen) koeratkonta toisistaan, vai tehdäänkö näitä yhtäaikaisesti? Kuinka monen ihmisen täytyy saada ratkottua yksittäinen ristikko ennen sen julkaisua (onko esim. vaikeimpien ristikoiden kohdalla käynyt niin, ettei laatijan lisäksi kukaan tarkastaja ole saanut ratkaisua aikaan)?
69. Eki29.9.2018 klo 13:51
On tärkeää, että tarkastaja hallitsee kaikki vaikeusasteet ja niiden filosofian. Tarkastus ja sen aiheuttama editointi ei kuitenkaan mielellään liikaa puutu laatijan persoonallisuuteen eli jos mahdollisia muutoksia tehdään kysymättä laatijalta, ne tehdään tyyliä kunnioittaen.

Meillä yleensä siis yksi henkilö koeratkoo ja samalla tarkastaa ristikon. Menee se monen muunkin silmien ohitse ja joskus aiheuttaa muutoksia jo ennen varsinaista tarkastusta.

Tuollaisia mahdottomia ristikoita ei juuri tule. Punaiseen Pelikaaniin on joskus mennyt ristikko, jota kukaan ei ole onnistunut ratkomaan kokonaan ilman vilkuilua ennen lehden julkaisua. Muistan kyllä isäni vilkuilleen ratkaisua joskus helpommissakin. Se ei ole hyvä tapa tsekata, mutta taitava tarkastaja osaa ajatella oikealla tavalla.
70. Ritu2.10.2018 klo 13:21
Tykkään tv:stä tulevasta Vain elämää-ohjelmaformaatista, että artistit esittävät toistensa kappaleita. Olisin valmis viemään sitä jopa niin pitkälle, että katsojatkin saisivat esittää toiveitaan, kenen biisin haluaisivat kuulla jonkun toisen artistin esittämänä.
Ja nyt vihdoin pääsin jo ristikoihin asti alustuksessani!
Samantapaista formaattia toivoisin tänne ristikkopuolelle ja niin pitkälle vietynä, että ratkojilla olisi mahdollisuus vaikuttaa, kuka tekee ja mitä tekee.
Minulta tulisi heti toive: Mäkelän Markku piirtäisi pääkuvan/pääkuvat. Sen jälkeen Pitkälän Toni laatisi ristikon sanaston, jonka jälkeen Mäkelän Markku kuvittaisi haluamansa kohdat. Tonille jäisi loput vihjeittämiset. Saisi siinä mun puolesta Eki toimia piällysmiehenä. No, tämä oli vain tällainen päiväuni.

PS. Taidan silti lapsenmielisenä kirjoittaa joulupukille, että voisiko se joulunaikaan tuoda minulle sellaisen Iltiksen, jossa tuollainen ristikko olisi ;).
71. Tarja19.11.2018 klo 22:08
Toisinaan piiloruutuun tulee harvemmin sanoissa esiintyviä kirjaimia, kuten c, d, ä, ö. Onko se puhdasta sattumaa, vai onko helpompi sijoittaa ristikkoon ns. hankalia kirjaimia omaava sana silloin, kun sen kirjaimen saa piiloon?
72. iso S20.11.2018 klo 10:36
Sinänsä konsanaan mielestäni minä puolestani vastaisin kyllä ja ei, samalla erottaen kaksi erilaista tapausta: piilokirjain on ristikon reunassa tai sitten ei, sekä vielä huomioiden että harvinaisuuskin riippuu asianhaaroista.

Ristikon reunassa tietyt kirjaimet ovat laatijan kannalta vaikeita. Esimerkiksi j on siinä mielessä harvinainen, että kovin harva sana loppuu siihen. Laatija joutuu silloin helposti käyttämään poikittaisena jotain sellasita sanaa kuin Cluj, mistä ei kaikkien ratkojien maksa riemuitsisi, vaikka sanan pitäisi mukamas olla ylei.sesti tunnettu ("Cluj-Napoca, commonly known as Cluj, is the fourth most populous city in Romania"). Siksi ristikon reunassa j yleensä sijoittuu häveliäästi piilokirjaimeksi. SIlloin pitää toisaalta yrittää varoa duaalia tyyliin etsivä/etsijä.

Sanastossa oikeasti harvinaiset kirjaimet istuvat muualla kuin ristikon reunassa helpoimmin piilokirjaimeksi juuri siitä syystä että ne ovat harvinaisia. Silloin ei tarvitse etsiä poikittaista sanaa niiden suhteellisen vähien sanojen joukosta joissa tuo harvinainen kirjain esiintyy juuri oikeassa kohdassa. Runsas valikoima mahdollistaa yleensä laadukkaampien sanojen käytön kuin pakkorako. Niuka valikoima sitoo käsiä tavalla jonka vaikutus saattaa säteillä yllättävän laajalle alueelle. Toisaalta tässäkin pitää silti käyttää harkintaa. Jos sana ja sen oikea kirjoitusasu ei ole erittäin yleisesti tunnettu, on esimerkiksi c piilokirjaimena huono. Kansan kärttyisä käsi laittaa siihen helposti koon tai ässän sen mukaan, miten on kuullut sanan lausuttavan (jos on kuullut).

Kryptoissahan tätä ongelmaa kierretään sillä säännöllä että jokaisen kryptossa käytetyn kirjaimen pitää esiintyä vähintään kahdesti ja vähintään kerran niin että se ei ole piilokirjain. Kryptoissahan niitä piilokirjaimia ja orporuutuja riittää, syistä joita en täysin ymmärrä (miksi kryptoissa sallitaan rakene joka on kuvaristikoissa kielletty, epistä!), mutta ainakin niiden runsas määrä antaa laatijalle paremmat mahdollisuudet monipuolistaa kirjainvalikoimaa ja herkutella niillä harvinaisia kirjaimia sisältävillä sanoilla.
73. Eki20.11.2018 klo 10:38
Mr. Big Rikki ehti heittää aika tyhjentävän vastauksen. Arvostan.
74. Jukkis20.11.2018 klo 10:52
"Kryptoissahan niitä piilokirjaimia ja orporuutuja riittää, syistä joita en täysin ymmärrä"

Vaikka en ole laatija, mielestäni täysin ymmärrän syyn tähän: Paljon helpompi laatia.
75. Eki20.11.2018 klo 10:55
Tuo on totta ja osatotuus koko asiasta. Kun laadin Krypto Pelikaaniin ja Passeliin Pelikaaniin sekaristikoita, niin 24 kirjaimen saaminen on jo kuvaristikkosäännöillä tarkan työn tulos. Joskus tungen enemmän ja vaikeutuu jokaisen lisäkirjaimen kanssa.

Kryptoissa ei ole edes idea, että risteävistä tulee apu vaan siinä saadaan usein piilokirjaimetkin muiden sanojen avulla.
76. Zepe6.12.2018 klo 17:30
Hieman uutisristikoiden historiasta kyselen.

Onko tullut vastaan sellaisia viikkoja, että uutiset ovat täyttyneet niin raskaista aiheista, ettei ristikkoihin ole löytynyt tarpeeksi keveitä ja yleiseen tietoisuuteen kohonneita uutisia kuvituksen aiheeksi? Mikä on ollut yleiskäytänne uutisristikoissa: onko pyritty hyvään makuun aiheiden valinnassa, vai onko pakosta jouduttu ottamaan myös vaikeita uutisia ristikoiden aiheiksi?

Nouseeko tekijöillä mieleen jotain tiettyä uutisristikkoa, jonka laadinta on jollain tapaa jäänyt mieleen? Kiinnostaisi kuulla myös, onko jokin yksittäinen ajanjakso ollut poikkeuksellisen mielenkiintoista aikaa uutisristikoiden laatijan näkökulmasta.
77. Eki7.12.2018 klo 18:51
Aloitan ja jatkan myöhemmin.

Vakavien ja kevyiden aiheiden liittäminen samaan tuntuu joskus vaikealta. Joka tapauksessa vakavat/painavat aiheet yleensä vasemmalle tai ylös, kavyemmät loppuun, nyrkkisääntönä. Tietynlaisen vakavan aiheen käsittely ei saa olla liian humoristinen. Ei saa myöskään ottaa liikaa kantaa, mutta pitäisi lähes aina olla humaani lähtökohta. Joskus on tehnyt mieli näpäyttää ja on sitä tehtykin.

On ollut erilaisia ajanjaksoja. Muistelen niitä tuonnempana.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *